Uusperheet; miten miehesi/vaimosi suhtautuu sinun lapsiisi, jotka siis eivät ole hänen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Veera"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"Veera"

Vieras
Itseä alkanut harmittaa, kun lapseni tulevat meille (ovat jo täysi-ikäisiä siis molemmat), mies ei yhtä ainoata sanaa sano heille, ei tervehdi, ei puhu mitään. Istuu vain sohvalla naama norsun ****lla ja katsoo televisiota.
...ja juu, kyllä, aikoinaan sanoin hänelle, että kannattaa miettiä tarkkaan, jaksatko tätä perhe-elämää, että tässä samassa paketissa tulee minä ja 2 lastani. Kovasti sanoi kyllä jaksavansa, kyllä, kyllä, vaan eipä kuitenkaan näyttänyt jaksavan. Lapset kuitenkin ovat elämässäni nyt ja aina ja varmasti tulevat lapsenlapsetkin. 1 yhteinen lapsi on, alle kouluikäinen.
 
Ihan tavallisesti...hoitaa asioita ja auttaa jos apua tarvitaan. Käy kalassa, käy ryyppäämässä, järjestää työpaikan jos tarvitsee siinä apua. Vie lääkäriin, maksaa lääkkeet, antaa rahaa jos johonkin tarvitsee (jos minä en ole paikalla).
Puuhaa ja touhuaa siinä missä omansa kanssa.
 
Voi ei, olen alkanut pelkäämään tuollaista. Itselläni parivuotias lapsi ja uuden miehen kanssa lapsi tulossa. Olen tehnyt selväksi, että jos ei lapsia samallalailla kohtele on ero edessä. Sanoo kohtelevansa, mutta näinköhän on. Kai se selviää sitten ajan kanssa.
 
Ihan normaalisti suhtaudutaan, en edes tiedä miksi pitäisi kohdella eri tavoin. Mie oon yleensä kotona, kun lapset tulee koulusta, huolehdin läksyt ja välipalat, hoidan vaateostokset ja pidän kiinni sovituista menoista ja muistuttelen lääkkeet ja sellaset. Data herättää ja nukuttaa lapset, leikittää, pelaa ja pitää sylissä sekä käyttää lapset hammaslääkärissä yms. Kummallakin vastuualueita omien vahvuuksien mukaan. Mummitkin ottavat lapsia kylään ristiin. Ei mene geenien mukaan.
 

Yhteistyössä