Uusioperheen elämästä,kun miehen lapset eivät hyväksy minua ja lastani..

[voihan...]

Miehelläni on 2 lasta,molemmat jo kouluikäisiä.Emme asu yhdessä,ja seurustelun tekee vaikeaksi kun lapset eivät hyväksy minua ja lastani elämäänsä.Ovat sitä mieltä että äiti muuttaa kyllä vielä takaisin isän luo ja minä saan painua hiiteen.Auttaako tähän aika,voinko tehdä mitään vai tyydynkö vain tilanteeseen ja odotan muutosta?

 

[ida]

Keskustelkaa asiasta yhdessä. Miehen tehtävä lapsille selväksi tilanne, että ei hyväksy huonoa käytöstä. Muuten auttaa ainoastaan aika, että lapset huomaavat, että isä pysyy myös heidänkin elämässä. Lapset saattavat pelätä isän menettämisistä.

Näin oli myös meillä. Puhuminen kerta toisensa jälkeen auttaa. Samoin aika.

 

[vieras22]

Uusperheellisyys on syvältä. Jos sulla on mahdollista niin jatka matkaa. Hyvin harvoin helpottaa edes ajan kanssa :/ t. monta vuotta uusperheellisyyttä takana ja olisin lopettanu homman alkuunsa jos olisin tän tienny

 

[pieras]

Ei uusio- vaan uusperhe.

 

[Marsupilami--]

Uusperheellisyys on syvältä. Jos sulla on mahdollista niin jatka matkaa. Hyvin harvoin helpottaa edes ajan kanssa :/ t. monta vuotta uusperheellisyyttä takana ja olisin lopettanu homman alkuunsa jos olisin tän tienny

Osittain peesaan tätä.. Itsellä oli helpompi tilanne, kun miehen ensimmäinen lapsi ei asunut mieheni luona, mutta vääntöä se oli silti.
Nyt, kun hän on muuttanut meille, asiat vaan pahenee.
Ei hyväksy minua, minun lasta, yhteisiä lapsia, vaan meinaa että hänen sääntöjen mukaan mennään.
Joka päivä on tappelua ja auktoriteetin kyseenalaistamista.
Olen miehellekin puhunut, mutta eihän mies sitä pahinta näe, kun lapsi on pahimmillaan silloin, kun olen yksin lasten kanssa...

:hug:
Toivottavasti saatte asiat kuntoon

 

[vieras]

Kyllä se helpottaa ajan kanssa. Ainakin toivottavasti.. Keskustelkaa kaikki yhdessä tilanteesta. Lapset tosiaan ovat mustasukkaisia sinulle ja luulevat menettävänsä isänsä sinulle. Lapsille kannattaa puhua näistä asioista ihan suoraan.

Isi ei ole häviämässä mihinkään, vaan on saanut uuden ihana ihmisen rinnalleen. Ei se vaikuta siihen kuinka paljon isi rakastaa teitä (lapsia). Ja ainakin meillä lapset toivovat, että isä ja äiti palaavat yhteen, vaikka molempien uusien puolisojen kanssa tulee todella hyvin toimeen. Eiköhän se ole melkein jokaisen lapsen toive, että vanhemmat palaa yhteen..

 

[nedra]

Isän suhtautuminen on tässä kaiken a ja n hänen asiansa osoittaa lapsille sinun tärkeytesi ja kertoa suorasanaisesti että paluu entiseen ei ole tapahtumassa,vaan aikoo elää sinun kanssasi parisuhteessa.

 

[vieras]

Meillä ei auttanu edes perheneuvolassa käynnit. Ja aika pitkälle se on myös sitä et mies ei "näe" lastensa hommissa mitään outoa, vaikka minä olen edelleen 10v jälkeen toi tai kukahan tai joku (mulla ei siis ole edes nimeä) puhuhammataan et vastustetaan aivan kaikkea mitä sanon, kodin säännöt jotka koskee mun lapsia ja meidän yhteisiä ei koske miehen lapsia, eikä niille voi/saa sanoo mistään koska ne vaan käy että ei saa pahottaa niiden ressukoiden mieltä tai ne ei enää tuu aaarrrrgggghhhhh oikeesti tosi syvältä eikä se ajan kanssa helpota ei.