uusi vauva ja vaikeat tunteet

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "hjklö"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

"hjklö"

Vieras
Toinen lapsi syntyi 1 kk sitten, enkä voi olla vertaamatta kaikessa esikoiseen. Esikoinen oli tosi nätti, hyväntuulinen ja helppo vauva. Häneen rakastuin välittömästi laitoksella. Onhan tämä uusikin ihana omalla tavallaan. Nyt vain olen paljon väsyneempi, enkä oikein ehdi sillä tavalla keskittyä vauvaan kuin esikoisen kanssa. Tuntuu, että tämä pikkuvauva-aika on yhtä pettymystä verrattuna edelliseen ja se myös hidastaa omaa kiintymystä tähän uuteen lapseen. Onko tämä normaalia vai pitääkö epäillä synnytyksen jälkeistä masennusta?
 
normaalia. hormoonit heittää vielä rajusti, kunhan arki tasaantuu niin kyllä se siitä.

mä itkin silmät päästäni laitoksella ollessa kun oli niin ikävä esikoista. jossain vaiheessa sitten esikoinen vuorostaan raivostutti, kun vauvan kanssa päästiin jo tutuiksi. nyt kyllä nuo lapset on ihan samalla viivalla molemmat. :)
 
Millä tavalla koet, että pikkuvauva-aika on yhtä pettymystä? Miten esikoinen suhtautuu uuteen tulokkaaseen? Minkä ikäinen hän on? Oletko saanut ns. omaa aikaa vauvanhoidon lomassa?

Jos kaikki menee meillä hyvin, täällä pitäisi olla pikku nyytti talossa ensi keväänä. Meilä tulee tosin isompi ikäero lapsien välillä, 8,5 vuotta. Luulen, että ehkä isompi ei sitten ole niin mustis pienestä. Myönnän, että itse taas olin ihan hukassa ekan kanssa ja löysin äitiyteni vasta kun tenava oli yli 2v. Toivottavasti tämän kakkosen suhteen olisin jaksavampi, onhan sitten jo kevät tai kesä, kun hän syntyy, niin on valoisaa yötä päivää. Jos tuo riittävä valomäärä auttaisi omaan jaksamiseeni. Mutta sen näkee sitten.
 
Kannattaa ottaa asiaa esille neuvolassa, jossa sitten voidaan tehdä esimerkiksi se mielialatesti. Yleensä masentunut ei itse huomaa olevansa masentunut ennen kun tilanne on pitkällä. Myös läheisiltä voi kysellä ovatko he huomanneet eroa sinussa viime aikoina. Älä pelkää hakeutua hoitoon jos epäilet synnytyksen jälkeistä masennusta, tilanne ei välttämättä lähde korjaantumaan itsestään ilman hoitoa jos masennuksesta tosiaan on kyse. Mielialaan voi vaikuttaa myös raskauden jälkeen puhjennut kilpirauhasen vajaatoiminta, joten hyvä olisi tsekata labrat ja muut vaikka ihan varmuuden vuoksi. Tsemppiä sinne! :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja tsemppiä sinulle!!;27626585:
Millä tavalla koet, että pikkuvauva-aika on yhtä pettymystä? Miten esikoinen suhtautuu uuteen tulokkaaseen? Minkä ikäinen hän on? Oletko saanut ns. omaa aikaa vauvanhoidon lomassa?
.

Kiitos tsemppauksesta!

Esikoisen ensikuukaudet olivat ihanaa vauvahuumaa, jota nyt ei vaan tunnu tulevan lainkaan. Esikoinen on 2 v, ei mustasukkainen, muttei muutenkaan kovin kiinnostunut vauvasta. Itkut ja koukut ovat kyllä tavallista herkemmässä, eli reagoi niin. Yritän aina irroittautua vauvasta lohduttamaan, harmittaa kamalasti jos en pääse.

Eipä tässä omaa aikaa ole vielä ollut, enkä varsinaisesti ole kaivannutkaan, kuin ehkä nukkumiseen.
 
Mulla meni taas toisten päin..Esikoisen kanssa oli ihan paniikissa ja masentunut heti syntymän jälkeen ja diagnoosihan olis synnytyksen jälkeinen masennus..Sitten kun sai pääs kuntoon niin syttyi kunnolla se rakkaus lapseen..Toinen vauva kun syntyi niin olisin voinu valvoa 24/7 ja vaan ihailla sitä:D ja nykyään voisin vaan tuijotella molempia "luomuksia" kun puuhailevat yhdessä tai erikseen..Lääkkeet varmaan liiankin kohdillaan:laugh:
 

Yhteistyössä