Toggle sidebar

Vaikea ja inhottava tilanne miehen äidin kanssa..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Piia.
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
[QUOTE="vieras";24464188]Se nyt tuntuu tällä hetkellä siltä, että tuo on maailmanloppu. Mutta te ehditte saada pienokaisestanne vielä valtavan määrän todella ihania kuvia. Ei ne ristiäiskuvat ehkä silti sen ihmeellisempiä ole kuin muutkaan, vaikka se nyt ehkä siltä tuntuu. Itsestäni ihanimmat kuvat ja muistot lapsista ovat ihan arkipäiväisistä tilanteista, kotoa ja pihasta jne, eikä juhlapönötyskuvat. Älä nyt ihmeessä anna tuon pilata välejänne anoppiin, lasten mummuun. Opettele antamaan anteeksi? Enitenhän tuosta tilanteesta katkeroidut nyt sinä, sinä eniten kärsit tuosta murjotuksesta, ja lapset myös kärsivät, jos perheenne välit mummuun kiristyvät. Mummu tulee olemaan monella tavalla tärkeä juttu perheellenne, lapsille hyvä suhde on tärkeä juttu, joskus voit ehkä myös saada konkreettista apua häneltä. Elämässä sattuu ja tapahtuu, eikö sinulle itsellesi koskaan satu mitään vahinkoja? Miltä tuntuu, jos sulle sattuu jokin vahinko, ja muut kaivelisivat sitä kuukausitolkulla? Eikö tuntuisi aika hyvältä todeta toiselle, että älä välitä.[/QUOTE]

Totta kai vahinkoja sattuu, siitä ei ole kyse. Mielestäni ei kuitenkaan ole kohtuutonta haluta tietää mitä on tapahtunut ja selvittää VOIKO asialle mahdollisesti vielä tehdä jotain. Pään pensaaseen työntäminen ei ole koskaan sopinut minulle.

En ole mikään "pää pölkylle" -tyyppi jos joku mokaa; olen aika kiltti ihminen ja todella, jos joku on tässä nyt mokannut niin olen kyllä valmis antamaan anteeksi ja unohtamaan. Haluan vain kuulla anteeksipyynnön tai jollakin muulla konstilla ilmaistun pahoittelun.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Piia.:
Totta kai vahinkoja sattuu, siitä ei ole kyse. Mielestäni ei kuitenkaan ole kohtuutonta haluta tietää mitä on tapahtunut ja selvittää VOIKO asialle mahdollisesti vielä tehdä jotain. Pään pensaaseen työntäminen ei ole koskaan sopinut minulle.

En ole mikään "pää pölkylle" -tyyppi jos joku mokaa; olen aika kiltti ihminen ja todella, jos joku on tässä nyt mokannut niin olen kyllä valmis antamaan anteeksi ja unohtamaan. Haluan vain kuulla anteeksipyynnön tai jollakin muulla konstilla ilmaistun pahoittelun.
Click to expand...

Omasta mielestäsi olet kiltti ja anteeksiantavainen, mun mielestä aika jääräpäinen.
 
[QUOTE="heh";24464234]Siis eikö tosiaan kukaan muu ottanut yhtään kuvaa ristiäisissä? Saatte kyllä syyttää ihan itseänne...[/QUOTE]

Omilla vanhemmillani ei edes ole digikameraa - kummit pitivät lasta sylissään toimituksen aikana ja appivanhempien kamera oli sisareni käytössä. Miehen sisaruksia ei olisi varmasti voinut vähempää kiinnostaa kuvaaminen. Papinko niitä kuvia olisi pitänyt ottaa??
 
Alkuperäinen kirjoittaja itsekin söhlinyt;24464212:
Onko appiukkosi yhtään järkevämpi?
Click to expand...

No kyllä hän on ns. järkevämpi. Mies on kyllä isältäänkin korttia kysellyt, mutta kuten varmaan jo aavistatkin, tässä huushollissa määrää emäntä.
 
[QUOTE="vieras";24464254]Omasta mielestäsi olet kiltti ja anteeksiantavainen, mun mielestä aika jääräpäinen.[/QUOTE]

Jääräpäinen jos en suostu unohtamaan asiaa sitä tutkimatta? Jos se on jääräpäistä niin sitten olen jääräpäinen.
 
