Uusioperheet!! Millä nimellä teillä on ns puoli vanhempi?

[apua kaipaava]

Meillä siis tilanne että tyttöni oma isä on häntä nähnyt 3 kertaa, ja viimeisimmästä käynnistäkin on jo yli puoli vuotta. Ei kiinnosta kuulemma.

Minulla on uusi miesystävä, olemme tapailleet siitä asti kun tyttö oli 2kk ikäinen, ennestään tunsimme monen vuoden takaa. Ja muutimme vuoden vaihteessa saman katon alle virallisesti (jolloin tyttö täytti myös vuoden). Tätä ennen asuimme 3kk epävirallisesti yhdessä, koko aikana mies tasan 2 yötä oli kotonaan, ja se oli oikeastaan vain tavaroiden säilytyspaikka.

Eilen tuli puheeksi että koska meillä olisi pikku hiljaa kova halu hankkia yhteinenkin lapsi, niin mites tämä "nimi" asia, ja mietittiin että tyttö ei oikein millään nimityksellä miestä kutsu (puhuu muutenkin vain muutaman sanan kuten kakka, kukkuu) että olisko ihan hölmöä jos alkaisimme vaan isäksi kutsumaan, eikä enää nimellä. Sillä myöhemmin kun olisi myös se yhteinen lapsi toivottavasti ainakin niin jotenkin olisi hölmöä että toinen kutsuu etunimellä ja toinen isäksi.

Kun toiveena olisi että lapsille tulisi ikäeroa maksimissaan 3 vuotta, mielellään lähempänä 2 vuotta. Ja mies itsekkin sanoi että tyttäreni on hänelle kuin oma lapsi, ja olisi siis tasavertainen lapsi siinä missä biologisesti omakin.

 

[jenmo]

Ihan kutsuvat miestäni etunimellä =) Tai yleensä lempinimellä.

*muos* yhteinen täälläki toiveissa, varmaan siltikin mun muksut jatkavat tuon etunimen käyttöä..

 

[joanna]

mun tyttö oli 1,5v kun tapasin mieheni. aluksi tyttö kutsui miestä nimeltä kunnes rupes kutsuun isiksi.
tytön biologinen isä ei oo ollu juurikaan tekemisissä tytönkanssa. nykyään jo haluaa olla enempi kuvioissa mukana,vaan 5 vuotta syntymänjälkeen..huoh.

 

[sourmilk]

Meillä uusioperheen isukki on lapsille iskä, isukki. Itse alkoivat kutsumaan kun mies oli meillä asunut jonkun kuukauden.
Meillä ei bio-isä ole tavannut muksuja pariin vuoteen..hänestä lapset puhuu nimellä etunimi-iskä.

Miehen muksut puhuttelee mua etunimellä, kun asuvat äitinsä luona.

 

[Huom]

Oletteko harkinneet sitä vaihtoehtoa, että miehesi rupeaisi tytölle ihan laillisestikin isäksi, jos lapsen oikeaa isää ei kiinnosta ja uusi miehesi pitää tyttöä "omanaan". Sitten ei tulisi näitä nimitysongelmia.

 

[vieras]

No tuossa teidän tapauksessanne lapsen ollessa noin nuori ja jos lapsen biologisella isällä ei ole aikomusta parantaa tapojaan, olisi mielestäni kaikkien kannalta soveliainta ja mukavinta jos lapsi kutsuisi kasvatti-isäänsä isäksi. Sitähän hän on lapsellesi, isä.

 

[ap]

Ihan kutsuvat miestäni etunimellä =) Tai yleensä lempinimellä.

*muos* yhteinen täälläki toiveissa, varmaan siltikin mun muksut jatkavat tuon etunimen käyttöä..

Minkä ikäisiä lapsesi olivat kun mies tuli kuvioihin? Entä ovatko lapset oman isänsä kanssa tekemisissä?

