Vain Suomessa vihataan lapsia

["sasa"]

Kolumni
Vain Suomessa vihataan lapsia
9.11.2012 | 56 |
Riku Rantala
SUSANNA KEKKONEN

Jul*kai*sin äs*ket*täin kol*le*ga*ni kans*sa mat*kai*li*jan ta*paop*paan. Taus*ta*työs*sä tu*tus*tuim*me vi*noon pi*noon eng*lan*nin*kie*li*siä alan opuk*sia.

Kan*sain*vä*li*sis*sä käy*tös*op*pais*sa suo*ma*lai*sis*ta – eten*kin mie*his*tä – piir*re*tään mie*luus*ti ku*va um*pi*mie*li*si*nä, pu*hu*mat*to*mi*na möl*lei*nä, joi*den kuup*paan mah*tuu ker*ral*laan vain yk*si aja*tus: al*ko*ho*li, sau*nan*läm*mi*tys tai it*se*mur*ha. Small*talk tai kos*ket*ta*mi*nen ovat Suo*men mie*hil*le ta*bu*ja, ei*kä jul*ki*sia hel*lyy*den*osoi*tuk*sia har*ras*te*ta.

Ku*ten esi*mer*kis*tä huo*maa, lais*kas*ti laa*di*tut ta*pa*kult*tuu*ri*op*paat vah*vis*ta*vat vir*heel*li*siä ste*reo*ty*pioi*ta ja raa*ko*ja yleis*tyk*siä.

Omien reis*su*ko*ke*muk*sie*ni poh*jal*ta esi*tän kui*ten*kin yh*den suo*ma*lai*sy*leis*tyk*sen, jo*ka va*li*tet*ta*vas*ti on tot*ta. Mis*sään päin maail*maa en ole koh*dan*nut yh*tä vi*ha*mie*lis*tä suh*tau*tu*mis*ta lap*siin kuin Suo*mes*sa.

Tu*hah*te*lua, kun pie*ni ih*mi*nen it*kee tai hih*kuu – ikään kuin jul*ki*sis*sa ti*lois*sa tu*li*si pi*tää tur*pan*sa kiin*ni. Ir*vis*te*lyä, kun lap*sia saa*puu sa*maan ju*nan*vau*nuun tai len*to*ko*neen vie*rei*sel*le penk*ki*ri*vil*le. Kärt*tyis*ten asiak*kai*den an*ta*mia pois*tu*mis*ke*ho*tuk*sia ra*vin*to*lois*ta, kun täy*sin luon*nol*li*ses*ti käyt*täy*ty*vät pik*ku*lap*set "ei*vät osaa käyt*täy*tyä".

Las*ten kans*sa mat*kus*taes*sa huo*maa, et*tä edel*lä mai*ni*tut esi*mer*kit ei*vät useim*mi*ten ole on*gel*ma mis*sään muual*la. Lap*sia sie*de*tään, kos*ka hei*tä pi*tää sie*tää – se kuu*luu hy*viin ta*poi*hin. Yk*si*vuo*tiaan rää*ky*nä ei ai*heut*ta*nut täy*teen ah*de*tus*sa ka*ri*bia*lai*ses*sa pik*ku*bus*sis*sa pie*nin*tä*kään kor*van*lot*kau*tus*ta. Krei*kas*sa uk*ke*lit jät*ti*vät ate*rian*sa kes*ken jal*ka*pal*lo*il*lak*seen het*ken kak*si*vuo*tiaan kans*sa ta*ver*nan pi*hal*la.

Mil*loin suo*ma*lai*sis*ta on tul*lut näin luon*not*to*mia? Olem*me*ko uh*ran*neet ih*mi*syy*den pe*rus*asiat te*hok*kuu*den ja ku*rin alt*ta*ril*la? Kaik*kien ta*po*jen taus*tal*la vai*kut*taa yleen*sä joh*don*mu*kai*sia syi*tä, eh*kä meil*lä ne ovat kii*re, stres*si ja oman lap*sen*omai*suu*tem*me tu*kah*dut*ta*mi*nen.

