Uuvuttaa päiväkodista tuleva huono palaute :(

[Uhmako]

Lapsi nyt 2,5v. Uhmaa havaittavissa kotona, muttei mitään tavallisissa poikkeavaa tai erityisen rajuja uhmakohtauksia. Päiväkodista tulee kuitenkin joka päivä lasta hakiessa negatiivista palautetta alkaa jo inhottaa lapsen hakeminen. Lapsi kuulemma ärsyttää muita ja välillä raapii. Ei tottele. Riisuu ulkona hatun ja hanskat. Ei keskity tehtäviin asioihin. Osa on minusta ihan normaalia tämän ikäisen käytöstä, mutta en sitten tiedä. Olen ihan ihmeissäni toisten satuttamisesta tms. kaikenlainen tuollainen on ollut kotona aina ihan ehdottomasti kielletty. Eikä sellaista ole juuri tehnytkään.

Kun kysyn mitä voisin asialle tehdä, vastaus on että ei näille nyt oikein mitään voi tehdä...Itseäni masentaa ja lapsikin on päiväkotipäivän jälkeen itkuinen ja kun puhumme tilanteesta/päivä tapahtumista, kertoohän usein itkeneensä pk:ssa ja alkaa pyydellä minulta anteeksi.

Onko kellään vastaavaa?

 

["vieras"]

mutta meillä kanssa lapsesta sai kuulla aina huokaus-juttuja tarhasta hakiessa ja passittivat psykologille ym. Kuitenkin analyysit lapsesta ihan normaalit ja nyt on hoitajien mukaan "helpoin" koko ryhmästä. Kävi ilmi, että ryhmässä oli aika monta levotonta sielua ja ryhmän vaihtuminen seuraavana syksynä auttoi heti meidän lapsen käytökseen. Mutta eihän se kiva ole kuulla aina jotain.

 

["vieras"]

Ei noista huokauksista kannata välittää. Jos itse pidät lapsen kehitystä ihan normaalina, niin anna olla. Voin sanoa, että itselläkin ollut uuvuttaa tollanen palaute, mitä sitä voi tehdä jos kotona ei vastaavaa esiinny ja itse on silloin poissa, kun lapsi kiukuttelee?

Ja suoraan sanottuna, ei niillä päiväkodin tädeillä ole välillä asiat ihan mittasuhteissa. Tai ainakaan ihmissuhdetaitoja, jos aina on pelkkää huonoa palautetta. Ammattitaidotonta ja lyhyt näköistä toimintaa.

 

[Ap.]

No tuolla lapsen ryhmässä on myös muutama levoton lapsi ja olen pohtinutkin, voisiko lapseni häiriintyä ja stressaantuu siitä levottomuudesta ja heidän huonosta käytöksestään (lyömistä, puremista, riehumista). Tämä ongelma kuitenkin pk:ssa tiedossa, joten luulisi heidän osaavan yhdistää? Mutta mitään tällaista pohdintaa ei siis tule, ainoastaan negatiivista palautetta omasta lapsestani. Ja paljon juuri tuollaista "huokailua" ihan minusta tavallisistakin asioista..tuntuu ettei lapsi tee mitään oikein päivän aikana. Se surettaa lapsen puolesta, jos ei saa mistään positiivista palautetta päivän aikana, vaikka varmasti monessa asiassa yrittää parhaansa ja on myös nätisti. En tiedä, tottakai tiedän että lapseni osaa ja voi tehdä myös negatiivisia asioita, mutta ihmettelen etteikö mitään positiivista. Ja ovatko nuo pienetkin asiat aina niitä joka päivä mainittavia? Valitetaanko jokaiselle vanhemmalle siitä ettei tuonikäinen ole koko ajan keskittynyt tai riisuu hattuunsa ulkona? Tarkoitan, että ovatko nuo nyt oikeasti todella pahoja virheitä ja huonoa käytöstä?

Mietityttää vain, onko lapsella jotain oikeasti vialla kuten vihjaavat vai onko nyt kyse jostain muusta.

 

[Heinekeeni]

Meillä sama homma esikoisen (pian 5v) kanssa ja varasivat perheneuvolan psykologin seuraavaan palaveriin.