Kun me tosiaan juuri tätä mietittiin, että tytöllä ei ole mitään muistikuvia omasta isästä, ja ihan alusta asti on tämä uusi miesystäväni ollut kuvioissa.

 

[vieras]

meillä mä olen äiti, ja lapset ihan itte alko sanoon äidiksi. Ja kun teillä on noinkin pieni ja mies pitää omanaan miks tehdä nimiasiasta joku ongelma, isä mikä isä.

 

[niin pienikin vielä]

isäksi vaan kutsumaan, jos se teistä hyvältä tuntuu.

ja me ollaan uusperheitä.. uusio on kierrätystä eikä sovi mielestäni ihmissuhteiden kuvailuun.

 

[ap]

Oletteko harkinneet sitä vaihtoehtoa, että miehesi rupeaisi tytölle ihan laillisestikin isäksi, jos lapsen oikeaa isää ei kiinnosta ja uusi miehesi pitää tyttöä "omanaan". Sitten ei tulisi näitä nimitysongelmia.

Ei olla tätä mietitty kun eihän se sinänsä miksikään muutu, vaikka papereissa niin lukisikin. Mutta ehkä jossain vaiheessa näinkin voisi tehdä.

 

[juu]

Mun tyttäreni kutsuu miestäni nimellä.
Mun ja mieheni yhteinen poika kutsuu isäksi tai papaksi.

 

[1]

Oletteko harkinneet sitä vaihtoehtoa, että miehesi rupeaisi tytölle ihan laillisestikin isäksi, jos lapsen oikeaa isää ei kiinnosta ja uusi miehesi pitää tyttöä "omanaan". Sitten ei tulisi näitä nimitysongelmia.

Ei olla tätä mietitty kun eihän se sinänsä miksikään muutu, vaikka papereissa niin lukisikin. Mutta ehkä jossain vaiheessa näinkin voisi tehdä.

kyllä muuttuu.. lapsi perii miehesi ja voi saada miehen sukunimen. mies voi hoitaa lapsesi virallisia asioita.

 

[Ansis]

Minun lapset kutsuu miestäni etunimellä, niin kuin hänen lapset minua...Mutta lapsillakin ikää jo on!

 

[vieras]

Meillä 6- ja 9-vuotiaat pojat alkoivat kutsumaan isiksi, kun pikkusisko oppi puhumaan.

 

[Olu-wa]

Poika kutsuu miestä etunimellä.

 

[Vieras]

Meillä lapsi kutsuu isäpuoltaan etunimellä, joskus lempinimellä. Lapsi oli 5 vuotias kun avopuolisoni tuli kuvioihin mukaan, ja myöskin tapaa biologista isäänsä säännöllisesti ja kutsuu häntä isäksi.
Naapurin lapset joskus kysyy lapseltani "koska isäsi tulee kotiin?" tms. Jolloinka muksu saattaa napakasti vastata että se on mun isäpuoli, eli pitää hyvin tiukasti itse rajan.
Nyt on tulossa ensimmäinen yhteinen lapsi, ja olen itsekin miettinyt tätä nimiasiaa, mutta kerta lapsen biologinen isä on lapsen elämässä säännöllisesti mukana, niin niinhän se toki menee että häntä lapseni tietenkin kutsuu isäkseen.

Jos itselläni olisi ollut samanlainen tilanne kuin sinulla, eli biologinen isä ei kuuluisi lapseni elämään olisin enemmän kuin tyytyväinen jos lapseni haluaisi kutsua avopuolisoani isäkseen.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että jossain vaiheessa kunnes lapsi on tarpeeksi vanha ymmärtämään, on hyvä kertoa siitä biologisestakin isästä. Siihen lapsella kuitenkin on oikeus, vaikkei biologista isää olisi kiinnostanutkaan mitä lapsensa elämään kuuluu.

 

[sandra]

Meillä lapsi kutsuu etunimellä miestäni ja yhteinen lapsi taas isiksi. Mutta meillä on ensimmäisen lapseni isä mukana kuvioissa ja välit hyvät, niin ei ole ollut mitään syytä menetellä toisella tavalla.

