#unelma

[vierailija]

Kello 14.08 Päivän viimeisenä todistajana kuullaan 73-vuotiasta naista, joka sai puukoniskuja selkäänsä, päähänsä ja kasvoihinsa.

Nainen oli matkalla Turun linja-autoasemalle, kun hän näki nuoren miehen juoksemassa Maariankatua pitkin.

– Ajattelin, että häntä ajetaan takaa. Näin katua ylittäessäni, että linja-autoaseman suunnasta tuli poliisiauto. Totesin mielessäni, että siellä on häikkää ja onneksi poliisi menee paikalle. En osannut pelätä tuossa vaiheessa, nainen kertoi.

Nainen jatkoi matkaansa Brahenkatua, kun nuori mies tarttui häntä yllättäen takaapäin hiuksista.

– Ei minua kukaan koskaan ole sillä tavalla tarttunut hiuksista. Leukani nousi pystyyn. Hän laittoi puukon kurkulleni ja minä tietenkin jäykistyin. Hän totesi ”allahu akbar”, tai jotain sen suuntaista. Muistan ottaneeni veitsestä kiinni, koska minulla oli kädessä haavoja ja nirhaumia.

Paikalle tuli samalla hetkellä poliisiauto ja poliisit nousivat autosta.

– Poliisin elekielestä ymmärsi, että kun hän käski miestä heittää veitsen pois, hän oli tosissaan. Tämä puukottaja ei sitä totellut. Jotenkin hämärästi muistan, että siinä on ammuttu, mutta minulla on kaikki hämärän peitossa. Olin varmaan sokissa, nainen kertoi ääni murtuen.

Poliisi ampui tekijää jalkaan, koska tämä ei pudottanut veistään.

– Ilmeisesti poliisin ampumisen jälkeen tämä puukottaja kaappasi minua harteista ja veti minua mukanaan katuun, koska olin vyötäröstä alaspäin ihan mustelmilla.

– Sen muistan, että kun kaaduin, jotain metallista osui päähäni. Luulin, että sain luodista. Kun nousin ylös, kysyin poliisilta kuolenko minä, mutta en muista saaneeni mitään vastausta.

 

[vierailija]

Kello 13.40 Lounastauon jälkeen oikeudessa kuullaan todistajana 43-vuotiasta naista, joka sai puukotuksessa erittäin vakavat ja hengenvaaralliset vammat. Hän sai puukoniskuja takaraivolle ja kaulan alueelle.

– Tulin liikkeestä ulos ja kävelin vain muutamia metrejä, kun tunsin takaraivollani todella voimakkaan iskun. Sitten niitä iskuja alkoi tulla enemmän, rintaan ja kaulaan. Jossain kohtaa osui todella pahasti ja lyyhistyin maahan. Ajattelin, että kuolen siihen, nainen kertoi oikeudessa.

Maassa maatessaan nainen sai kaivettua laukustaan puhelimensa. Hän ojensi sen tutulle ohikulkijalle, joka oli tullut auttamaan.

– Sain kirjoitettua omalla verelläni vielä siihen maahan, että soittaisi minun pojalleni ja äidilleni, nainen sanoi ääni murtuen.

Sairaalaan tuotaessa nainen oli kriittisessä tilassa ja hänen tajuntansa oli hämärtymässä. Naiselle oli tehtävä hätäleikkaus voimakkaan ja massiivisen verenvuodon takia. Hänet kytkettiin hengityskoneeseen.

Nainen kertoi oikeudessa, ettei hän nähnyt puukottajaa selvästi.

– Minulla ei ole mitään selkeää kuvaa puukottajasta, koska hän hyökkäsi takaapäin. En nähnyt hänen kasvojaan. Kun minua tultiin haastattelemaan sairaalaan, niin minulla oli mielikuva, että hän oli arabi.

– Saattaa olla, että olen nähnyt hänet vilahdukselta, kun käännähdin katsomaan taaksepäin. Mutta selkeä kasvokuvaa minulla ei ollut.

Nainen kertoo muistavansa puukotuksesta kolme suurempaa iskua ja kaksi pienempää.

Oikeus kuulee naista suljetuin ovin hänen psyykkisestä voinnistaan. Nainen pyysi itse, että hän saisi puhua henkisestä tilastaan ilman yleisön läsnäoloa

 

[vierailija]

Kello 10.56 Biancucci sai puukkoiskun jälkeen apua päivittäin Turun kaupungilta. Hänen vanhempansa ja tätinsä tulivat Italiasta Suomeen auttamaan häntä.

– Se ei ollut kovin helppo tilanne. Minun mieheni joutui olemaan kotona melkein joulukuuhun saakka. Olin hyvin väsynyt ja minulla oli kipuja enkä voinut olla äiti kokopäiväisesti. Alussa en pystynyt pitämään tytärtäni sylissäni, en pystynyt vaihtamaan hänelle vaippoja. Pelkäsin kipua, Biancucci kertoi.