Pe*lot*ta*vaa on, et*tä täl*lai*seen käyt*täy*ty*mi*seen olen syyl*lis*ty*nyt mo*nes*ti it*se*kin – ym*mär*sin mouk*ka*mai*suu*te*ni vas*ta tul*tua*ni it*se isäk*si ja otet*tua*ni lap*set mu*kaan reis*suun. Näin isän*päi*vän kor*vil*la suo*sit*te*len mo*lem*pia: op*pii ole*maan ih*mi*sik*si.

Kir*joit*ta*ja on hel*sin*ki*läi*nen Mad*ven*tu*res-seik*kai*li*ja ja tie*to*kir*jai*li*ja, jol*le myön*net*tiin lo*ka*kuus*sa tie*don*jul*kis*ta*mi*sen val*tion*pal*kin*to.

Juuri näin, hyvä kirjoitus Rikulta!

 

["a.p"]

Kääk!!
miten se teksti tuollaiseksi meni?? :/

 

["jaa"]

Ei tuota pysty lukemaan.

 

["vieras"]

[QUOTE="a.p";27488412]Kääk!!
miten se teksti tuollaiseksi meni?? :/[/QUOTE]

No kun se oli niin huonoa! Ei vainkaan,en viittinyt yrittää lukeakaan.

 

[Vieras30]

[QUOTE="a.p";27488412]Kääk!!
miten se teksti tuollaiseksi meni?? :/[/QUOTE]

arvaas jaksaako tuota lukea

Eiköhän se ole enemmänkin niin, että ei niitä lapsia vihata vaan niitä vanhempia, jotka sallivat lapsellensa kaiken jne.

 

[Lilii lisänimetön]

Digilehdestä ei tosiaan voi copy-pastettaa suoraan.

 

["vieras"]

Riku on päästänsä sekaisin.

 

[sanoisin näin]

Eiköhän se ole enemmänkin niin, että ei niitä lapsia vihata vaan niitä vanhempia, jotka sallivat lapsellensa kaiken jne.

Ongelma on nimenomaan siinä, että lapset käyttäytyvät kuin terroristit julkisillaki paikoilla. Kasvatusalan ammattilaisena tuo aiheuttaa ikäviä tunteita. Kun tietää, että lapsista saataisiin aivan toisenlaisia jos heitä kasvatettaisiin. Mutta nyt ei uskalleta, vaan pikkuprinssit ja prinsessat terrorisoivat vanhempiaan ja kaikkia jotka sattuvat kuuloetäisyydellä olemaan.

Esimerkiksi ravintoloissa lapsiperheet pilaavat muiden ruokailun, koska lapsia ei ole kasvatettu.

 

[Pahvi73]

Tässä teksti uudestaan (lukematta ja tarkistamatta):

Julkaisin äskettäin kollegani kanssa matkailijan tapaoppaan. Taustatyössä tutustuimme vinoon pinoon englanninkielisiä alan opuksia.

Kansainvälisissä käytösoppaissa suomalaisista – etenkin miehistä – piirretään mieluusti kuva umpimielisinä, puhumattomina mölleinä, joiden kuuppaan mahtuu kerrallaan vain yksi ajatus: alkoholi, saunanlämmitys tai itsemurha. Smalltalk tai koskettaminen ovat Suomen miehille tabuja, eikä julkisia hellyydenosoituksia harrasteta.

Kuten esimerkistä huomaa, laiskasti laaditut tapakulttuurioppaat vahvistavat virheellisiä stereotypioita ja raakoja yleistyksiä.

Omien reissukokemuksieni pohjalta esitän kuitenkin yhden suomalaisyleistyksen, joka valitettavasti on totta. Missään päin maailmaa en ole kohdannut yhtä vihamielistä suhtautumista lapsiin kuin Suomessa.

Tuhahtelua, kun pieni ihminen itkee tai hihkuu – ikään kuin julkisissa tiloissa tulisi pitää turpansa kiinni. Irvistelyä, kun lapsia saapuu samaan junanvaunuun tai lentokoneen viereiselle penkkiriville. Kärttyisten asiakkaiden antamia poistumiskehotuksia ravintoloista, kun täysin luonnollisesti käyttäytyvät pikkulapset "eivät osaa käyttäytyä".

