Uusi mies heti erotessa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Molleri:
Mulle on käyny just noin eikä mistään laastarisuhteesta kyllä voi puhua. Exän kanssa "tehtiin eroa" jo pidemmän aikaa... Nykyisen kanssa ollaan oltu yhdessä jo nelisen vuotta eikä loppua näy :heart:

Saitko sinä ihmettelyjä asiasta ulkopuolisilta? Oliko sulla lapsia erotessa?

Täällähän sitä ei uskota, mutta me kaikki kolme ajattelemme kyllä noita lapsia tässä asiassa.

Sain varmasti, kukaan ei vaan tullu päin naamaa sitä sanomaan :D Lapsia mulla oli yksi ja nyt on toinen tämän uuden kanssa. Niinkun piprane ema tuolla kirjottikin, että kyllä suhde exän kanssa oli jo ohi ennen tätä uutta, eli tunteita ei ollut, mutta tää uusi auttoi sen lopullisen päätöksen tekemisessä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja punkmamma:
Läheisriippuvaisilla on yleensä uusi mies jo olemassa valmiina eron tullessa.Minä kanssa sitä mieltä että pari vuotta yksin, tutustuu itseensä ja siihen mitä elämältä haluaa.

Jos käy kuten mulle, että se oikea vaan kolahtaa heti?
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Kuvatunlainen onnellinen hässäkkä menossa ja ap miettii vaan puhutaankohan tästä nyt varmasti tarpeeksi! :D Aika outoa.

SIis sulla sama tilanne vai?

En minä mieti, että puhutaanko tarpeeksi. Tämä paikkakunta vain on sellainen, että vituttaa jo valmiiksi noi ihmiset.
 
Oletko sä ap se sama ihminen, joka vähän aikaa sitten puhui samankaltaisesta tilanteesta? Miehen kanssa oli tämä ap vielä yhdessä, mutta sanoi, että lapset tulivat uuden miehen kanssa hyvin toimeen, koska tunsivat tämän jotain muuta kautta. Ja miehen kanssa oli muuttamassa suoraan yhteen mm. siksi, ettei pärjäisi yksin kotihoidontuella.
 
Meillä mies löysi mut eronsa kynnyksellä.

Tavattiin vissiin 2 vrk ennen kuin mies päätti 5v kestäneen avoliittonsa. Me aloitimme tapailun heti ja yhdessä ollaan oltu vuodesta -06. Lapsia on siunaantunut, kihlat ja avioliittokin jo solmittu. Ja hyvin pyyhkii :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja punkmamma:
Läheisriippuvaisilla on yleensä uusi mies jo olemassa valmiina eron tullessa.Minä kanssa sitä mieltä että pari vuotta yksin, tutustuu itseensä ja siihen mitä elämältä haluaa.

Voinhan mä ollakin läheisriippuvainen, mutta en usko että rakastumisen tunnetta tulis keneen tahansa. Saati että se riippuvuus olis niin vahva että sais jonkun muun rakastumaan minuun :) Kyllä varmaan olisin yksin ollut jos en olis tätä miestä tavannut koska en etsimällä etsinyt ketään elämääni.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Yksvaan:
Alkuperäinen kirjoittaja punkmamma:
Läheisriippuvaisilla on yleensä uusi mies jo olemassa valmiina eron tullessa.Minä kanssa sitä mieltä että pari vuotta yksin, tutustuu itseensä ja siihen mitä elämältä haluaa.

Jos käy kuten mulle, että se oikea vaan kolahtaa heti?

Se on sitten onnekas tapahtuma. Ei ollut tarkoitus yleistää, jos oikea löytyy, niin kannattaa napata, ei me ikuisesti täällä olla. Onnea sulle :) :heart:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Molleri:
Alkuperäinen kirjoittaja punkmamma:
Läheisriippuvaisilla on yleensä uusi mies jo olemassa valmiina eron tullessa.Minä kanssa sitä mieltä että pari vuotta yksin, tutustuu itseensä ja siihen mitä elämältä haluaa.