Jos oikea isä on poissa kuvioista, niin mikäs siinä jos mies on isä lapsellesi Mutta kannattaa kuitenkin olla rehellinen lapselle oikeasta isästään ihan alusta lähtien, niin ei tarvitse sitten myöhemmin miettiä, että miten asiasta kertoo.

 

[kinuski]

Mun esikoiseni kutsuu miestäni nimellä, tai sanoo isäpuoleksi. Omaan isäänsä ei juurikaan ole yhteyksissä, ja poika on itse sanonut että pitää miestäni isänään (oli 3v kun mieheni tuli kuvioihin). Meidän yhteinen lapsi kutsuu myös isäänsä nimeltä, ihan siksi kun minä ja esikoinenkin kutsutaan , välillä saattaa sanoa isiksi. Miehen tyttö kutsuu mua nimeltä, ja kavereilleen puhuu musta äitipuolena.

 

[fff]

etunimellä. yrittivät alkaa kutsua isäksi mutta mies kielsi ja pyysi kutsumaan etunimellä.

 

[ioöji]

Oletteko harkinneet sitä vaihtoehtoa, että miehesi rupeaisi tytölle ihan laillisestikin isäksi, jos lapsen oikeaa isää ei kiinnosta ja uusi miehesi pitää tyttöä "omanaan". Sitten ei tulisi näitä nimitysongelmia.

Ei olla tätä mietitty kun eihän se sinänsä miksikään muutu, vaikka papereissa niin lukisikin. Mutta ehkä jossain vaiheessa näinkin voisi tehdä.

kyllä muuttuu.. lapsi perii miehesi ja voi saada miehen sukunimen. mies voi hoitaa lapsesi virallisia asioita.

Tarkoitatko oheishuoltajuutta vai adoptiota? Oheishuoltajuudessa ei lapsella ole perintöoikeutta eikä miehellä elatusvelvollisuutta eron sattuessa. Mutta kumpikaan ei ole mahdollista jos biologinen isä ei suostu.

 

[hivenenhullu]

etunimellä, biologinen isä tapaa poikaa säännöllisesti joten tässä pysytään... ihan niinkuin exäni uutta naista kutsuu etunimellä...

 

[Logotar]

meillä miehen tyttö puhuttelee mua nimellä ja yhteinen lapsi sanoo äidiksi.

 

[ei etunimiä]

Sukunimellä eteen joko herra tai ammatti. Eli Tohtori Virtanen!

 

[Micosa]

Etunimellä.

 

[adoptoiva]

Oletteko harkinneet sitä vaihtoehtoa, että miehesi rupeaisi tytölle ihan laillisestikin isäksi, jos lapsen oikeaa isää ei kiinnosta ja uusi miehesi pitää tyttöä "omanaan". Sitten ei tulisi näitä nimitysongelmia.

Ei olla tätä mietitty kun eihän se sinänsä miksikään muutu, vaikka papereissa niin lukisikin. Mutta ehkä jossain vaiheessa näinkin voisi tehdä.

kyllä muuttuu.. lapsi perii miehesi ja voi saada miehen sukunimen. mies voi hoitaa lapsesi virallisia asioita.

Tarkoitatko oheishuoltajuutta vai adoptiota? Oheishuoltajuudessa ei lapsella ole perintöoikeutta eikä miehellä elatusvelvollisuutta eron sattuessa. Mutta kumpikaan ei ole mahdollista jos biologinen isä ei suostu.

Ei tosiaan ole ainakaan tuo adoptio mikään läpihuutojuttu, vaikka moni niin valitettavasti luulee.

Meillä ei lapsen bioisää ole näkynyt moneen vuoteen, mutta käräjiltä ei ainakaan toistaiseksi adoptiolupaa irronnut. Nyt odotellaan meidän puolen asianajajan seuraavaa siirtoa jotta ehkä jokupäivä saataisiin tämä ruljanssi viety loppuun.