Lasten kanssa matkustaessa huomaa, että edellä mainitut esimerkit eivät useimmiten ole ongelma missään muualla. Lapsia siedetään, koska heitä pitää sietää – se kuuluu hyviin tapoihin. Yksivuotiaan rääkynä ei aiheuttanut täyteen ahdetussa karibialaisessa pikkubussissa pienintäkään korvanlotkautusta. Kreikassa ukkelit jättivät ateriansa kesken jalkapalloillakseen hetken kaksivuotiaan kanssa tavernan pihalla.

Milloin suomalaisista on tullut näin luonnottomia? Olemmeko uhranneet ihmisyyden perusasiat tehokkuuden ja kurin alttarilla? Kaikkien tapojen taustalla vaikuttaa yleensä johdonmukaisia syitä, ehkä meillä ne ovat kiire, stressi ja oman lapsenomaisuutemme tukahduttaminen.

Pelottavaa on, että tällaiseen käyttäytymiseen olen syyllistynyt monesti itsekin – ymmärsin moukkamaisuuteni vasta tultuani itse isäksi ja otettuani lapset mukaan reissuun. Näin isänpäivän korvilla suosittelen molempia: oppii olemaan ihmisiksi.

Kirjoittaja on helsinkiläinen Madventures-seikkailija ja tietokirjailija, jolle myönnettiin lokakuussa tiedonjulkistamisen valtionpalkinto.

 

["vieras"]

Kirjoittaja ei oo tainnut käydä Englannissa...

 

["Pulla"]

Minusta on aina parempi jos lapset huutaa, eikä aikuiset.

 

["Kaisa"]

Olen ihan samaa mieltä kuin kolumnin kirjoittaja. Miksi lasten pitää olla hiljaa? Siksikö että Suomessa kukaan ei saa puhua junavaunussa, paitsi humalaiset ja maahanmuuttajat?
Miksi lasten pitää istua koko ajan? Siksikö kun aikuisetkin joutuvat tekemään niin, viis siitä kuinka epäterveellistä se on?

 

[Mollie]

Kyllä minun mielestäni esim. Britanniassa ollaan aika lapsivihamielisiä. AIka tyypillisen suomalaista väittää, että jotain tehdään "vain Suomessa".

 

["..."]

Olen ihmetellyt samaa. Suomessa lapset pitäisi pitää piilossa täysi-ikäiseksi saakka, eikä tuoda ihmisten ilmoille häiritsemään kanssaihmisiä. Muualla reissatessa ihmiset tulevat aina jotain kujertelemaan tai juttelemaan lapsille, mutta suomessa vain mulkoillaan.

 

["a.p"]

up...
kun joku kiltti laittoi uudestaan tän

 

[ks]

Suomessa lasten ei tarvitse kuin olla olemassa niin se on huonoa käytöstä. 3-vuotias saa paheksuvia katseita kun laulaa lähijunassa Tuiki tuiki tähtöstä, ja auta armias jos parikuista vauvaa itkettää ruuhkabussissa. Meidän perhe viettää osan vuodesta ulkomailla, ja silloin on todella ihanaa kun ei tarvitse huolehtia vihamielisyydestä lapsia kohtaan.

 

[xccvbn]

Kyllä minun mielestäni esim. Britanniassa ollaan aika lapsivihamielisiä. AIka tyypillisen suomalaista väittää, että jotain tehdään "vain Suomessa".

En tiedä mitkä asiat Briteissä koet lapsivohamielisiksi, mitta lapsiperheenä liikkuessa saa huomattavasti ystävällisempää kohtelua kuin suomessa. Ei mitään vilkuttelua ja lässytystä, vaan ihan yksinkertaisesti sitä, että autetaan vaunujen kassa ja tarjotaan paikkaa, päästetään kassajonossa lapsiperheet ja vanhukset ensin.

 

["Vieras"]

Lapset 4 ja 2 vuotta. Viidessätoista maassa matkusteltu ja ainoastaan Suomessa olemme kohdanneet lapsivihan, pahimpia ovat keski-ikäist naiset.

 

["JepJep"]

Suomessa lasten ei tarvitse kuin olla olemassa niin se on huonoa käytöstä. 3-vuotias saa paheksuvia katseita kun laulaa lähijunassa Tuiki tuiki tähtöstä, ja auta armias jos parikuista vauvaa itkettää ruuhkabussissa. Meidän perhe viettää osan vuodesta ulkomailla, ja silloin on todella ihanaa kun ei tarvitse huolehtia vihamielisyydestä lapsia kohtaan.