Itseni mielestä ei normaalista poikkeavaa käytöstä, itse asiassa hoitotäditkin sanovat että lapsi ei käyttäyty tuhmasti vaan omituisesti. Hän kuulemma hidastelee pukeutumisessa, välillä konttaa, liikkuu levottomasti päivälevon aikana koska ei nuku päiväunia ja kerran sanoi nallea pitsaksi. OMG!

Onneksi kuopuksesta (2v9kk) kuulee hyviäkin uutisia, viime viikkoina pelkkää kehua. Kuukausi sitten hänenkin käytöksensä oli kuulemma kamalaa, ehkä teilläkin jokin vaihe.

Esikoisen suhteen epäilen vain että hoitajat ovat yksinkertaisesti ärsyyntyneitä häneen. Mutta keskusteluissa kai selviää tarkemmnin.

 

["vieras"]

No tuolla lapsen ryhmässä on myös muutama levoton lapsi ja olen pohtinutkin, voisiko lapseni häiriintyä ja stressaantuu siitä levottomuudesta ja heidän huonosta käytöksestään (lyömistä, puremista, riehumista). Tämä ongelma kuitenkin pk:ssa tiedossa, joten luulisi heidän osaavan yhdistää? Mutta mitään tällaista pohdintaa ei siis tule, ainoastaan negatiivista palautetta omasta lapsestani. Ja paljon juuri tuollaista "huokailua" ihan minusta tavallisistakin asioista..tuntuu ettei lapsi tee mitään oikein päivän aikana. Se surettaa lapsen puolesta, jos ei saa mistään positiivista palautetta päivän aikana, vaikka varmasti monessa asiassa yrittää parhaansa ja on myös nätisti. En tiedä, tottakai tiedän että lapseni osaa ja voi tehdä myös negatiivisia asioita, mutta ihmettelen etteikö mitään positiivista. Ja ovatko nuo pienetkin asiat aina niitä joka päivä mainittavia? Valitetaanko jokaiselle vanhemmalle siitä ettei tuonikäinen ole koko ajan keskittynyt tai riisuu hattuunsa ulkona? Tarkoitan, että ovatko nuo nyt oikeasti todella pahoja virheitä ja huonoa käytöstä?

Mietityttää vain, onko lapsella jotain oikeasti vialla kuten vihjaavat vai onko nyt kyse jostain muusta.

Ei ne osaa tollasia ajatella. Ne näkee just tasan sen puolen, joka vaikeruttaa niiden töitä. Joten anna olla, antaa huokailla. Ihan normaalistikin lapset tekee kaikenlaista erikoista, ilmeisesti eivät ole laitostuneet tarpeeksi

Nehän nyt valittaa joka maitolasin kaatumisesta, jos niitä alkaa kuuntelemaan..

 

[Ap.]

Lisään vielä, että lapsi on aina ollut enemmänkin kiltti ja on myös herkkävaistoinen. Tuntuu siksi pahalta, jos pissa torutaan pitkin päivää, eikä tunne itseään hyväksytyksi tai pidetyksi.

Ehkä häneenkin on jostai syystä ärsyynnytty ja sitten kaikki tekeminen tulkitaan rasittavaksi?

 

[Ap.]

Hehe..pissa = pk:ssa

 

["Sirkkeli"]

Voisit ruveta johtajalle kyseenalaistamaan hoitajien ammattitaidon, jos eivät kerran pärjää normaalin alle kolme veen kanssa.

 

[Big Bang Theory]

Voit sanoa ihan asiallisesti, että kun nyt tiedät ongelmat niin voidaan keskittyä niihin positiivisiin asioihin joita lapsessa on.

 

[heiås]

Hei, halusin vain kertoa että meidän perheessä on erityislapsi ja kovin tutuksi on tulleet kokemasi inhon tunteet hakutilanteessa. Päiväkoti, jossa lapsemme on, on hyvässä maineessa ja hoitajat + opettajat koulutettuja sekä kokeneita. Silti joka ikinen päivä on riitatilanteita, väkivaltaa kohdistuen joko meidän lapseen tai meidän lapsi satuttanut muita...vatsa meinaa kääntyä ympäri iltapäivästä, kun pitäisi lähteä hakemaan lapsi hoidosta. Hän ei ole mikään ilopilleri muutenkaan ja sitten se hakutilanteen kaaos + hoitajien nega palaute...joskus tuntuu, että haluaisin vain pitää lapsen kotona.

 

[öljymuori]

Onko mieleesi tullut ettei ryhmäkäyttäytymistä ole mahdollista havaita kotioloissa? Vai onko lapsesi kotona useinkin suuria määriä kavereita muutaman aikuisen vahdittavana?

Lapset ovat yllättävän erilaisia hoidossa kuin kotona. TOki ammattitaitoa tarvitaan jotta voidaan ohjata lapsen käytöstä hyville urille mutta jotkut lapset ovat vain sellaisia jotka satuttavat toisia kun silmä välttää. Lukisin tämän huomioin hakemiseksi pahalla kerta ei saa hyvällä. Mutta hoitotädit eivät todellakaan voi huomioida lasta yhtä suuressa määrin kuin te kotona vaan lapsen tulee oppia tyytymään vähempään huomioon.
Teillä ehkä kotona lapsi on suuren ihailun kohteena ja jokaista tekemistä hämmästellään ja ihastellaan. Lapsi saa keskeyttää ehkä aikuisen toiminnot toistuvasti omalla asiallaan , hän saa ytliöpäistä kehumista jopa turhasta. Nyt tarhamaailma on erilainen. Kehuja tulee mutta asiasta. Jotain toista kehutaanki ja lastanne ei välttämättä juuri silloin. Hoitaja pukee toista lasta ja lapsenne jääkin ilman huomiota jonka ottaa sitten pahalla.

Yhteisenpöydän ääreen istuun vanhemmat ja hoitajat sekä vaikka kelto ja kysyt miten voit edes auttaa lastasi toimimaan päivähoidossa ja he kertovat myös omat suunnitelmansa.

Kehuja ei tarvitse lopettaa mutta lapselle on pikkuhiljaa opetettava osottamisen kärsivällisyyttä ikätason mukaan. Pienestä ne taidot lähtee kasvamaan ja keväällä voi olla jo toinen ääni kellossa.
Empatiaa ja iloa toisen puoelsta kannattaa myös opettaa .

 

[piiukka]

Sano suoraan kun valitus alkaa, että on kovin ikävää kun lapsesta ei kuule kuin huonoa palautetta, että eikö tämä lapsi tuota täällä kellekkään iloa? Pitäisikö lapselle harkita toista hoitopaikkaa, kun oireilee jo kotona ja on kovin itkuinen hoitopäivän jälkeen? Onko lapsi kiintynyt kenenkään teistä hoitajista? Sitten voit vielä lisätä, kun sinulla meinaa mennä omat työt ihan pilalle, kun pitää murehtia lapsen käytöstä ja teidän hoitajien jaksamista lapsen kanssa... Ja mietit kovasti yhteydenottoa erikoislääkäreihin, koska hoitajat ovat niin valittaneet lapsesta. Eiköhän hoitajien ammattiylpeys nosta päänsä viimeistään tässä vaiheessa ja arki alkaa sujumaan. NÄIN MINÄ TEIN

 

[Ap.]

Hei, halusin vain kertoa että meidän perheessä on erityislapsi ja kovin tutuksi on tulleet kokemasi inhon tunteet hakutilanteessa. Päiväkoti, jossa lapsemme on, on hyvässä maineessa ja hoitajat + opettajat koulutettuja sekä kokeneita. Silti joka ikinen päivä on riitatilanteita, väkivaltaa kohdistuen joko meidän lapseen tai meidän lapsi satuttanut muita...vatsa meinaa kääntyä ympäri iltapäivästä, kun pitäisi lähteä hakemaan lapsi hoidosta. Hän ei ole mikään ilopilleri muutenkaan ja sitten se hakutilanteen kaaos + hoitajien nega palaute...joskus tuntuu, että haluaisin vain pitää lapsen kotona.

Ymmärrän tunteesi. Voimia! Tänään kävi mielessä, että ei huvittaisi huomenna viedä lasta laisinkaan...mutta eipä olisi oikein mahdollista omalta kannaltani ja ennen kaikkea se antaisi minusta aivan väärän viestin päiväkodin suuntaan. Ei myöskään ratkaisisi ongelmaa, koska mentävä sinne jonain päivänä kuitenkin olisi. Mutta mietin kyllä, että jos meno jatkuu vielä samana, niin pitää oikeasti alkaa pohtimaan muita vaihtoehtoja ja ottaa kunnon keskustelu pk:n kanssa.