– Olin jo surullinen sairaalassa. Pelkäsin, että lapseni oli saanut jotain traumoja tästä tilanteesta ja kun en pystynyt edes imettämään häntä.

Biancucci ja hänen perheensä on saanut iskun jälkeen psykologista apua. Italialaisnaisen kuuleminen päättyi oikeudessa kello 11.

Kello 10.37 Biancuccilla on edelleen kipuja eikä hänen toinen kätensä toimi kunnolla. Hän joutuu syömään jatkuvasti lääkkeitä.

– Minun vartalossani on jälkiä, minulla on ajatuksia teosta, perheessäni on ollut muutoksia tämän takia. Luojan kiitos pieni tyttäreni selvisi hengistä tässä. Olin vain itseni kanssa siinä tilanteessa, hän kuvaili tuntemuksiaan.

Biancucci oli sairaalassa hoidettavana kolme viikkoa, joista teho-osastolla 11 päivää. Häntä pidettiin nukutettuna viikon ajan.

Sairaalassa herättyään hänen suurin huolenaiheensa oli hänen pieni tyttärensä, joka oli tapahtuma-aikaan yhdeksän kuukauden ikäinen.

– Kipu tuli vasta sen jälkeen, kun ymmärsin missä tilanteessa olin ollut. Minulla oli suurin huoli siitä, että olin kaukana tyttärestäni enkä voinut lääkkeiden takia imettää enää häntä, Biancucci kuvaili tunteitaan sairaalassaoloaikana.

– Meillä oli hyvin kiinteä suhde tyttäreni kanssa. Olin hänen kanssaan kotona, mieheni oli töissä päivät.

Biancuccin mukaan hänellä oli valtavat kivut alussa, kun hänet herätettiin nukutuksesta.

– Parin päivän ajan minulla oli hallusinaatioita enkä saanut nukuttua. Kuvittelin jopa, että tämä hyökkääjä oli siellä sairaalassa viereisessä huoneessa.

Kello 10.29 Italialaisnainen ei nähnyt puukotustilanteessa kunnolla tekijää, koska tämä hyökkäsi hänen kimppuunsa takaapäin.

– Minä tunsin sen iskun. Muistan sen, että hänellä oli iso, tavallinen keittiöveitsi. Siinä oli iso terä. Näin veren, mutta en tuntenut siinä tilanteessa mitään kipua.

Nainen menetti tajuntansa nopeasti ja seuraavan kerran hän heräsi sairaalassa.

– Seuraava muistikuva minulla on, kun minut herätettiin koomasta sairaalassa. Siellä oli sairaanhoitaja, joka kysyi tiedänkö mitä on tapahtunut.

Biancucci kertoo muistavansa varsinaisesti vain yhden puukoniskun, joka oli suurin ja osui häntä niskaan.

– Minulle oli yllätys, että niitä iskuja oli lisäksi ollut kolme, eli neljä kaiken kaikkiaan. Toinen aika iso isku osui oikealle puolelle kylkiluuta. Toiset kaksi iskua osuivat ylävartaloon lähelle niskaa, lähelle lapaluuta.

Kello 10.10 Italialainen Lisa Biancucci, 33, käveli Turun kauppatorilla perjantaina 18. päivä elokuuta kotia kohti, kun hän joutui puukotuksen uhriksi. Häntä kuullaan tänään ensimmäisenä todistajana.

Biancuccilla oli Kauppatorilla mukanaan yhdeksän kuukauden ikäinen tytär lastenrattaissa.

Biancucci näki, kun mies juoksi häntä kohti.

– Näin miehen, tai hän näytti ihan poikaselta.

– Näin hyökkääjällä veitsen kädessä, ja jos muistan oikein, veitsessä oli verta. En muista tarkasti miten hän otti minusta kiinni, mutta muistan kun tunsin pistoksen vasemmalla puolella niskassa, italiaa puhuva Biancucci kertoo tulkin välityksellä.

Italialaisnainen menetti nopeasti tajuntansa sen jälkeen, kun häntä oli puukotettu eikä hän muista tapahtumista siitä eteenpäin mitään.

 

[vierailija]

 

[vierailija]

No, tuo nyt on tätä päivää. Ajat muuttuu ja siihen on sopeuduttava.

 

[vierailija]

No, tuo nyt on tätä päivää. Ajat muuttuu ja siihen on sopeuduttava.

Kuten sdp:n entinen kansanedustaja sanoi: "Opetelkaa uimaan."

 

[PikkuMatti]

Varmaan uhreille tosi raskasta joutua oikeuteen todistamaan. Ensin ollut henkitoreissa sairaalassa, sit kun siitä selvinnyt ja alkanut vähän toipua, joutuu oikeudessa käymään vielä kaiken uudestaan läpi. Olisi tuon voinut hoitaa muutenkin kuin uhreja todistajana käyttäen...