Suomessa nyt saa vihaa niskaansa aikuisenakin. Ei tarvitse kuin olla väärin kopisevat kengät jalassa niin johan mulkaistaan pahasti.

Tietyn ikäisiltä lapsilta odottaa jo käytöstapoja (toisn sanoen vanhempien kuria), aivan pienet lapset ovat asia erikseen, saavat minun puolestani huutaa vaikka äänensä käheiksi. Tosin sellaisen vauvan kanssa ei tarvitse lähteä ravintolaan eikä kirjastoon! Ja en nyt tarkoita mitään nälkähuutamista, joka loppuu kun saa tissin suuhun, vaan 30 minuuttia kestävää suoraa huutoa eikä vanhemmalla ole aikomustakaan lähteä vauvan kanssa pois paikalta. Lasten vanhempien tulisi myös muistaa se, että lapsen riehunta julkisilla paikoilla ei ole lapsen etuoikeus vain koska "hän on lapsi, pitää ymmärtää". Joskus voisi lapsiaan komentaakin. Tai sitten lähteä sen koliikkivauvansa kanssa pois, jos huuto vain jatkuu ja jatkuu.

Kävin eilen ravintolassa syömässä ja viereisen pöydän n. 5-vuotias lapsi ryömi monta kertaa pöytäni alla, kerran tonki laukkuani, kaivoi nenäänsä lautaseni vieressä, näytti minulle ja miehelleni kieltä niin että sylki lensi ja vanhempansa vain hymyilivät "voi että kuinka heidän naperonsa on sitten sosiaalinen ja rohkea". Ihanaa! Olisi tehnyt mieli sanoa, että "lapsenne on kamala riiviö, joka näyttää pyörittävän vanhempiaan mennen tullen, viekää tuo lapsi pois minun lautaseni päältä!". En tietenkään tehnyt mitään, koska aikuistenhan pitää osata käyttäytyä ja hyväksyä kurittomatkin lapset ravintolassa sekä alistuttava syömään heidän syljellään kuorrutettua sapuskaa.

 

[LisaMarie]

[QUOTE="vieras";27489469]Kirjoittaja ei oo tainnut käydä Englannissa...[/QUOTE]

Mä kävin just Englannissa lasten kanssa ja kiinnitin huomiota nimenomaan siihen, miten paljon helpompaa lasten kanssa liikkuminen siellä on kun suomessa; lapset yöpyivät lisävuoteissa ilmaiseksi, metrossa he kulkivat ilmaiseksi ravintolassa poöytään tuli oitis kyniä ja papreia jne...
Siellä lapset oli tärkeitä pieniä ihmisiä, ei jotain, jotka pitää sulkera kaiken ulkopuolelle kasvamaan 18 vuotiaiksi, jonka jälkeen voikin ihmetellä miksi ne siihen asti komerossa poissa tieltä olleet otukset ei osaa käyttäytyä kun on päässy yhtäkkiä tynnyristä ulos.

 

[kiinnostaa]

Hyvä artikkeli, luin sen!
Kiinnostaisi myös tietää vietetäänkö muissa maissa lapsettomia häitä? Suomi tosiaan vihaa lapsia, varsinkin lapsiaan. Johan se näkyy huostaanottotilastoissa. Lapset ulkoistetaan valtiolle eikä kukaan tee mitään!

 

[kiinnostaa]

Mä kävin just Englannissa lasten kanssa ja kiinnitin huomiota nimenomaan siihen, miten paljon helpompaa lasten kanssa liikkuminen siellä on kun suomessa; lapset yöpyivät lisävuoteissa ilmaiseksi, metrossa he kulkivat ilmaiseksi ravintolassa poöytään tuli oitis kyniä ja papreia jne...
Siellä lapset oli tärkeitä pieniä ihmisiä, ei jotain, jotka pitää sulkera kaiken ulkopuolelle kasvamaan 18 vuotiaiksi, jonka jälkeen voikin ihmetellä miksi ne siihen asti komerossa poissa tieltä olleet otukset ei osaa käyttäytyä kun on päässy yhtäkkiä tynnyristä ulos.

Jep. Ja siellä lastenvaatteista ei makseta veroa. Näin on varmaan jossain muuallakin. Suomi ei arvosta elämää, vain rahaa!

 

[hmmmm]

Osaksi totta ehkä.

En ymmärrä mite ihmisiä haittaa jonkun vauvan koliikki-itku vaikka lentokoneessa. Tai bussissa. Tai miten on niin vaikea tajuta, että rattaissa voisi autttaa ja ovissa vanhempia ja että lapsiperheiden elämä ei ole fyysisestikään kevyttä ja ne parkkipaikat voisi jättää lapsiperheille jos ne ovat niitä perheille tarkoittettuja.

Mutta totta on myös se, että lapset käyttäytyvät usein röyhkeästi ja hävyttömästi suomessa. Vanhemmat pitävät muualla enemmän kuria, lapsia saatetaan läimäyttää eikä se ole mitenkään tavatonta. Mutta jos itse vanhemmatkin ovat röyhkeitä ja itsekkäit, niin mitä muuta voisi odottaa.

suomessa kun vanhemmat sukupolvet eivät ole sitä huomiota saaneet, niin he eivät osaa sitä antaa muille, lapsille. lisäksi suomessa on enemmän lapsia kuin etelä-europassa. Jos ja kun lapsia on paljon, niin toki heidät koetaan enemmän rasitteeksi kun sitä melusaastetta on silloin paljon, varsinkin jos vanhemmat eivät edes yritä opettaa lapsiaan ottamaan toiset ihmiset huomioon. On vain oikeus olla miten haluaa.

 

[Vihaan lapsia]

Onneksi vain Suomessa, muu maailma on pelastunut. Jes !

 

[astrolabe]

Minusta Suomessa vihataan kaikkea muuta kuin omaa napaa. Toisten huomioiminen on sellainen asia, että siitä ei tartte piitata. Kunhan minäminäminä ja minun halut. Itselleni on selkeä prioriteettijärjestys siinä, että kaikki muut tulevat ensin, itseni kohdalta hoidan vain ne perusjutut kuntoon, jotka pitävät minut toimintakykyisenä. Enkä tarkoita tällä marttyyriasennetta (joksi se Suomessa helposti leimataan), vaan se on se yhteisöllisyyden ydin; minä en ole kaikki, enkä edes tärkein. Palkintona tästä saa erittäin luotettavan perheen ja suvun muodostaman verkoston, jossa kaikilla on turvallista olla.

Vauvan itku on normaalia ja maailmaan mahtuu paljon ääniä. Tästä tulee mieleeni mummoni kertoma tapaus, kun hän oli juuri jäänyt sotaleskeksi ja hänellä oli kaksi pientä lasta, toinen syntyi vain 2 viikkoa isänsä kuoleman jälkeen. Vauva itki lohduttomasti ja sota-aikana hankalaa muutenkin. Joku evakkotätsä pyysi sitten saada auttaa vauvaa; hän teki saippuanpalasta supon ja sillä saatiin vauvan kova vatsa helpottamaan ja vauva hiljeni. Ei siis vain itkunsietoa, vaan sitä, että voisiko asiaa auttaa jotenkin?

Jos tuntuu, ettei sinua kohdella oikeudenmukaisesti niin parasta lääkettä on auttaa toisia. Karma palkitsee.

Kolumnin jutusta sen verran, että en usko, että esim. Kreikassa sietäisivät ne vanhukset vaikkapa suoranaista v*ttuilua alakoululaisilta ja Suomessa taas siihen ei saisi puuttua, koska "itsemääräämisoikeus ja herkät lapset" blablablaa. Olen tottunut siihen, että lasten kanssa ollaan paljon ja he ovat mukana kaikkialla, mutta että lapsiltakin voi edellyttää ikätasonsa mukaisia käytöstapoja. Suomessa moni vanhempi vaan on liian laiska opettaakseen lapsiaan, liian mukavuudenhaluinen johdonmukaisuuteen ja liian lyhytpinnainen ollakseen putoamatta lapsen tasolle kun lapsi kokeilee rajojaan.