Unikouluasiaa

["jojo"]

2v täyttävä poika on iltarinnasta vieroittauduttuaan eli viimeisen vuoden mennyt hitonmoisella itkulla ja väännöllä nukkumaan. Joka ilta ja viihdykkeistä riippumatta. Nukutus päättyy hyvässä lykyssä puolessa tunnissa, huonossa kahdessa tunnissa. Mietin toimisiko kuukauden kuuri: Päikkärit pois tai max. 30 min pätkäksi. Illalla ensin hyvä tovi rauhoittumista päivän toimista, sylittelyä yms. Nukutus syliin vaikka lastenmusiikin kera, näin hän on joskus sammunut ihan sattumalta, jos päikkärit ovat jääneet välistä. Sitten nukkuvana sänkyyn ekat 2vko, jos saataisiin kierre katki. Sen jälkeen kokeiltaisiin viedä puoliunisena ja jos se sujuisi, samaa toinen 2vko kuuri. Jos ei suju, paluu takaisin syliinnukutukseen, kunnes tämä koko ruljanssi unohtuu. Kun iltaunille meno ei ole enää vaikeaa, päikkärien mitta takaisin normaaliksi, ettei tule univajetta.

Kuulostaako pahalta? Mitä muuttaisit? Minusta huonoin mahdollinen seuraus olisi se, että päikkäreitä rajoitettaisiin turhaan kuukausi vailla tulosta. Onko se liian paha vaihtoehto? Jos lapsi nukkuu päikkärit, illalla ei väsytä tarpeeksi, että lapsi nukkuisi syliin. Mua ei haittaisi valvominenkaan ja odottaminen, että lapsi väsähtää, mutta koska minä hoidan vauvan, työssäkäyvä isä joutuu nukuttamaan esikoisen. Siinä ei voi mennä kahteen yöllä, kun on kuudelta herätys.

 

["jojo"]

Ylös!

 

["vieras"]

Ei tuon ikäsen kanssa kannat alkaa mitään ihmeellisyyksiä vääntämään, kohta te taas tanssitte salsaa että lapsi nukahtaa. Lapsi sänkyyn ja itse istut sängyn viereen, katse lattiaan ja kun lapsi kiipeää sängystä pois, nostetaan eleettömästi takasin, kun 500 kertaa on nostettu, luultavasti jo kyllästyy ja nukkuu, huomenna ei tarvi nostaa sänkyyn takasin kuin 450 kertaa ja parin viikon päästä voi jo siirtyä kauemmas sängystä istumaan ja parin kuukauden päästä lapsen saa nakata sänkyyn itse nukahtamaan. Lapsen annetaan tulla sängystä kunnolla pois, ennenkuin nostetaan takasin.

 

["jojo"]

[QUOTE="vieras";23914804]Ei tuon ikäsen kanssa kannat alkaa mitään ihmeellisyyksiä vääntämään, kohta te taas tanssitte salsaa että lapsi nukahtaa. Lapsi sänkyyn ja itse istut sängyn viereen, katse lattiaan ja kun lapsi kiipeää sängystä pois, nostetaan eleettömästi takasin, kun 500 kertaa on nostettu, luultavasti jo kyllästyy ja nukkuu, huomenna ei tarvi nostaa sänkyyn takasin kuin 450 kertaa ja parin viikon päästä voi jo siirtyä kauemmas sängystä istumaan ja parin kuukauden päästä lapsen saa nakata sänkyyn itse nukahtamaan. Lapsen annetaan tulla sängystä kunnolla pois, ennenkuin nostetaan takasin.[/QUOTE]

Tätä olen miettinyt myös, mutta ei se varmaan ainakaan itkukierrettä katkaise. Olisi mun mielestä hyvä saada nukkumaanmenosta kiva eikä ahdistava asia. Tuntuu menevän pahemmaksi vaan. Sitten voidaan siirtyä tuohon, kun pahin on ohitse.

Lapsen sänky on omamme jatkeena, eli kainaloon saa nukahtaa, kun huudot on huudettu. Yksin nukkumiseen lapsi ei ainakaan tunnu olevan vielä kypsä, saavat aikanaan siirtyä pikkusisaruksen kanssa yhdessä lastenhuoneeseen nukkumaan.

 

["jojo"]

Nosto vielä