Ulosotosta ja maksuhäiriöistä - kertokaa kun en ymmärrä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kaiutin
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Kaiutin

Aktiivinen jäsen
20.12.2009
3 240
1
36
No niin, nyt alkaa taas tämä provokatiivinen tykitys. En ihan todella ymmärrä asiaa, koska joudun sitä kysymään. Ja tiedoksi taas niille, joiden mielestä minulla ei ole kosketusta tosielämään, niin olen itsekin kussut luottotietoni 19-vuotiaana palauttamattomien kirjaston kirjojen vuoksi. Sitten kusin niitä vähän lisää, ja lopulta maksoin kaikki korkojen kanssa pois. Riitti opiksi, jonka jälkeen en ole maksanut yhtäkään laskuani eräpäivän jälkeen.

Mutta se kysymys. Mieheni kaveri on ulosottomiehenä Tampereella. He käyvät toisinaan kalassa ja syömässä ym. Tästä on joskus tainnut olla puhettakin, mutta kysyn nyt uudelleen.

Hän siis on kertonut, että melko uutena ilmiönä on se, että perheet voivat saada jopa useinta tuhansia kuussa rahaa KELA:sta tai työkkäristä, sossusta tai muista kassoista sekä vielä palkkatuloa jonkin verran. Eli esim. 4000 euroa KELA:sta ei ole harvinaisuus: ulosottomies ei näe tilillepanon syytä (esim. lapsilisä tai kotihoidontuki) vaan ainoastaan maksajan ja summan. Mutta kuukausitasolla voi tulla näitä muutaman sadan euron panoja tuhansien edestä, asumistukea, työttömyyskorvausta, kotihoidontukea, vammaistukea ja vaikka mitä.

Perheen yhteenlasketut kuukausitulot voivat olla yli 5000 euroa. Silti he ovat ulosoton asiakkaita, ja velkojina on mm. Aurinkomatkat ja kodinkoneliikkeet. Mitä helvettiä??

Kun tällaiset ihmiset sitten varaavat ulosottomiehelle ajan ja tulevat "selvittämään" asiaa, heillä on yleensä vain yksi ainoa kysymys: "koska nää velat vanhenee?" Eli ei ole mitään aikomustakaan maksaa. Ulosottomiehen tekisi silloin mieli huutaa, että "minä kuuntelen teidän valopäiden paskanjauhantaa naurettavalla virkamiehen palkallani. Olisi kiva tietää, koska mun asuntolainani vanhenee!!"

Sitten tiedustellaan, että on niin kurjaa kun ei saa asuntolainaa, saisko jostakin ilman luottotietoja ja takaajia ja vakuuksia? Elämä kun kohtelee heitä niin epäreilusti.

Kysymys: Mitä helvettiä? Tuntuu ihan käsittämättömältä, että tahallaan ajaudutaan pisteeseen, jonka olisi todellakin voinut välttää (enkä nyt kaipaa tarinoita siitä, miten 90-luvun lamassa joku menetti kaiken ym.koska puhun ainoastaan omasta kusipäisyydestä johtuvista veloista ja yli varojen elämisestä) ja sitten itketään, että miksi joutuu niin kauan odottamaan, että saa velkansa anteeksi. Ja sitten sillä välillä tehdään vain lisää velkaa.

Mikä ihmisiä vaivaa? Miten joku voi olla niin tyhmä, että ostaa mihin ei ole varaa ja laskee tulot ja menot niin epärealistisesti? Eikö kuitenkin jokainen ole peruskoulun matikan suorittanut, eli ei sen korkeammasta tieteestä pitäisi olla kyse.

Mikä saa työttömän yh:n tilaamaan 50-tuuman plasmatv:n 200 euron kuukausierillä?? WTF?
 
Se että nykyään et ole mitään,jos sinulla ei ole tiettyjä asioita.
Huomaahan sen tälläkin palstalla,kuinka jotkut nostavat itsensä korokeelle, ja kyselevät eikö teillä todellakaan ole sitä tai tätä.
 
Joo tuo on totta. Miksei kuitenkaan ole mitään suhteellisuudentajua omaan talouteen ja sen suomiin mahdollisuuksiin tai rajoituksiin?

Jotenkin tuntuu, että jossain ikuisen nousukauden hallupöllyssä meidän ikäluokkamme vanhemmat unohtivat opettaa jälkikasvulleen rahan arvon. Sekä sen, että haluamansa eteen täytyy tehdä työtä.
Voin toki olla väärässäkin.
 
