Vahinko vei yrittämisen ohi :(

[-BabyFever-]

Olen jo pitkän aikaa haaveillut vauvasta. Mieheni kanssa ollaan yitetty ahkerasti, ilman tulosta. Oon silti yrittänyt olla positiivinen että kyllä se pian tapahtuu.

N. viikko sitten sain kuulla siskoltani yllättäviä uutisia, hän on raskaana! Siskoni joka ei ikinä oo halunnut lasta ja puhunut lapsista aina negatiiviseen sävyyn, odottaakin nyt lasta. En osannut sanoa siskolleni melkein mitään kun meinasin vaan purskahtaa itkuun. Kyllähän sitä vahingossa voi raskaaks tulla mutta auta armias jos oikein yrittää sitä ja eikä siskoni vieläkään kunnolla lämpene ajatukselle että siitä tulee äiti, aikoo pitää sen kun ei jaksa hoitaa asiaa poiskaa. Polttaa tupakkaa kauheita määriä, eikä aio lopettaa jne.. Tekis mieli vaan huutaa että et voi ajatella tämmösessä tilanteessa palkästään ittees vaan myös sisällä kasvavaa elämää..

Jotenki alko toivo loppua että ite raskaaks tuisin. Oon pohjimmiltani kauhee stressaaja ja tää pisti stressaan ihan liikaa. Mieheni yrittää tsempata että jaksaisin ilosin mielin yrittää. Ja kyllähän mä vielä jaksan...mutta jotenkin vaan tuntuu niin epäreilulta. Mutta...onnee vaan kaikille kuumeilijoille että tärppää ja onnee muutenkin kaikkeen.. Oli pakko vaan tulla tänne kirjottaan että saa vähän helpotettua oloo kun jakaa asioita...

Hyvää kesän odotusta kuumeilijoille ja kaikille muillekkin :heart:

 

[Netsuli]

Älä vaan lannistu vaikka ei heti tärppää. Kun on ite yrittäny vuosia (3) niin kaikkien tuttujen raskaudet tuntuu olevan iteltä pois.
Me oltiin jo toisella lääkityksellä kun kummastakaan ei löytyny mitään vikaa ja sit yhen kierron unohdin ottaa lääkkeet. Mietittiin sit miehen kanssa et no nyt ei ainakaan tärppää joten oltiin molemmat aika rentoja seksin kanssa ja kuinkas ollakkaan sillonhan se sitten iski kiinni.
Nyt odotellaan esikoista 41+6 viikoilla =)

Jos ette jo ole käyneet niin suosittelen lekurissa käyntiä. Ne voi ainakin kertoo mitä kannattaa tehdä toisin ja jos löytyy joku vika niin lähes kaikkeen on lääketieteellistä apua saatavilla. Tsemppiä yritykseen.

 

[Memelisa]

Mä tiiän tasantarkkaan miltä susta tuntuu. Mulle kävi vähän samallainen tilanne viimeviikolla. Tiedän sen tuskan mikä repii sisällä, varsinkin kun näkee et toinen ei edes arvosta elämää sisällään, se pistää oikeesti vihaksi. Mulla työkaveri poltti ja joi energiajuomia, mut muisti kyllä muistutella kaikista "vaarallisista ruoista". Voi luoja, teki mieli hakata sitä halolla päähän. Sen lapsi sit synty, omani menehtyi vaikka olin varovainen kaiken "kielletyn" suhteen.

Mä kans täältä koitan luoda uskoa tulevaan, vaikka omanikin on hieman hataralla pohjalla. Kyllä me joskus saadaan ne omat nyytit kainaloon. Stressi on kauhea peikko, se sulkee kehon toimimisen, meilläkin tärppi kävi siitä kierrosta jossa osattiin ottaa asia vähän rennommin. Mut nyt taas painaa kaikki päälle, ahistaa ja kiukuttaa, pelottaa ja itkettää... täältä on vaikee nousta mutta minuutti minuutilta, tunti tunnilta ja päivä päivältä mennään eteenpäin, kyllä se jossain vaiheessa helpottaa.

Hemmottele nyt itseäsi ja koita rentoutua, mä toivon sydämeni pohjasta et sä ja me loput muutkin kuumeilijat saadaan se toivottu plussa ja saadaan nauttia tulevasta äitiydestä

 

[-BabyFever-]

Kiitos paljon kannustuksesta ja muustakin..tuli heti parempi mieli..vaikka mieheni jaksaa mua kannustaa niin pahimmilla hetkillä se tuntuu vaan siltä että sen täytyy sanoo niin. Mut viestit ihan tuntemattomilta saa mielen kirkastuun...kun kokemuksia saa jakaa, eikä teillä ole mitään velvollisuutta sanoa mitään...hankala selittää mut tajuatte varmaan..=)

Itse asiassa piristyin tästä niin että taidampa lähtee shoppailukierrokselle..koitan löytää kesäkengät ja sen jälkeen hemmottelen itseäni jäätelöllä, nam :heart: ja pyydän anteeks mieheltä kiukuttelujani sitten kun se tulee töistä :kiss:

 

[mur-mur]

-BabyFever-:kiss: ja hedelmällistä tulevaa kesäaikaa!:flower::heart:

 

[Johanna88]

mulla vähän samalainen tilanne ollut, eli ekaa ollaan yrittämässä ja nyt sitten ku kuume olis kovimmillaan, tulee sisko ja kertoo, että on abortoinut vauvan 7. viikolla! Se ei kyllä tiedä että me yritetään, mutta ai että kun sattui syvältä kun kuuli tollasta!! ...ja vielä kun kumi oli ollut käytössä ja silti raskautui!

No, nyt olen kait tuosta masiksesta selvinnyt, ja mieli korkeella katotaan uutta kiertoa!