Voinhan mä ollakin läheisriippuvainen, mutta en usko että rakastumisen tunnetta tulis keneen tahansa. Saati että se riippuvuus olis niin vahva että sais jonkun muun rakastumaan minuun :) Kyllä varmaan olisin yksin ollut jos en olis tätä miestä tavannut koska en etsimällä etsinyt ketään elämääni.

Noin minäkin ajattelen. Siis että paskat siitä mikä minun tarpeeni tässä elämässä on, mutta koska yhtä tulisesti minuun rakastui mies, joka oli onnellisessa liitossa elänyt siihen asti ja haluaa elämän kanssani. Ei minun tarpeeni hänen tunteisiinsa kuitenkaan voi vaikuttaa. Ja minäkään en ole etsinyt todellakaan ketään. Tuli täysin puun takaa se ja en ole milloinkaan tässä elämässä kokenut sellaisia tunteita kuin tuon miehen kanssa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja chef:
Meillä mies löysi mut eronsa kynnyksellä.

Tavattiin vissiin 2 vrk ennen kuin mies päätti 5v kestäneen avoliittonsa. Me aloitimme tapailun heti ja yhdessä ollaan oltu vuodesta -06. Lapsia on siunaantunut, kihlat ja avioliittokin jo solmittu. Ja hyvin pyyhkii :D

Jotkut miehet ihan erityisesti korostavat sitä, että ovat 'vasta eronneita'. Minulla oli 15 vuotta sitten ilmoitus sinkut.net:ssä (tai mikä se silloin olikaan) ja joku vastaaja ihan erikseen (kuin ansionaan) ilmoitti, että on juuri eronnut avioliitostaan. En ollut kiinnostunut hänestä. Vähän pidempään yksin ollut parempi. Ei olisi ehkä mitään herkkua kuunnella varsinkaan, jos toinen koko ajan tilittäisi entistä suhdettaan (kuin terapeutille). Suuri vaara vasta eronneiden kanssa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Noin minäkin ajattelen. Siis että paskat siitä mikä minun tarpeeni tässä elämässä on, mutta koska yhtä tulisesti minuun rakastui mies, joka oli onnellisessa liitossa elänyt siihen asti ja haluaa elämän kanssani. Ei minun tarpeeni hänen tunteisiinsa kuitenkaan voi vaikuttaa. Ja minäkään en ole etsinyt todellakaan ketään. Tuli täysin puun takaa se ja en ole milloinkaan tässä elämässä kokenut sellaisia tunteita kuin tuon miehen kanssa.

Ei onnellisessa liitossa oleva rakastu ulkopuoliseen!
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Kuvatunlainen onnellinen hässäkkä menossa ja ap miettii vaan puhutaankohan tästä nyt varmasti tarpeeksi! :D Aika outoa.

SIis sulla sama tilanne vai?

En minä mieti, että puhutaanko tarpeeksi. Tämä paikkakunta vain on sellainen, että vituttaa jo valmiiksi noi ihmiset.

Ei ole muuten sama tilanne, paitsi että tuo paikkakunta asia kuulostaa hyvinkin tutulta, valitettavasti. :D Älä anna juoruavien ihmisten vaikuttaa sun mielialaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Yksvaan:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Noin minäkin ajattelen. Siis että paskat siitä mikä minun tarpeeni tässä elämässä on, mutta koska yhtä tulisesti minuun rakastui mies, joka oli onnellisessa liitossa elänyt siihen asti ja haluaa elämän kanssani. Ei minun tarpeeni hänen tunteisiinsa kuitenkaan voi vaikuttaa. Ja minäkään en ole etsinyt todellakaan ketään. Tuli täysin puun takaa se ja en ole milloinkaan tässä elämässä kokenut sellaisia tunteita kuin tuon miehen kanssa.

Ei onnellisessa liitossa oleva rakastu ulkopuoliseen!