[QUOTE="tii";27223926]Se että nykyään et ole mitään,jos sinulla ei ole tiettyjä asioita.
Huomaahan sen tälläkin palstalla,kuinka jotkut nostavat itsensä korokeelle, ja kyselevät eikö teillä todellakaan ole sitä tai tätä.[/QUOTE]

Tuokin on totta, materiasta on tehty ihmisarvon mittari.
 
Jotenkin tuntuu, että jossain ikuisen nousukauden hallupöllyssä meidän ikäluokkamme vanhemmat unohtivat opettaa jälkikasvulleen rahan arvon. Sekä sen, että haluamansa eteen täytyy tehdä työtä.
Voin toki olla väärässäkin.

Mä allekirjoitan tuonkin. Mutta silti ihmettelen, että jos kertaalleen on onnistuttu asiat kusemaan (luottohäiriömerkintä), niin se ei enää merkitsekään mitään. Ei edes pyritä korjaamaan asiaa mahdollisimman ripeästi, jotta korot eivät kasva kohtuuttomiksi jne, vaan aletaan kiivaasti pohtia, mistä saisi lisää velkaa ja miten voisi jatkaa hysteeristä kulutusjuhlaa. Eli ei oteta opiksi millään, ja sitten kiukutellaan, miten yhteiskunta kohelee epäreilusti.
 
, vaan aletaan kiivaasti pohtia, mistä saisi lisää velkaa ja miten voisi jatkaa hysteeristä kulutusjuhlaa.
Jos ainoastaan kuluttamisen kautta voi kokea olevansa ihmisarvoinen olento, tuo on varsin inhimillistä ja siten ymmärrettävää. Esimerkki itsestäni: 3 lapsen yh, vuokra-asuja huonolla alueella, matala koulutus. Kuinka houkuttelevaa voisikaan olla käyttää lapsia ulkomailla (kuten luokkatoverinsa käyvät), ostaa paremman näköinen auto itsetunnon kohotukseksi, sisustaa hienommin näyttääkseni, että en ole stereotyyppinen lähiömamma jne....jos olisin vähänkin huonommalla itsetunnolla varustettu, voisin hyvinkin mennä lankaan.
 
Jos ainoastaan kuluttamisen kautta voi kokea olevansa ihmisarvoinen olento, tuo on varsin inhimillistä ja siten ymmärrettävää. Esimerkki itsestäni: 3 lapsen yh, vuokra-asuja huonolla alueella, matala koulutus. Kuinka houkuttelevaa voisikaan olla käyttää lapsia ulkomailla (kuten luokkatoverinsa käyvät), ostaa paremman näköinen auto itsetunnon kohotukseksi, sisustaa hienommin näyttääkseni, että en ole stereotyyppinen lähiömamma jne....jos olisin vähänkin huonommalla itsetunnolla varustettu, voisin hyvinkin mennä lankaan.

Kyllä mä ymmärrän tuon, mutta en sitä kautta, että virittää itselleen (ja lapsilleen) samalla ansan tulevaisuutta ajatellen. Koko tulevaisuus on ihan juoksuhiekkaa, jos tuon tien valitsee. On kuitenkin mahdollista valita toisenlainenkin tie, joka lopulta johtaa siihen, että saattaa sinne ulkomaillekin päästä.

Itse olen ajatellut, että jos todella on heikossa sosioekonomisessa asemassa (tai sellaisessa tilanteessa, että ei oikein ole lähitulevaisuuden näkymissä parannusta talouteen), niin ehkä se luottohäiriömerkintä ei sitten pelota, koska se ei oikeastaan muuta mitään. Eli silloin ei putoa korkealta ja koko merkintä tuntuu ihan yhdentekevältä. Jos on virallisestikin varaton, ei ulosotto vie mitään, ja mikään ei sinällään muutu. Mutta auta armias sitä päivää, kun moraali ja taistelutahto heräävät, ja tällainen ihminen yrittää joko kouluttautua tai hankkia työn. Kiva sitten kun saa ekan palkan, joka ulosmitataan suojaosuuteen saakka. Eipä paljon varmaan motivoi enää työntekokaan, koska se ei ole kannattavaa. Tätä ei tunnu juuri kukaan miettivän.
 
[QUOTE="isoäiti";27224065]Niinpä. Ei meidän nuoruudessa........Miksi yksi sukupolvi on jättänyt kasvatusvelvoitteensa?[/QUOTE]

Minkä vuosimallin vanhemmat ovat kasvatusvelvoitteensa mielestäsi laiminlyöneet? 50- ja 60 -lukulaiset vanhemmatko? Vai jo 40-lukulaiset, suuret ikäluokat? Tai jos osaat paremmin eritellä, minä vuosikymmeninä syntyneet lapset ovat pahiten pilalla? 80-lukulaisetko?

Itse en tätä allekirjoita ihan yksi yhteen kyllä.
 
Kyllä mä ymmärrän tuon, mutta en sitä kautta, että virittää itselleen (ja lapsilleen) samalla ansan tulevaisuutta ajatellen. Koko tulevaisuus on ihan juoksuhiekkaa, jos tuon tien valitsee. On kuitenkin mahdollista valita toisenlainenkin tie, joka lopulta johtaa siihen, että saattaa sinne ulkomaillekin päästä.

No näinhän se meidän mielestämme on, mutta heikommilla elämänhallintataidoilla varustettu ihminen ei sitä ehkä samalla tavoin ajattele. Mielestäni kuvio on samankaltainen kuin murheisiin ryyppäämisessä, tai vaikeuksien/todellisuuden pakoilussa ylipäätään. Voi aina hetken pitää yllä illuusiota mielekkäästä olemassaolosta, sen murentuessa sitä täytyy taas vahvistaa uudella huikalla tai plasmatelkkarilla. Koska alitajunta tietää totuuden, defenssit ovat vahvat jotta psyyke ei murtuisi kokonaan. Itse sinnittelen muilla keinoin, mutta tiedän sen tunteen, kun ruma todellisuus kurkkii ja aina välillä vilahtaa näkökentän laitamilla.

Luulen, että pohjimmiltaan kyse on vain henkisistä voimavaroista. Ja niiden määrään on ihmisen itsensä kovin vaikea vaikuttaa. Vaan onhan onneksi heitäkin, jotka pystyvät kääntämään elämänsä suuntaa :)
 
Mun ex kusi mun talouden vuosia sitten ja käytti tietojani hyväkseen, enkä nyt tässä elämäntilanteessa pysty asioita korjaamaan. pyörivät ulosotossa.Ei se tee minusta huonoa ihmistä jos olen ollut luottavainen johonkin väärään ihmiseen. Ei kaikki ole noin mustavalkoista että ihmiset tahalleen tekee itselleen noita luottotietojen menetyksiä. Ja joo, mullekkin tulee keslasta joku 1000e/kk rahaa että pärjään lasten kanssa. Ei tuhlaa mihinkään mitä emme tarvitse oikeasti, emmekä käy edes ulkomailla.
Enkä ole ottanut lisää paskaa paskan päälle. ja se ulosottovorkailija tekee työtään, niinkun talonmieskin joka kerää muiden roskia pihalta. Olisiko kaverillanne alan vaihto edessä kun ei jaksa työtään tehdä!?
 
Nykyään kaikki-mulle-heti-nyt kulttuuri on tuhonnut nuorten käsityksen rahankäytöstä ja vastuullisuudesta. Enää ei säästetä samalla tavalla kuin ennen, koska ei ole aikaa, kaikki pitää saada äkkiä ja sitten kun se on vanha ja muut saavat jotakin uutta, sekin n saatava, vaikka varaa ei olisi.
 
Nykyään kaikilla "on oikeus". Täälläkin olen sata kertaa lukenut kommentteja, että "Kyllä köyhälläkin on oikeus käydä ulkomailla/käydä joka viikonloppu tuulettumassa/ostaa kauniita vaatteita/pukea lapsensa trendikkäästi/hemmotella itseään hieronnoilla ja kauneushoitolakäynneillä/käydä kahviloissa ja ravintoloissa, jne..." Ja tällä tarkoitetaan sitä, että elintaso pitää olla samanlainen kuin 5000€ kuukaudessa tienaavalla työssäkäyvällä, vaikka itse onkin työtön yksinhuoltaja, koska "pitäisikö köyhän muka pukeutua säkkiin ja tuhkaan??!!"
 