[QUOTE="vieras";24464188]Se nyt tuntuu tällä hetkellä siltä, että tuo on maailmanloppu. Mutta te ehditte saada pienokaisestanne vielä valtavan määrän todella ihania kuvia. Ei ne ristiäiskuvat ehkä silti sen ihmeellisempiä ole kuin muutkaan, vaikka se nyt ehkä siltä tuntuu. Itsestäni ihanimmat kuvat ja muistot lapsista ovat ihan arkipäiväisistä tilanteista, kotoa ja pihasta jne, eikä juhlapönötyskuvat. Älä nyt ihmeessä anna tuon pilata välejänne anoppiin, lasten mummuun. Opettele antamaan anteeksi? Enitenhän tuosta tilanteesta katkeroidut nyt sinä, sinä eniten kärsit tuosta murjotuksesta, ja lapset myös kärsivät, jos perheenne välit mummuun kiristyvät. Mummu tulee olemaan monella tavalla tärkeä juttu perheellenne, lapsille hyvä suhde on tärkeä juttu, joskus voit ehkä myös saada konkreettista apua häneltä. Elämässä sattuu ja tapahtuu, eikö sinulle itsellesi koskaan satu mitään vahinkoja? Miltä tuntuu, jos sulle sattuu jokin vahinko, ja muut kaivelisivat sitä kuukausitolkulla? Eikö tuntuisi aika hyvältä todeta toiselle, että älä välitä.[/QUOTE]

Täysin samaa mieltä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Piia.:
Jääräpäinen jos en suostu unohtamaan asiaa sitä tutkimatta? Jos se on jääräpäistä niin sitten olen jääräpäinen.
Click to expand...

Avausviestistäsi sai sen käsityksen, että asialle ei ole tehtävissä mitään enää, anoppi saattaa olla mokannut, kenties siskosi alunalkaen (jos ette kameralta nähneet kuvia olleen ja kelvollisia kuvia) tai sitten kortti on myöhemmin rikkoutunut tai tyhjennetty. En usko, että asia enää kärttämällä edistyy.
 
Kysyt kasvotusten jos sinua noin paljon asia häiritsee. Puoli vuotta jo mennyt joten tuskin tuo tuosta etenee enää odottamalla.

Keskustelunkin voi aloittaa niin monella tapaa, ilman hyökkäystä. Kerrot anopille miten sinua harmittaa jos ne kuvat on kadonneet ja tarjoudut vaikka maksamaan muistikortin "korjauksen" tai viemisen liikkeeseen, jossa se osataan korjata. Voit toki kertoa kauttarantain että rikkinäiseltäkin (=poistetut kuvat) kortilta voidaan ehkä pelastaa kuvat. Eiköhän se siitä lähde suttaantumaan
 
minusta olisi nyt järkevintä, että menisitte kylään istuisitte KAIKKI 4 saman pöydän ääreen. Aloitatte keskustelun perustelle, että vaikka kortille olisi käynyt mitä niin tahdotte tietää sen ja ette syyllistä ketään. selitätte, että on ohjelmia joilla kuvat voidaan saada pelastettua jos näin on käynyt jne jne. Eihän tästä kukaan voi suuttua jos ketään ei syyllistetä?
 
näitkö kuvat muuten kun ne oli otettu. Onko niitä edes otettu?? siis onko muistikortti ollut paikoillaan, osasiko siskosi ottaa kuvia järjestelmäkameralla? meillä järjestelmäkamera ja itselläni meni sormi suuhun kun sillä ensi kertaa kuvasin.
 
Minusta tuossa tilanteessa pitaa vain unohtaa koko juttu, kuvia ei ole ja silla selva. Ei se maailmaa kaada.
Luulen etta anoppisi on vahingossa mokannut ja tietaa kuinka tarkeita kuvat ovat teille, eika pysty myontamaan virhettaan. Olen ihan varma etta hanta myos harmittaa todella paljon ja on ikavaa vaan vaantaa veista mahassa.

Ole armollinen ja jata koko juttu sikseen. Taman takia ei kannata valeja pilata.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Huspati Huta:
Avausviestistäsi sai sen käsityksen, että asialle ei ole tehtävissä mitään enää, anoppi saattaa olla mokannut, kenties siskosi alunalkaen (jos ette kameralta nähneet kuvia olleen ja kelvollisia kuvia) tai sitten kortti on myöhemmin rikkoutunut tai tyhjennetty. En usko, että asia enää kärttämällä edistyy.
Click to expand...

En voi antaa asian olla näkemättä omin silmin ja kuulematta asiantuntijalta, että mitään ei ole tehtävissä.

Minusta on uskomatonta miten moni olisi valmis vaan työntämään päänsä puskaan ja lakaisemaan asian maton alle sen enempää tutkimatta!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Piia.:
En voi antaa asian olla näkemättä omin silmin ja kuulematta asiantuntijalta, että mitään ei ole tehtävissä.

Minusta on uskomatonta miten moni olisi valmis vaan työntämään päänsä puskaan ja lakaisemaan asian maton alle sen enempää tutkimatta!
Click to expand...

No minä olen erimieltä. Jos minä kysyn, että onko kuvia ja vastataan että ei ole kuvia, niin kyllä sen minulle riittää. Ei siinä pistään puskasta ole kyse.
 