 

["vieras"]

Hei, halusin vain kertoa että meidän perheessä on erityislapsi ja kovin tutuksi on tulleet kokemasi inhon tunteet hakutilanteessa. Päiväkoti, jossa lapsemme on, on hyvässä maineessa ja hoitajat + opettajat koulutettuja sekä kokeneita. Silti joka ikinen päivä on riitatilanteita, väkivaltaa kohdistuen joko meidän lapseen tai meidän lapsi satuttanut muita...vatsa meinaa kääntyä ympäri iltapäivästä, kun pitäisi lähteä hakemaan lapsi hoidosta. Hän ei ole mikään ilopilleri muutenkaan ja sitten se hakutilanteen kaaos + hoitajien nega palaute...joskus tuntuu, että haluaisin vain pitää lapsen kotona.

Jos kerran on kaikilla tiedossa, että lapsella on erityistarpeita ja että käytös ei aina olekaan "normaalia", niin täytyykö niiden tätien ihan seikkaperäisesti raportoida joka muksaus ja kolhu?! Eihän se lastaan hakeva vanhempi asialle mitään voi ja ilmeisesti ne kahnaukset on kuitenkin sovittu jo päivän aikana... Meillä päiväkodin henkilökunta kertoo hakutilanteessa ehkä parilla sanalla mitä on tehty ja mainitsevat jos on ollut jotain erityistä, mutta muistavat myös aina sanoa, että "se asia sovittiin jo, anteeksi pyydettiin ja annettiin". Itsekään en jää asiaa sen enempää vatvomaan, sanon vaan että "hyvä tietää". Osa tädeistä ei ilman erillistä kysymistä mitään päivän kulusta kerrokaan, enkä todellakaan aina edes kysy. Nopsasti vaan lähdetään kun heipat on sanottu. Ap, voithan esim. vasu-keskustelussa kertoa mitä toivoisit noilta hakutilanteilta.

 

[Ap.]

Onko mieleesi tullut ettei ryhmäkäyttäytymistä ole mahdollista havaita kotioloissa? Vai onko lapsesi kotona useinkin suuria määriä kavereita muutaman aikuisen vahdittavana?

Lapset ovat yllättävän erilaisia hoidossa kuin kotona. TOki ammattitaitoa tarvitaan jotta voidaan ohjata lapsen käytöstä hyville urille mutta jotkut lapset ovat vain sellaisia jotka satuttavat toisia kun silmä välttää. Lukisin tämän huomioin hakemiseksi pahalla kerta ei saa hyvällä. Mutta hoitotädit eivät todellakaan voi huomioida lasta yhtä suuressa määrin kuin te kotona vaan lapsen tulee oppia tyytymään vähempään huomioon.
Teillä ehkä kotona lapsi on suuren ihailun kohteena ja jokaista tekemistä hämmästellään ja ihastellaan. Lapsi saa keskeyttää ehkä aikuisen toiminnot toistuvasti omalla asiallaan , hän saa ytliöpäistä kehumista jopa turhasta. Nyt tarhamaailma on erilainen. Kehuja tulee mutta asiasta. Jotain toista kehutaanki ja lastanne ei välttämättä juuri silloin. Hoitaja pukee toista lasta ja lapsenne jääkin ilman huomiota jonka ottaa sitten pahalla.

Yhteisenpöydän ääreen istuun vanhemmat ja hoitajat sekä vaikka kelto ja kysyt miten voit edes auttaa lastasi toimimaan päivähoidossa ja he kertovat myös omat suunnitelmansa.

Kehuja ei tarvitse lopettaa mutta lapselle on pikkuhiljaa opetettava osottamisen kärsivällisyyttä ikätason mukaan. Pienestä ne taidot lähtee kasvamaan ja keväällä voi olla jo toinen ääni kellossa.
Empatiaa ja iloa toisen puoelsta kannattaa myös opettaa .

Miksi oletat, ettei lapselle opetettaisi ikätasoisia asioita kotona? Olisi aina opetettu. Tai että hän maailma pyörii vain hänen ympärillään kotioloissa? Hänellä ei tietenkään ole saman kokoista lapsiryhmää ympärillä kotonaan, mutta olemme myös ennen pk:ta käyneet kerhoissa, harrastuksissa jne ja leikkii myös hyvin eri-ikäisten lapsiystäviensä kanssa.

