Vaikea raskaus ja parisuhde kovilla

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja nnnnnn
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="ani";30286594]Minullakin oki tuollainen mies. Yhtenä päivän kun tulin töistä, mies ja lapset olivat muuttaneet Iraniin, enkä tavannut heitä enää koskaan.[/QUOTE]

Ja höpö höpö. Iskikö kateus vai katkeruus.
 
Olen ikuisesti kiitollinen anopilleni joka on opettanut pojallensa tekemään kotitöitä. Meillä jaetaan kotityöt aika tasan, edes silloin kun olin äitiyslomalla en tehnyt kaikkea itse. Itsekin olin vuodelevossa loppuraskaudessa ja silloin todellakin mies teki KAIKEN! Vauvan terveys on tärkeintä, ei sitä kannata riskeerata.
 
Ota asumusero. Vanhempi lapsi isällensä asumaan. Ei jaksa mies kauan kun anelee sinua takaisin. Itselläni kaksi poikaa ja todalla tärkeänä pidän sitä, että oppivat kodinhoitoa. Mieheni on esim ruoanlaitossa niin käsi kun hänen vanhempansa pitivät lapset elossa valmisruoalla.
 
Oletko siis lääkärin määräyksestä vuodelevossa? Miten mies edes kehtaa valittaa jos sinä olet sairas ja sinun on PAKKO olla vuodelevossa? Ehkä hän ei käsitä asian vakavuutta? Asia olisi ehkä eri jos olisit pyörätuolissa, silloin ehkä jopa miehen aivoissa välähtää että hei, ei toi oikeasti VOI tehdä paljoa kotitöitä vaikka kuinka valittaisin.

Tai toki voi valittaa, kyllä minäkin valitan kun pitää siivota :D Mutta kyllä sen rajan jossain pitää mennä.
 
Ei meillä ole varaa palkata mitään kotiapuja. Oliskin.

Mies ei onneksi ole ihan käsi, osaa kyllä tehdä ruokaa, täyttää tiskarin ja pesukoneen, ripustaa pyykit, pestä lapsen pyllyn jne. Tiedän että on olemassa pahempiakin tapauksia juu. Eniten minua häiritsee kuitenkin se ARVOSTUKSEN PUUTE. Minähän tykkäänkin touhuilla kotona ja siivota jne, joten tuntuu aika kurjalta kun mies melkein vihjaa että käytän raskautta vain tekosyynä sille ettei tarvitse tehdä mitään. Minä, joka kärsin siitä kun ei SAA tehtyä mitään.

No mies saa jatkossa ainakin pestä itse omat pyykkinsä. Ja tietty tehdä muitakin kotihommia kohtuullisen määrän. Saa myös vähän alkaa miettimään, millaista mallia näyttää omille lapsilleen. Meillä on 2 v poika, jolle en todella aio tehdä samanlaista karhunpalvelusta mitä miehen vanhemmat aikoinaan on lapselleen tehneet. Sellainen paapottaminen tietää vaan avio-ongelmia ennenpitkää. Meillä jo tuo 2 v. osaa täytellä pyykkikoneen ja pestä vessanpytyn, ja aion kyllä molempia lapsia vaatia osallistumaan kotitöihin ihan pienestä pitäen. Tietysti nyt en vielä vaadi muutakuin omien lelujen keräämistä, mutta jatkossa.
 
No aikamoista. Kyllä mun ex oli myös saamaton ja osaamaton, mutta olisi se tuossa tilanteessa edes yrittänyt - ja tuskin olisi kehdannut valittaa! Meille kyllä tuli ero ihan muutenkin, eikä vähiten sen saamattomuuden takia... Mut nykyinen mies kyllä hoitaisi, jos tilanne olisi tuo! Mulla itse asiassa on se riski, että jossain vaiheessa tätä raskautta todennäköisesti vuodelepoon joudun, mutta en hetkeäkään epäile etteikö mies pärjäisi ihan loistavasti kotihommien kanssa! Eikä edes syötäisi eineksiä. ;)

Vakavasti ottaen: mäkin elättelin exän aikana toiveita siitä, että kunhan teemme näin ja näin ja jaamme vastuuta, niin mies kasvaa ja oppii tekemään ne asiat ilman että mä sata kertaa muistutan. Ja oppii esim. laittamaan ruokaa. Mutta totuus on, että ei se muuttunut, kun ei sillä itsellä ollut halua siihen... Ruokaa osaa nykyisin laittaa ne tasan samat 5 ruokalajia mitkä sille väkisin opetin (puolivalmisteista nekin), ja muuten syövät usein eineksiä, kun lapsi on siellä. En valita, kunhan mun ei tarvitse katsoa sitä touhua enää. Mutta oikeasti: vakavan keskustelun paikka... Itse jälkiviisaana sanoisin, että jopa perheneuvolasta voisi olla apua.

Ostettu kotiapu, esim. siivous - juu, auttaahan se siihen hetkeen. Mutta se tilanne palaa taas entiselleen. Olisitko oikeasti tyytyväinen jos mies jatkaa tuolla asenteella hamaan tappiin asti...?
 
Mistä noita perässävedettäviä oikein löytyy? Jos huomasit jo suhteen alussa että "mies" on paapottu piloille jo kotonaan niin miksi, oi miksi??? jatkoit tuota paapomisroolia itsekkin?? Kuka teidät naiset opettaa että aikuisille pitää voidella leivät valmiiksi ja reenikassit tyhjentää? Hyi kuulostaa jotenki sairaalta.....
 
No ei voi sanoa ettei mies olisi yhtään yrittänyt. Mutta eihän sitä voi puolustella että kyllä aikuinen mies nyt on alkanut vähän jo turhasta marisemaan, ja ehkä sitten väsymystään purkaa minuun todella ikävällä tavalla. Onhan se anteeksikin pyytänyt muutamaan otteeseen, mutta käytös palautuu taas nopeasti sinne ikävälle puolelle.

Tietenkään en olisi tyytyväinen jos jatkaa. Jossain vaiheessa se on sitten pakko tehdä muutoksia jos ei käytös muutu. Mutta juuri NYT tällä hetkellä täytyy vaan purra hammasta ja koittaa puhua asioista, ei mies nyt sentään niin kamala ole että minun kannattaisi samantien kamat pakata ja lähteä. Eikai se pikkulapsiaika uhmakkaan taaperon jne kanssa nyt yleensäkään helppoa ole. Mutta TURHAN marinan saa kyllä lopettaa ja vähän miettiä itsekkyyttään.
 
No ei voi sanoa ettei mies olisi yhtään yrittänyt. Mutta eihän sitä voi puolustella että kyllä aikuinen mies nyt on alkanut vähän jo turhasta marisemaan, ja ehkä sitten väsymystään purkaa minuun todella ikävällä tavalla. Onhan se anteeksikin pyytänyt muutamaan otteeseen, mutta käytös palautuu taas nopeasti sinne ikävälle puolelle.

Tietenkään en olisi tyytyväinen jos jatkaa. Jossain vaiheessa se on sitten pakko tehdä muutoksia jos ei käytös muutu. Mutta juuri NYT tällä hetkellä täytyy vaan purra hammasta ja koittaa puhua asioista, ei mies nyt sentään niin kamala ole että minun kannattaisi samantien kamat pakata ja lähteä. Eikai se pikkulapsiaika uhmakkaan taaperon jne kanssa nyt yleensäkään helppoa ole. Mutta TURHAN marinan saa kyllä lopettaa ja vähän miettiä itsekkyyttään.

Totta, on hän yrittänyt. Mutta tuo valittaminen...! En kestäisi sitä yhtään, todella syyllistävää. Voisiko asiasta keskustella siltä kannalta, että minkälaista apua HÄN tarvitsisi kodinhoitoon? Olisiko sitä saatavilla esim. neuvolan perhetyön kautta tai sukulaisilta/tuttavilta? Miten hän toivoisi, että asiat nyt hoituisivat, kun sinä et kykene niitä hoitamaan. Voi nimittäin olla, että hän ei saa yhtään ajateltua tilannetta järkevästi ja rauhallisesti, koska häntä tilanne stressaa ja ärsyttää... Mutta myös: hän saa harrastaa ja palautua! Jos jaksaa mennä harrastuksiinsa, ei liene kovin ylikuormittunut...

Ja vielä oma näkökulmani: työssäkäyvän ihmisen pitää kyllä jaksaa työpäivän jälkeen tapahtuvat normaalit kotityöt, kuten siivoaminen (kerran viikossa), kaupassakäynti, pyykinpesu ja jonkinlainen ruuanlaitto, edes niiden einesten. Jos siihen ei kykene, on omassa toimintakyvyssä jotain vikaa.
 
Vielä lisäyksenä: neuvolan perhetyöstä voisi saada apua taaperon kanssa toimimiseen sinullekin, koska olet vuodelevossa! Silloin esim. he voisivat ulkoiluttaa lasta päivällä tms... Jos siis tällaista palvelua sun paikkakunnalta löytyy.
 
[QUOTE="nuuh";30286789]Mistä noita perässävedettäviä oikein löytyy? Jos huomasit jo suhteen alussa että "mies" on paapottu piloille jo kotonaan niin miksi, oi miksi??? jatkoit tuota paapomisroolia itsekkin?? Kuka teidät naiset opettaa että aikuisille pitää voidella leivät valmiiksi ja reenikassit tyhjentää? Hyi kuulostaa jotenki sairaalta.....[/QUOTE]

Huoh.... en jatkanut mitään paapomisleikkiä kun aloimme seurustelemaan. Niinkuin sanoin, kyllä mies pesi silloin sukkansa ihan itse ja leipänsä on aina voidellut ihan itse. Kun jäin kotiin ja minulla oli aikaa hoitaa kotihommia, tottakai sen tein. Se nyt vaan on palstalla niin että teet mitenpäin vaan niin aina väärinpäin...

Ja ehkä jos käytät mielikuvitustasi niin voit ymmärtää, että miehessäni on ehkä ollut muita puolia johon olen aikoinaan ihastunut. Täysin täydellistä miestä en valitettavasti ole koskaan vielä tavannut, enkä usko että niitä ihan kaikille riittääkään - vaikka toki palstalla kaikki aina omistavat sen miehen, jolla ei ole ainuttakaan puutetta.
 

Similar threads

H
Viestiä
3
Luettu
992
V
D
Viestiä
2
Luettu
442
Aihe vapaa
äippä x2
Ä
T
Viestiä
6
Luettu
951
Aihe vapaa
voi kyllä
V

Yhteistyössä