Ulkomaille töihin ja lapset

[vieras]

Mua harmittaa. Olen aina halunnut lähteä töihin ulkomaille, mutta lapsia on siunaantunut ja sen takia olen suomessa pysynyt. No, ei se mitään pääsenhän mä ulkomaille sitten kun lapset on isoja ja muuttanut pois kotoa, silloin olen kuitenkin vasta noin 40v. Mutta mielellään olisin halunnu työkokemusta jo ennen sitä ulkomailta.. ja tiedän, ei ole mikään ongelma ottaa ja lähtee perheen kanssa, mutta kun toi mun mies!!! Hän se oikea este tässä on..kun on sitä mieltä, ettei lapsia voi lähtee ulkomaille viemään ne saa traumoja ja ties mitä. No sitten ehdotin, että jos tehtäis niin, että olisin viikot töissä muualla (esim. virossa) ja viikonloput kotona. No ei käy tämäkään kun lapset kuulemma tarvii iltaisinkin äitiä eikä lapset tykkää hänen kanssaan jäädä.. ja mitä hän siellä muka tekisi, mä sanoin että jäät vaikka koti-isäks kun pysytisin hänet kuitenkin elättämään. No ei ja ei.. kai mä sitten ootan tuonne 40v saakka ja lähden sitten. Tai sitten kun lapset on vaikka lukioiässä, vois olla heistäkin hienoo päästä ulkomaille ja olishan se tosi hienoa että voisivat tosissaan opetella jotain vierasta kieltä.

No, tää oli tälläinen tyhjänpäiväinen purnaus. Ja ei, en kadu että olen lapset tehny nuorena! niin paljon ei kuitenkaan harmita.. Mutta tuon miehen kanssa avioituminen voi vähän harmittaakin

 

[ap]

sen verran vielä, että kyllä mä itekin olen sitä mieltä että on ihan hyvä että lapset saa olla jossakin ja juurtua. Itse olen pienenä muuttanu tiheimmillään jopa vuodenkin välein ja oli se vähän ikävää. Olen oppinut erilaiseksi ihmiseksi, mutta kyllä joskus harmitti kun olin aina se uusi luokalla. Etten mä kyllä esim.kesken ala-asteen lähtis muuttamaan.