Ja kyllä, olen tietoinen että lapsi voi olla hyvin erilainen hoidossa kuin kotona. Sitähän tässä pohdinin ja totesin jo edellä, että tiedän myös oman lapseni olevan kykeneväinen myös negatiivisen asioihin. Ehkä luet viestini vielä uudestaan, niin selviää asiani paremmin.

Hieman erikoinen tyyli kommentissasi.

 

[Ap.]

Sano suoraan kun valitus alkaa, että on kovin ikävää kun lapsesta ei kuule kuin huonoa palautetta, että eikö tämä lapsi tuota täällä kellekkään iloa? Pitäisikö lapselle harkita toista hoitopaikkaa, kun oireilee jo kotona ja on kovin itkuinen hoitopäivän jälkeen? Onko lapsi kiintynyt kenenkään teistä hoitajista? Sitten voit vielä lisätä, kun sinulla meinaa mennä omat työt ihan pilalle, kun pitää murehtia lapsen käytöstä ja teidän hoitajien jaksamista lapsen kanssa... Ja mietit kovasti yhteydenottoa erikoislääkäreihin, koska hoitajat ovat niin valittaneet lapsesta. Eiköhän hoitajien ammattiylpeys nosta päänsä viimeistään tässä vaiheessa ja arki alkaa sujumaan. NÄIN MINÄ TEIN

Kiitos, tässä oli paljon sellaista miten itsekin asiaa ajattelen ja hyviä ideoita myös, kuinka toimia. En myöskään haluaisi alkaa riitelemään henkilökunnan kanssa, mutta jotenkinhan tämä tilanne on saatava muutettua. Ja kun olen ihan aidosti hämmentynyt osasta kuulemastani.

 

[Ap.]

Kiitos hyvistä ajatuksista teille ja samassa tilanteessa oleville voimia.

 

[täh]

Meillä sama homma esikoisen (pian 5v) kanssa ja varasivat perheneuvolan psykologin seuraavaan palaveriin.

Itseni mielestä ei normaalista poikkeavaa käytöstä, itse asiassa hoitotäditkin sanovat että lapsi ei käyttäyty tuhmasti vaan omituisesti. Hän kuulemma hidastelee pukeutumisessa, välillä konttaa, liikkuu levottomasti päivälevon aikana koska ei nuku päiväunia ja kerran sanoi nallea pitsaksi. OMG!

Onneksi kuopuksesta (2v9kk) kuulee hyviäkin uutisia, viime viikkoina pelkkää kehua. Kuukausi sitten hänenkin käytöksensä oli kuulemma kamalaa, ehkä teilläkin jokin vaihe.

Esikoisen suhteen epäilen vain että hoitajat ovat yksinkertaisesti ärsyyntyneitä häneen. Mutta keskusteluissa kai selviää tarkemmnin.

siis 5 v hidastelee pukiessa ja on levoton, kun pitää maata vaikkei nukuta. Tämä aihe psykologille!!! Kyllä saadaan normaaleista lapsista kaikkea väännettyä. Hulluksi on tämä maailma menny!

 

[Ap.]

siis 5 v hidastelee pukiessa ja on levoton, kun pitää maata vaikkei nukuta. Tämä aihe psykologille!!! Kyllä saadaan normaaleista lapsista kaikkea väännettyä. Hulluksi on tämä maailma menny!

No niinpä

 

[Queen of Nothing]

Hei. Meillä oli samankaltainen tilanne jatkuvan huonojen uutisten virran kanssa. Joinain aamuina olisi tehnyt mieli jäädä kotiin lapsen kanssa, koska tuntui ettei päivät suju millään. Meillä se tilanne oli sellainen, ettei lapsen levottomasta ja äkkijyrkästä käytöksestä saanut oikein kukaan kiinni. Päivät vaihtelivat rajusti ok:n ja hyvin vaikean välillä. Elton käydessä ongelmia ei näyttänyt olevan ja kuitenkin sitten tarhassa tilanteet kärjistyi ryhmätilanteissa. Päiväkodin piha oli huokausten piha. Siellä piti vetää syvään henkeä ennen kuin pystyi aukaisemaan päiväkodin oven. Eikä se päivän kulusta kertominen ollut helppoa tai herkkua hoitajillekaan. Heille se alkoi muuttua niin ikään stressaavaksi. Viimeinen vuosi tarhassa oikeastaan oli tämmöistä.

