Uusperheet

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Snäkisteri
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Snäkisteri

Jäsen
13.01.2008
35
0
6
Mua kiinnostaa tietää, miten teillä hyvät immeiset on lähtenyt arki rullaamaan uusien kuvioiden merkeissä?

Itse olen seurustellut kolmisen vuotta ihanan miehen kanssa, joka tulee aivan unelmasti toimeen poikieni kanssa. Siitä en valitakaan. Tämä ns. ongelmani koskeekin lähinnä itseäni ja miesystävääni. Minä kun olisin jo valmis ottamaan seuraavan asteen käytäntöön, mutta jotenkin mieltä kaivertaa se, onko mies todella valmis tähän kaikkeen. Välillä nimittäin tuntuu, että hänellä on "on-off ajatus" tästä kaikesta... Toisaalta ymmärränkin, mutta MUTTA. Haluaisin vaan niin kovasti pystyä luottamaan huomiseen. Yhdessä. =)
 
ota asia puheeksi miehesikans. itse olen muuttamassa kuukaudenpäästä uudenmiehenkans yhteen ja se päätös tuli oikeastaan ihan itsestään. miehelläni ei ole omia lapsia mutta tulee todella hyvin toimeen lapsenikanssa.
 
Kiitos kun vastailit.

Asiaa on puitu monen monta kertaa. Ehkäpä juuri siksi alan olla todella ymmälläni tästä tilanteesta. Haluaisin niin paljon jatkaa mieheni kanssa, mutta epätietoisuus tulevasta painaa nykyään jatkuvasti mieltäni... :headwall:

Tunnen, että mies on minua ja lapsiani kohtaan jopa epäreilu. Lupailee ja juttelee uudesta yhteisestä elämästä, yhteisestä kodissa, jne., mutta mitään ei tapahdu. Olen alkanut jo ajatella, ettei hän vaan pysty sanomaan suoraan sitä mitä ihan oikeasti ajattelee ja haluaa. :(
 
Kyllä se siitä. itellä jännittää muutto yhteen, itelläni alkaa kolmivuorotyö ja hellu joutuu hoitamaan lastani aika plajon ja viemään sekä hakemaan hoidosta, jännittää kestääkö parisuhe tämän muutoksen ja miten mies jaksaa kun itellään ei ole lapsia, mutta tässäpä sen sitten näkee onko tarkoitettu yhteen =) töitä on pakko tehä kuitenkin. täytyy toivoa parasta ja pelätä pahinta :)
 
Mä toivon oikein kovasti, että pian päästään yhteisymmärrykseen tästä yhteen muuttamisesta. En jaksaisi rampata ees taas enää. Ja hei, jos mun kanssa ei saman katon alle halua, senkin voi sanoa. Eikö?! :xmas:
 
ilman muuta pitää sanoa jos toisenkans ei halua muuttaa yhteen. kunhan vaan saa vastauksen eikä ympäripyöreitä kullä, mutta vastausta. todella rasittavaa on ravata asuntojen väliä ja roudata kamoja sinne tänne ja tuonne.
 
En todellakaan halua joutua siihen tilanteeseen, että alan rampata kimpsujen ja kampsujen kanssa ees taas! Etenkään lasten kanssa ja toisesta kaupungista toiseen. Että kyllä nyt on miehen aika joko seistä sanojensa takana tai tehdä päätös ihan toiseen suuntaan... :headwall:
 
Mites teillä siellä menee? en ollut huomannut että olit kirjottanut.... Miehet tarvii aikaa miettiä asioita itekki sen nyt huomannut kun muutamia asioita ottanut esille, ei nuista ota kukaan mitään selvää =) mutta kun ilman niitäkään ei voi olla =)
 

Yhteistyössä