Oon samaa mieltä, että nykyään "kaikilla on nykyään oikeus tehdä sitä sun tätä". Itse olen ollut aina kova tekemään työtä asioiden eteen ja ymmärrän (mielestäni) rahan arvon ja mietin kuitenkin vähän tarkkaan mihin sitä käytän, vaikka ylimääräistä jäisi palkan jälkeen käteen joka kuukausi. Silti, tunnen näitä ihmisiä, kenellä rahatilanne on tosi tiukka ja näiltä löytyy ne hienoimmat telkkarimallit jne. Jotenkin tuntuu, että osalla ihmisistä on kuluttaminen se, millä näytetään että hienosti menee ja hyvin pärjätään, vaikka näin ei olisikaan. En ymmärrä sitä, mutta asia on niin kauan mulle ok, kun näitä hankintoja tehdään omalla rahalla.

Toinen asia on ne ulosotossa olevat (ei kaikki, mutta ne kenestä ap kirjoitti). Tuntuu että jotkut vaan on tyhmiä ja ei ymmärrä (anteeksi suorasanaisuuteni). Toisaalta, jos rahaa vaan saa joka paikasta ja ulosotossa on rahaa, niin onhan toi helppo tie saada sitä kaikkee kivaa. Kerää vaan rahaa kaikesta mistä irtoaa ja käy vähän etelässä ja leffassa ja ostaa hienoja tavaroita. Jos oman elämänsä on totaalisesti sotkenut ja kaikki asiat huonosti, niin kai tuollainen etelänmatka sitä piristää...
 
Kyllä köyhällä on oikeus pukea lapset kauniisti ja hyvin- se vaan vaatii enemmin vaivaa sen eteen, eli kirppiksiltä ja alennuksista metsästystä.

Joskus varmaan pienituloiselle särähtää korvaan, kun lauseessa mainitaan sana kaunis. Niinpä, miksi köyhän pitäisi ostaa vain rumaa ja tyytyä rumaan? Mutta sitten tuleekin se mutta. Kun sen eteen pitää sitten nähdä vaivaa, ja tuntuu, että yhä harvempi enää haluaa nähdä.

Taas tulee mieleen se yksi artikkeli, oliko nyt Meidän Perhe - lehdessä. Se, jossa oli haastatetu tuilla toimeentulevia vanhempia ja varakkaita vanhempia. Se ero mikä heidän näkemyksissään oli, oli huolestuttava. Köyhän perheen vanhemmat haalivat lapselleen kaiken, mitä ajattelivat tämän tarvitsevan ja vähän enemmän. Ei ehkä priimaa, vaan enemmänkin sekundaa. Kunhan lapsi vain ei jää paitsi mistään vanhempien rahatilanteen takia.

Parempituloinen perhe sitten taas ajatteli, että lapsi ei tarvitse kaikkea mitä tarjolla on, ja että lapsen pitää oppia että työnteolla saa sen, mitä tarvitsee. Mitä tässä toisessa perheessä lapsi oppii? Että Suomessa saa sen minkä haluaa tukien muodossakin, eikä itse tarvitse tehdä mitään.
 
Sen mä haluaisin tietää,millä verukkeilla sieltä sossusta saa tuhansia. Oma palkkakin on paljon vähemmän. Mut siis näin se menee. Kun teet töitä, et käy ulkomailla. Kun teet töitä et ostele mitä sattuu ja katot mihin on varaa. Mutta sossupa hoitaa näköjään matkoja ja muuta kivaa kun et tee töitä. En siis ymmärrä minäkään. Mutta töitä en lopeta.:D
 
Mua alkaa oikeesti vituttamaan, kun ajattelen AP:n kuvaileman kaltaisia henkilöitä.

Tollaset tapaukset saa toivomaan tukien poistamista ja käytäntöä "jokainen on oman onnensa seppä", mutta siinä kärsisivät myös oikeasti apua tarvitsevat...
 
Mua alkaa oikeesti vituttamaan, kun ajattelen AP:n kuvaileman kaltaisia henkilöitä.

Tollaset tapaukset saa toivomaan tukien poistamista ja käytäntöä "jokainen on oman onnensa seppä", mutta siinä kärsisivät myös oikeasti apua tarvitsevat...
Samoin olen montakertaa ajatellut että tuet pois kaikilta, mutta ei se tois helpotusta niille jotka sitä todella tarvitsee.
 

Yhteistyössä