V
vierailija
Vieras
jos äidillä on odotus aikana jatkuvasti henkinen paha olo,stressi, mikään ei kiinnosta ja koko ajan itkettää.. Eli vaikuttaako äidin "masennus" vauvaan?
Katso alla oleva video nähdäksesi, kuinka asennat sivustomme verkkosovellukseksi kotinäytöllesi.
Huomio: Tämä ominaisuus ei välttämättä ole käytettävissä kaikissa selaimissa.
kuinka kauan sun masis kesti?Alkuperäinen kirjoittaja wannabemommy:ei mul vaikuttanu,iloinen vauva tuli. olin tosi paha masis raskaana
Alkuperäinen kirjoittaja äippä:Mä itkin koko kevään, ja terve, ihana ja iloinen poika syntyi toukokuussa. Oli siis tosi tosi paha iskiaskipu viisi viimeistä kuukautta. söin särkylääkkeitä ja olin henkisesti aivan loppu. kävely oli vaikeaa ja oli päiviä etten voinut kuin maata ja itkeä sitä loputonta kipua.
mutta Luojalle kiitos siitä, ettei poikaan tämä vaikuttanut mitenkään.
Alkuperäinen kirjoittaja toisessa ketjussa oli....:Posttraumaattinen stressi
Holokaustin uhrien lapsissa on todettu aikuisina tavallista matalammat veren kortisonipitoisuudet, mutta niiden yhteyttä äidin raskauden aikaiseen stressiin ei ymmärretty ennen kuin Yhdysvalloissa alettiin tutkia World Trade Centerin (WTC) tehdyn terroristihyökkäyksen aiheuttaman posttraumaattisen stressitilan (Posttraumatic StressDisorder, PTSD) kokeneiden naisten lapsia. "Äidin stressihormonit siirtyvät syntymättömään lapseen ja ohjelmoivat hänen kortisonin ja kortisolin tasapainoaan vielä syntymän jälkeenkin", sanovat neworkilaisen Mount Sinai School of Medicinen ja skotlantilaisen Edinburghin yliopiston tutkijat. Lasten syljen kortisolipitoisuudet olivat tavallista pienempiä jo niin nuorina, ettei muutos voinut johtua siitä, että lapset olisivat kuulleet kerrottavan tragediasta ja järkyttyä siitä. Muutos oli syntynyt sikiöaikana ja se säilyi yli vuoden syntymän jälkeen, sanoo tutkimusta johtanut professori Jonathan Seckl. "PTSD:ssä tapahtuu jotakin, mikä herkistää aivot kortisolille", sanoo Seckl.
Nämä havainnot vahvistavat käsitystä, jonka mukaan trauman biologiset vaikutukset voivat siirtyä stressihormonien välityksellä seuraavaan sukupolveen. Lapsen kortisonin-kortisolin aineenvaihdunta saatetaan siis "ohjelmoida" jo ennen syntymää, ja se voi altistaa hänet aikuisena kroonisille sairauksille. (Kortisoni ja kortisoli ovat lisämunuaiskuoren erittämiä hormoneja, jotka kudoksissa muuttuvat toinen toisikseen. Kortisolia erittyy erityisesti stressin aikana. Veren kohonnut kortisolipitoisuus heikentää insuliiniherkkyyttä, mikä voi johtaa insuliiniresistenssiin, metaboliseen oireyhtymään, diabeteksen ja sepelvaltimotautin