Aijaa? Reps. Tässä elämässähän ei ikinä tapahdu mitään odottamatonta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja punkmamma:
Alkuperäinen kirjoittaja Yksvaan:
Alkuperäinen kirjoittaja punkmamma:
Läheisriippuvaisilla on yleensä uusi mies jo olemassa valmiina eron tullessa.Minä kanssa sitä mieltä että pari vuotta yksin, tutustuu itseensä ja siihen mitä elämältä haluaa.

Jos käy kuten mulle, että se oikea vaan kolahtaa heti?

Se on sitten onnekas tapahtuma. Ei ollut tarkoitus yleistää, jos oikea löytyy, niin kannattaa napata, ei me ikuisesti täällä olla. Onnea sulle :) :heart:

Kiitos, olen onneni ansainnut ja toivon jokaisen löytävän itselleen sen sopivan kumppanin, on se niin ihanaa!
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Yksvaan:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Noin minäkin ajattelen. Siis että paskat siitä mikä minun tarpeeni tässä elämässä on, mutta koska yhtä tulisesti minuun rakastui mies, joka oli onnellisessa liitossa elänyt siihen asti ja haluaa elämän kanssani. Ei minun tarpeeni hänen tunteisiinsa kuitenkaan voi vaikuttaa. Ja minäkään en ole etsinyt todellakaan ketään. Tuli täysin puun takaa se ja en ole milloinkaan tässä elämässä kokenut sellaisia tunteita kuin tuon miehen kanssa.

Ei onnellisessa liitossa oleva rakastu ulkopuoliseen!

Aijaa? Reps. Tässä elämässähän ei ikinä tapahdu mitään odottamatonta.

Meillä on sitten hieman eri käsitys onnellisesta liitosta, sinuna olisin varovainen tulevaisuudessa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Molleri:
Alkuperäinen kirjoittaja punkmamma:
Läheisriippuvaisilla on yleensä uusi mies jo olemassa valmiina eron tullessa.Minä kanssa sitä mieltä että pari vuotta yksin, tutustuu itseensä ja siihen mitä elämältä haluaa.

Voinhan mä ollakin läheisriippuvainen, mutta en usko että rakastumisen tunnetta tulis keneen tahansa. Saati että se riippuvuus olis niin vahva että sais jonkun muun rakastumaan minuun :) Kyllä varmaan olisin yksin ollut jos en olis tätä miestä tavannut koska en etsimällä etsinyt ketään elämääni.

Noin minäkin ajattelen. Siis että paskat siitä mikä minun tarpeeni tässä elämässä on, mutta koska yhtä tulisesti minuun rakastui mies, joka oli onnellisessa liitossa elänyt siihen asti ja haluaa elämän kanssani. Ei minun tarpeeni hänen tunteisiinsa kuitenkaan voi vaikuttaa. Ja minäkään en ole etsinyt todellakaan ketään. Tuli täysin puun takaa se ja en ole milloinkaan tässä elämässä kokenut sellaisia tunteita kuin tuon miehen kanssa.

Toki kannattaa pitää järki kädessä, eli yhteenmuuttojen ja muiden asioiden kanssa.. Se alkuhuuma kun yleensä on sitä suuren rakkauden aikaa joka usein tasottuu hetken kuluttua ;) Ideaalitilannehan olis se että se suhde pysyis yhtä kuumana vuosia :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja .:
Alkuperäinen kirjoittaja chef:
Meillä mies löysi mut eronsa kynnyksellä.

Tavattiin vissiin 2 vrk ennen kuin mies päätti 5v kestäneen avoliittonsa. Me aloitimme tapailun heti ja yhdessä ollaan oltu vuodesta -06. Lapsia on siunaantunut, kihlat ja avioliittokin jo solmittu. Ja hyvin pyyhkii :D

Jotkut miehet ihan erityisesti korostavat sitä, että ovat 'vasta eronneita'. Minulla oli 15 vuotta sitten ilmoitus sinkut.net:ssä (tai mikä se silloin olikaan) ja joku vastaaja ihan erikseen (kuin ansionaan) ilmoitti, että on juuri eronnut avioliitostaan. En ollut kiinnostunut hänestä. Vähän pidempään yksin ollut parempi. Ei olisi ehkä mitään herkkua kuunnella varsinkaan, jos toinen koko ajan tilittäisi entistä suhdettaan (kuin terapeutille). Suuri vaara vasta eronneiden kanssa.

No mieshän EI ollut eronnut vielä silloin kun tavattiin ensimmäistä kertaa...ja eronsa jälkeen on puhunut ex:ästään vissiin sen 3 sanaa, joten en ole terapeuttina joutunut toimimaan.

Toki aina on riski joutua terapuetiksi, mutta kyllä se riski kannattaa ottaa. Varsin pian sen näkee, jos se mies siitä ex:ästään tilittää ja sitten voi miehen heivata mäjelle. Toisaalta tosiaan siitä miehestä saattaa saada itselleen elämänkumppanin ja lasten isän.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Yksvaan:
Ei onnellisessa liitossa oleva rakastu ulkopuoliseen!

Aijaa? Reps. Tässä elämässähän ei ikinä tapahdu mitään odottamatonta.

Tämä kyllä pitää paikkansa!
Rakastumiseen tarvitaan tietty tahtotila ja onnellisessa liitossa olevalla ei sellaista tahtotilaa ole! Jos haluaa säilyttää avioliittonsa, ei rakastu toiseen, niin se vaan menee.
Ihmisillä ei ole nykyään riittävästi tahtoa avioliiton ylläpitämiseen!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Molleri:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Molleri:
Alkuperäinen kirjoittaja punkmamma:
Läheisriippuvaisilla on yleensä uusi mies jo olemassa valmiina eron tullessa.Minä kanssa sitä mieltä että pari vuotta yksin, tutustuu itseensä ja siihen mitä elämältä haluaa.

Voinhan mä ollakin läheisriippuvainen, mutta en usko että rakastumisen tunnetta tulis keneen tahansa. Saati että se riippuvuus olis niin vahva että sais jonkun muun rakastumaan minuun :) Kyllä varmaan olisin yksin ollut jos en olis tätä miestä tavannut koska en etsimällä etsinyt ketään elämääni.

Noin minäkin ajattelen. Siis että paskat siitä mikä minun tarpeeni tässä elämässä on, mutta koska yhtä tulisesti minuun rakastui mies, joka oli onnellisessa liitossa elänyt siihen asti ja haluaa elämän kanssani. Ei minun tarpeeni hänen tunteisiinsa kuitenkaan voi vaikuttaa. Ja minäkään en ole etsinyt todellakaan ketään. Tuli täysin puun takaa se ja en ole milloinkaan tässä elämässä kokenut sellaisia tunteita kuin tuon miehen kanssa.

Toki kannattaa pitää järki kädessä, eli yhteenmuuttojen ja muiden asioiden kanssa.. Se alkuhuuma kun yleensä on sitä suuren rakkauden aikaa joka usein tasottuu hetken kuluttua ;) Ideaalitilannehan olis se että se suhde pysyis yhtä kuumana vuosia :D

Olemme molemmat kyllä ihan realismin tiedostavia ihmisiä.
 
On tosi harmi, että ihmiset eivät malta etsiä ja odottaa sitä oikeaa, vaan menevät sen toiseksi parhaan kanssa naimisiin ja sitten lapset saavat kärsiä. Jos ei alun perinkään ajattele menneensä elämänsä rakkauden kanssa naimisiin, ei liitto varmasti kestäkään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja chef:
Alkuperäinen kirjoittaja .:
Alkuperäinen kirjoittaja chef:
Meillä mies löysi mut eronsa kynnyksellä.

Tavattiin vissiin 2 vrk ennen kuin mies päätti 5v kestäneen avoliittonsa. Me aloitimme tapailun heti ja yhdessä ollaan oltu vuodesta -06. Lapsia on siunaantunut, kihlat ja avioliittokin jo solmittu. Ja hyvin pyyhkii :D

Jotkut miehet ihan erityisesti korostavat sitä, että ovat 'vasta eronneita'. Minulla oli 15 vuotta sitten ilmoitus sinkut.net:ssä (tai mikä se silloin olikaan) ja joku vastaaja ihan erikseen (kuin ansionaan) ilmoitti, että on juuri eronnut avioliitostaan. En ollut kiinnostunut hänestä. Vähän pidempään yksin ollut parempi. Ei olisi ehkä mitään herkkua kuunnella varsinkaan, jos toinen koko ajan tilittäisi entistä suhdettaan (kuin terapeutille). Suuri vaara vasta eronneiden kanssa.

No mieshän EI ollut eronnut vielä silloin kun tavattiin ensimmäistä kertaa...ja eronsa jälkeen on puhunut ex:ästään vissiin sen 3 sanaa, joten en ole terapeuttina joutunut toimimaan.

Toki aina on riski joutua terapuetiksi, mutta kyllä se riski kannattaa ottaa. Varsin pian sen näkee, jos se mies siitä ex:ästään tilittää ja sitten voi miehen heivata mäjelle. Toisaalta tosiaan siitä miehestä saattaa saada itselleen elämänkumppanin ja lasten isän.

Mulla on kokemusta miehille terapeuttina olemisesta! Se tuntuu hyvältä niin kauan, kun voi kuvitella, että ehkä se mies sitten vastavuoroisesti kuuntelee ja välittää, jos itsellä on jotain, mitä haluaisi kertoa. Ja yleisesti ottaen autan ihmisiä ihan mielelläni. Mutta sitten jos huomaa, että kun itse kertoo jostain ikävästä tapauksesta ja se mies joko ei ole yhtään kiinnostunut kuulemaan tai sitten alkaa jopa mässäillä sillä, kun jollakulla menee vielä huonommin kuin hänellä, niin alkaa maistua aika puulta. Terapiaa tarvitsevat ammattiterapeutille. :( Mulla oli muuten pelkkä kaveruussuhde mieheen, jota tässä yhteydessä ajattelen. Vaatteiden riisumisen suuntaan ei menty edes pikkusormen vertaa.

Hyvä, jos sä et ole joutunut toimimaan eroamassa olevan terapeuttina!
 
Alkuperäinen kirjoittaja juuh:
On tosi harmi, että ihmiset eivät malta etsiä ja odottaa sitä oikeaa, vaan menevät sen toiseksi parhaan kanssa naimisiin ja sitten lapset saavat kärsiä. Jos ei alun perinkään ajattele menneensä elämänsä rakkauden kanssa naimisiin, ei liitto varmasti kestäkään.

Eli meinaat, että jos on 16vuotiaana alkanut seurustelemaan niin ei voi olla niin, että sekin liitto olisi alunperin perustunut nimenomaan siihen, että ollaan rakastuneita ja uskotaan liiton onnistumisee, mutta lopulta kuitenkin kasvettu erilleen ja että yli 30veenä onkin ajatukset ja toiveet elämästä erilaiset? Kyllä minä ihan rehellisesti vielä naimisiin mennessäni ajattelin, että olemme yhdessä ikuisesti. Mutta kun elämä ei mene niin. Ja meitä ja erityisesti minua on tämä elämä kolhinut niin rankalla kädellä, että en olisi koskaan odottanut. Ja vuosien saatossa on myös tullut selväksi, että me emme olekaan ne oikeat toisillemme loppupeleissä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja juuh:
On tosi harmi, että ihmiset eivät malta etsiä ja odottaa sitä oikeaa, vaan menevät sen toiseksi parhaan kanssa naimisiin ja sitten lapset saavat kärsiä. Jos ei alun perinkään ajattele menneensä elämänsä rakkauden kanssa naimisiin, ei liitto varmasti kestäkään.

Ihmiset muuttuvat ja toiveet varsinkin! Minäkään en varmaan tuon nykyiseni suuntaan kahta kertaa katsoisi, jos nyt tavattaisiin, mutta koska jo ollaan yhdessä, niin pyrin elämään hänen kanssaan niin sopuisasti kuin vaan mahdollista.
 

Yhteistyössä