Jatkuva negativiinen palaute on todella stressaavaa vanhemmille. Siksi kannattaakin nostaa kissa pöydälle ihan tarhassa puhumalla asiasta. Etenkin jos palaute on valtaosin vain negatiivista ja ne hyvätkin päivänkulut jäävät jalkoihin tai unohtuvat kokonaan. Kannattaa siis pyytää ihan keskustelumahdollisuutta ja aikaa sieltä tarhasta, jossa puhutaan mistä päivät koostuu, missä tilanteissa syntyy näitä levottomuuksia, miten ikä mahdollisesti vaikuttaa siihen, itse palautteen annosta ja ihan konkreettisesti näkemyksiä miten tilanteen kanssa edetään. Ehdottomasti kannattaa mennä avoimin mielin ja puhua mitä sydämellään on kuin sitten etsiä ratkaisuja. Hyvä yhteistyö, avoimuus ja hyvä vuorovaikutus tarhan ja kodin välillä on usein paras lääke näissä tiltanteissa.

 

[Birgitte]

Ymmärrän, miten ahdistavaa tuollainen on. Ehkä sinun kannattaisi ottaa hakutilanteissa esille, kuinka paljon myönteinen palaute auttaa lapsen itsetunnon kehittymistä ja kuinka pahalta jatkuva ikävä palaute lapsestakin tuntuu. Ja kerro, että teillä kotona yritetään keskittyä niihin positiivisiin asioihin (yrittäkää, oikeasti).

Voisit myös ottaa puheeksi uhmaiän ja hakea vaikka neuvolasta tai netistä tulostamalla ison läjän faktatietoa lapsen uhmaiästä ja siitä, kuinka lapsen uhmaan pitää aikuisten suhtautua. Ojennat faktat sitten suoraan hoitajille siinä tilanteessa, kun rupeavat valittamaan ja kehoitat tutustumaan asiaan. Kyllä ovat opiskelleen kehityspsykologiaa, tiedän, mutta joskus tällaisista asioista on hyvä muistuttaa ihan konkreettisesti.

Jos lapsi on jatkuvasti itkuinen päiväkodissa, itse laittaisin hakemuksen perhepäivähoitajalle pikimmiten. Iso ja levoton päiväkotiryhmä voi olla päiväkodin hoitajillekin niin stressaava ympäristö, että väsymys näkyy lasten kohtelussa. Ehkä perhepäivähoito olisi tuossa kehitysvaiheessa parempi vaihtoehto? Ehkä hoitopaikan vaihdos ja uusi alku tekisi hyvää myös teille vanhemmille.

 

["miuku"]

Meillä tuli samanlaista palautetta tytöstä päiväkodissa, kunnes yhteisessä palaverissa sovittiin että kertovat päivän päätteeksi jonkun positiivisen asian lapsen päivästä ja huonoja asioita vain jos jotain erityistä oli tapahtunut. Tytön tutkimukset on vielä kesken, epäilynä aistien herkkyys, mutta päiväkodissa ovat tehneet paljon muutoksia jotka on rauhoittaneet häntä kestämään isossa ryhmässä olemista. Istumapaikka ruokailussa on huoneen perällä ja sellanen, että kääntyilemättä näkee ovelta uudet tulijat. Pukemista uudistivat niin että lapset pukeutuvat kahdessa tai kolmessa ryhmässä ja meidän tyttö viimeisessä ryhmässä. Silloin ei jää lattialle pyörimään vaan pukee nopeasti kun ei ole hälinää ympärillä ja näkee että muut on jo pukeneet.

 

[niin justiinsa]

siis 5 v hidastelee pukiessa ja on levoton, kun pitää maata vaikkei nukuta. Tämä aihe psykologille!!! Kyllä saadaan normaaleista lapsista kaikkea väännettyä. Hulluksi on tämä maailma menny!

Lääkkeitä tuputetaan terveille - Ajassa - Terve24 - Kaleva

 

[fkdjöajfd]

siis 5 v hidastelee pukiessa ja on levoton, kun pitää maata vaikkei nukuta. Tämä aihe psykologille!!! Kyllä saadaan normaaleista lapsista kaikkea väännettyä. Hulluksi on tämä maailma menny!

Meillä sama juttu. 5-v hidastelee pukiessa, ja levoton sängyssä sekä ruokailuissa. Pk:n mukaan ei osaa keskittyä ikätasonsa mukaisesti, varsinkaan ryhmässä. Psykologille ollaan mekin menossa.