 

[AivanSama]

Varmaan uhreille tosi raskasta joutua oikeuteen todistamaan. Ensin ollut henkitoreissa sairaalassa, sit kun siitä selvinnyt ja alkanut vähän toipua, joutuu oikeudessa käymään vielä kaiken uudestaan läpi. Olisi tuon voinut hoitaa muutenkin kuin uhreja todistajana käyttäen...

Mistä päättelet, että uhrit ovat joutuneet todistamaan vasten tahtoaan? Mitä jos he halusivat todistaa?
Eikö yleensä oikeusistuimissa käytetä todistajia? Miten muuten sen voisi mielestäsi hoitaa?

Jotenkin mielenkiintoista, että mielestäsi kuulemista esitutkintaa varten ei voida hoitaa puhelimitse, mutta oikeudenkäynnissä todistaja on merkityksetön?

Täytynee sanoa, että sinun ajatuksenjuoksuasi on kovin vaikea ymmärtää.

 

[vierailija]

Varmaan uhreille tosi raskasta joutua oikeuteen todistamaan. Ensin ollut henkitoreissa sairaalassa, sit kun siitä selvinnyt ja alkanut vähän toipua, joutuu oikeudessa käymään vielä kaiken uudestaan läpi. Olisi tuon voinut hoitaa muutenkin kuin uhreja todistajana käyttäen...

Älä nyt ala venkoilla, juurihan itse sanoit että silloin kun kutsutaan kuulusteluun niin silloin sinne mennään.

 

[PikkuMatti]

Mistä päättelet, että uhrit ovat joutuneet todistamaan vasten tahtoaan? Mitä jos he halusivat todistaa?
Eikö yleensä oikeusistuimissa käytetä todistajia? Miten muuten sen voisi mielestäsi hoitaa?

Jotenkin mielenkiintoista, että mielestäsi kuulemista esitutkintaa varten ei voida hoitaa puhelimitse, mutta oikeudenkäynnissä todistaja on merkityksetön?

Täytynee sanoa, että sinun ajatuksenjuoksuasi on kovin vaikea ymmärtää.

Älä nyt ala venkoilla, juurihan itse sanoit että silloin kun kutsutaan kuulusteluun niin silloin sinne mennään.

En mä venkoile. Nyt kyse on aivan eri asiasta kuin epäillyn pakoilusta eli uhrien psyykkisestä hyvinvoinnista. Jotenkin tuntuu siltä, ettei uhrin väkisin tekemä asian läpikäyminen oikeudessa helpota uhrien vointia. Toki parhaassa tapauksessa tuo voi toimia osana terapiaa, kun tekijä tullaan tuomitsemaan. Tarkoitin siis, että miksi todistajiksi ei ole kutsuttu sivullisia silminnäkijöitä. Toki kokemus on saattanut olla heillekin traumaattinen. Mutta jos todistajat ovatkin olleet halukkaita todistamaan, niin sitten huoli heidän psyykkisestä jaksamisestaan on turha...

 

[vierailija]

En mä venkoile. Nyt kyse on aivan eri asiasta kuin epäillyn pakoilusta eli uhrien psyykkisestä hyvinvoinnista. Jotenkin tuntuu siltä, ettei uhrin väkisin tekemä asian läpikäyminen oikeudessa helpota uhrien vointia. Toki parhaassa tapauksessa tuo voi toimia osana terapiaa, kun tekijä tullaan tuomitsemaan. Tarkoitin siis, että miksi todistajiksi ei ole kutsuttu sivullisia silminnäkijöitä. Toki kokemus on saattanut olla heillekin traumaattinen. Mutta jos todistajat ovatkin olleet halukkaita todistamaan, niin sitten huoli heidän psyykkisestä jaksamisestaan on turha...

Lain mukaan todistajan on todistettava ja sinä joka toisessa ketjussa vaadit lakia noudatettavan, oletkin tässä ketjussa lakia vastaan...

 

[PikkuMatti]

Lain mukaan todistajan on todistettava ja sinä joka toisessa ketjussa vaadit lakia noudatettavan, oletkin tässä ketjussa lakia vastaan...

Niin on todistettava, jos todistajaksi kutsutaan. Ihmettelin sitä, että on kutsuttu ja mietin, että olisiko kysytty, haluatko tulla todistamaan, jolloin kyse olisi vspaaehtoisesta suostumuksesta. Esimerkiksi tieliikenneonnettomuuksissa ei välttämättä kaikkia esitutkinnan todistajia kutsuta oikeudessa kuultavaksi, jos juttu oikeuteen etenee. Itse olin tällaisessa tilanteessa silminnäkijänä ja esitutkintavaiheessa todistajana kuulusteltavana, mutta oikeuteen ei kutsuttu todistajaksi, koska silminnäkijöiden havainnot esitutkintamateriaalissa olivat täysin yhtenevät. Oikeus kutsui vain yhden todistajan...