Sisko on kuvannut niin paljon, että kysymys ei voi olla siskon mokasta.
Anoppi (joka on opastanut siskoa kameran käytössä) sen sijaan on sellainen sählä, että kysymys on tietenkin anopin mokasta.

Ja aapee höyryää joka toisessa viestissä omaa kiltteyttään ja joka toisessa viestissä janoaa syyllisen etsintää ja kostoa.

Kannattaa ehkä ostaa oma kamera. Lapsi kasvaa yllättävän äkkiä, eikä niitä kuvia koskaan ole liikaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ulkonainen:
Minusta tuossa tilanteessa pitaa vain unohtaa koko juttu, kuvia ei ole ja silla selva. Ei se maailmaa kaada.
Luulen etta anoppisi on vahingossa mokannut ja tietaa kuinka tarkeita kuvat ovat teille, eika pysty myontamaan virhettaan. Olen ihan varma etta hanta myos harmittaa todella paljon ja on ikavaa vaan vaantaa veista mahassa.

Ole armollinen ja jata koko juttu sikseen. Taman takia ei kannata valeja pilata.
Click to expand...

Edelleen.. tuntuu oudolta miten moni on valmis lakaisemaan asian maton alle sitä sen enempää tutkimatta?!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Heippavaan:
Sisko on kuvannut niin paljon, että kysymys ei voi olla siskon mokasta.
Anoppi (joka on opastanut siskoa kameran käytössä) sen sijaan on sellainen sählä, että kysymys on tietenkin anopin mokasta.

Ja aapee höyryää joka toisessa viestissä omaa kiltteyttään ja joka toisessa viestissä janoaa syyllisen etsintää ja kostoa.

Kannattaa ehkä ostaa oma kamera. Lapsi kasvaa yllättävän äkkiä, eikä niitä kuvia koskaan ole liikaa.
Click to expand...

Kiitos ymmärryksestä :)

Uskoisin, että anoppi olisi kyllä kertonut jos kuvaaja olisi mokannut. Kamerakin meiltä löytyy, mutta ristiäisissä minulla oli muuta tekemistä kuin kuvaaminen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Piia.:
Edelleen.. tuntuu oudolta miten moni on valmis lakaisemaan asian maton alle sitä sen enempää tutkimatta?!
Click to expand...

Olet kovin ihastunut tuohon maton alle lakaisemis-ajatukseen. =) Sitä voi yhtä hyvin kutsua tilanteen hyväksymiseksi ja siksi, että antaa vanhan asian jo olla. Tutkiminen myös kuulostaa vallan viralliselta. Luultavasti koko korttia ei ole tutkittavaksi, jos se on todettu rikkoutuneeksi. Asiaantuntemattomampi on voinut sen heittää roskiin, kun se kerran on "rikki". Kuinka tutkisit asiaa?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Piia.:
Kiitos ymmärryksestä :)

Uskoisin, että anoppi olisi kyllä kertonut jos kuvaaja olisi mokannut. Kamerakin meiltä löytyy, mutta ristiäisissä minulla oli muuta tekemistä kuin kuvaaminen.
Click to expand...

No sitten vinkki vastaisen varalle: vaikka lainaisi kameraa tai kuvaajaa, kannattaa käyttää omaa korttia.

Nyt pää pystyyn, katkeruus pois ja kohti uusia Kodak-hetkiä lapsen kanssa!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Huspati Huta:
Olet kovin ihastunut tuohon maton alle lakaisemis-ajatukseen. =) Sitä voi yhtä hyvin kutsua tilanteen hyväksymiseksi ja siksi, että antaa vanhan asian jo olla. Tutkiminen myös kuulostaa vallan viralliselta. Luultavasti koko korttia ei ole tutkittavaksi, jos se on todettu rikkoutuneeksi. Asiaantuntemattomampi on voinut sen heittää roskiin, kun se kerran on "rikki". Kuinka tutkisit asiaa?
Click to expand...

En ole ollenkaan ihastunut moiseen, käsitit väärin: asia on niin tärkeä, etten halua jäädä jossittelemaan "jos olisin vain sinnikkäämmin kysellyt", "jos olisin tehnyt asialle jotain" jne.

Jos kortti on heitetty pois niin mielelläni senkin kuulisin.

Jos tutkiminen kuulostaa sinusta viralliselta niin sille ei tietysti mahda mitään.
 
Muuten, meillä ei ole esikoisesta kunnolla kuvia ekalta puolelta vuodelta. Meillä ei ollut kunnollista kameraa... kun lähetimme filmirullat (tuolloin yli 10 vuotta sitten ei vielä digikameroita ollut niin paljon kuten nyt kaikilla on) niin selvisi, että monessa filmirullassa ei ollut mitään. En oikein muista enää, oliko ne valottuneet tai jotain.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa