K
Kriisiä pukkaa
Vieras
Yhdessä oltu 7 vuotta eli otollinen kriisin aika ja kyllä ottaakin aivoon ja rankasti.
Meillä on alle 2-vuotias lapsi ja mies kyllä leikkii ja peuhaa tytön kanssa sisällä ja ulkona ja on kyllä pyydettäessä hänen kanssaan silloin, kun mulla on menoa. Mutta mua sitten kyrsii se, että lapsen ruoka-ajoista hän ei huolehdi, ei vaihda vaippaa eikä laita nukkumaan koskaan, jos mä olen kotona. Mikä hemmetin seremoniamestarin rooli mulla äitinä ja varmaan joillakin muillakin äideillä on!?
Aiemmin mies laittoi meillä ruuan illalla ja siivosi oma-aloitteisesti, mutta nyt yli puoleen vuoteen ei ole enää laittanut ruokaa, ellen pyydä n. joka toinen kuukausi (vaikka hänellä on kokin koulutus ja taitoa enemmän kuin mulla) eikä siivoa kanssani, ellen pyydä ja silloinkin usein kieltäytyy. Likaisia sukkia ei onneksi yleensä kylvä ja on ihan perussiisti muuten.
Lähes kaikki vapaa-aika kuluu harrastuksen parissa, jota voi harrastaa myös kotona eli silloinkin kun on kotona, väsäilee juttujaan tai istuu netissä lukemassa aiheesta.
Ilmeisesti on aika yleistä tällainen, mutta mua v***ttaa, kun tunnen olevani joku kotiapulainen ja lisäksi mieheni kämppis, koska ei meillä ole juurikaan mitään hellyydenosoituksia. Molempia taitaa ottaa aivoon toisen naama; mua kyrsii miehen tekemättömyys ja sitä mun pyynnöt eli siis nalkutus. Tiuskiminen on meillä aika yleistä.
Olen kertonut monta kertaa, mikä mua nyppii ja mies lupailee naama norsunveellä osallistua enemmän,mutta päivän pinnistyksen jälkeen on taas entinen meno.
Aiemmin oli ihan kelpo kumppani ja hoiti oman osuutensa tyydyttävästi, jopa kiitettävästi.
Mitäköhän tekis, ettei energiat menis tähän v***tukseen?
Meillä on alle 2-vuotias lapsi ja mies kyllä leikkii ja peuhaa tytön kanssa sisällä ja ulkona ja on kyllä pyydettäessä hänen kanssaan silloin, kun mulla on menoa. Mutta mua sitten kyrsii se, että lapsen ruoka-ajoista hän ei huolehdi, ei vaihda vaippaa eikä laita nukkumaan koskaan, jos mä olen kotona. Mikä hemmetin seremoniamestarin rooli mulla äitinä ja varmaan joillakin muillakin äideillä on!?
Aiemmin mies laittoi meillä ruuan illalla ja siivosi oma-aloitteisesti, mutta nyt yli puoleen vuoteen ei ole enää laittanut ruokaa, ellen pyydä n. joka toinen kuukausi (vaikka hänellä on kokin koulutus ja taitoa enemmän kuin mulla) eikä siivoa kanssani, ellen pyydä ja silloinkin usein kieltäytyy. Likaisia sukkia ei onneksi yleensä kylvä ja on ihan perussiisti muuten.
Lähes kaikki vapaa-aika kuluu harrastuksen parissa, jota voi harrastaa myös kotona eli silloinkin kun on kotona, väsäilee juttujaan tai istuu netissä lukemassa aiheesta.
Ilmeisesti on aika yleistä tällainen, mutta mua v***ttaa, kun tunnen olevani joku kotiapulainen ja lisäksi mieheni kämppis, koska ei meillä ole juurikaan mitään hellyydenosoituksia. Molempia taitaa ottaa aivoon toisen naama; mua kyrsii miehen tekemättömyys ja sitä mun pyynnöt eli siis nalkutus. Tiuskiminen on meillä aika yleistä.
Olen kertonut monta kertaa, mikä mua nyppii ja mies lupailee naama norsunveellä osallistua enemmän,mutta päivän pinnistyksen jälkeen on taas entinen meno.
Aiemmin oli ihan kelpo kumppani ja hoiti oman osuutensa tyydyttävästi, jopa kiitettävästi.
Mitäköhän tekis, ettei energiat menis tähän v***tukseen?