Vain yksi lapsi?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Yhden äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Y

Yhden äiti

Vieras
Meillä on 2-vuotias poika. Mies on ehdottomasti sitä mieltä, että enempää lapsia ei meille tule. Eikä se nyt tässä tilanteessa kyllä olisi järkevääkään, kun suhteessamme on paljon korjattavaa ja tulevaisuus vielä epävarmaa.

Minulla olisi valtava tarve päästä taas hoitamaan omaa pientä vauvaa ja harmittaa kun poika ei saa sisarusta. Yritän vaan väkisin keksiä hyviä puolia siitä, kun on vain yksi lapsi. Miten te olette päässeet asiasta yli, jotka olette toivoneet enempää kuin yhtä lasta? Tai miten olette päätyneet ihan tietoisesti siihen, että vain yksi lapsi tähän perheeseen?
 
Mulla raskausaika, synnytys ja ekat viikot oli niin kivuliasta, hankalaa ja suoraan sanottuna hirveetä etten toiste rupea.

Yhdelle lapselle voi tarjota sen parhaan, saa täyden huomion, liikkuminen helpompaa, elämä halvempaa jne. Näin mä oon sen aatellut ja oon tosi tyytyväinen.
 
Mä en ole koskaan halunnut useampia lapsia.Mulla aivan selvä että lapsemme jää ainoaksi lapsi suht.villi ja useampia en jaksaisi.Mulla raskausaika hirveä ja haluan elämältä muutakin kuin lapsen hoitoa.Lisäksi voimme tarjota taloudellisesti paremmat mahdollisuudet kuin jos olisi useita.
 
Sitä olen miettinyt, että on sitten ainakin vaikeat yövalvomiset takana. 1,5 vuotta meni, ennen kuin poika alkoi nukkua yöt kunnolla. Ja onhan se varmaan ihan mukava, kun itse on vasta 43, kun poika täyttää 20, ja ehtii elämään "omaa" elämääkin suht nuorena. Kun vaan saatais vielä miehen kanssa välit kuntoon...
 
Olet vielä nuori, joten ei kannata ottaa mitään stressiä siitä, että vauva on saatava ja nyt heti. Ehtiihän sitä vielä myöhemminkin. Ehdottomasti kannattaa ensin yrittää saada ne välit kuntoon miehen kanssa. Ehkä sen jälkeen myös mies on halukas uuteen vauvaan ;)
 
Ei siinä tietenkään ole mitään hyviä puolia. Lapset tuovat elämään niin paljon iloa ja sisältöä, ettei sitä voi korvata millään. Nykyinen miehesi ei lapsista piittaa, mutta seuraavat tahtovat niitä aivan varmasti.
 
Juu mä sain tämän ainoan lapsen vanhana 36v.Mutta se johtui siittä kun löysin mieheni vasta 33v.Ja varmasti on kiva kun lapsi jo 20v kun itse olet 43.Mä olen aina sanonut kaikille jotka toivovat sisarusta meidän lapselle ettei sitä tule että kavereita löytyy kyllä kerhoista ja eskarista ja tietenkin koulusta.Harrastuksiakin aiotaan lapselle hommata.
 
Alkuperäinen kirjoittaja sykolooki:
Ei siinä tietenkään ole mitään hyviä puolia. Lapset tuovat elämään niin paljon iloa ja sisältöä, ettei sitä voi korvata millään. Nykyinen miehesi ei lapsista piittaa, mutta seuraavat tahtovat niitä aivan varmasti.

Heh heh. Olipas hieno analyysi...
Mies rakastaa aivan suunnattoman paljon poikaansa, mutta ei minua, mikä siis selittää, ettei halua enempää lapsia. Minä taas en haluaisi erota, ja saada lapsia jonkun toisen miehen kanssa, koska rakastan omaani...

Ja jos pitäisi valita joko enemmän lapsia jonkun toisen miehen kanssa, tai oma mies ja tämä yksi poika, niin voin ihan miettimättä vastata, että jälkimmäinen vaihtoehto.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja sykolooki:
Ei siinä tietenkään ole mitään hyviä puolia. Lapset tuovat elämään niin paljon iloa ja sisältöä, ettei sitä voi korvata millään. Nykyinen miehesi ei lapsista piittaa, mutta seuraavat tahtovat niitä aivan varmasti.

Heh heh. Olipas hieno analyysi...
Mies rakastaa aivan suunnattoman paljon poikaansa, mutta ei minua, mikä siis selittää, ettei halua enempää lapsia. Minä taas en haluaisi erota, ja saada lapsia jonkun toisen miehen kanssa, koska rakastan omaani...

Ja jos pitäisi valita joko enemmän lapsia jonkun toisen miehen kanssa, tai oma mies ja tämä yksi poika, niin voin ihan miettimättä vastata, että jälkimmäinen vaihtoehto.

Muistathan, että se että sinä rakastat miestäsi ei pelkästään riitä suhteen pitämiseen kasassa. Kuullostaa valitettavasti siltä, että jos hän ei rakasta sinua, niin ero tullee jossain vaiheessa...
 
Aluksi olin varma, ettei lisää lapsia tule. Ensimmäinen oli sairas, vaikea ja valvottava. Mutta mieli muuttui vuosien kuluessa. Ainoat lapset ovat kuitenkin ainokaisia hyvässä ja huonossa. Mitä vanhemmaksi lapsi tuli, sitä enemmän aloin näkemään huonoja puolia. Ikäeroa lapsille tuli viisi vuotta ja jaksan hyvin.
 
Jos ottaa vähän aikalisää? Eikä painosta miestä, mutta kerro kumminkin, että sinulla tällainen toive olisi. On vaikea tilanne, itse olen ollut kaikkien meidän lasten saamisen suhteen se aloitteellinen osapuoli, viimeistä (3.) jouduin jo vähän hellästi painostamaan. Mutta silti mies on tosi onnellinen perheestään. Eli ei se aina mene niin, että yhtään ei sais painostaa tai mies ottaa ja lähtee. Tai sä tunnet sun miehen, onko se sellainen... meillä ei ainakaan. On vaikea päästä eroon lapsen saamista koskevasta ajatuksesta. Mullekin ois ollut tosi iso pettymys, jollei tätä kolmatta ois saanut, mutta nyt tiedän, että ei enää yhtään. Joten ymmärrän sua tosi hyvin.
 
Mua jäi vaivaamaan tuo et sanot et sun mies ei rakasta sua, rakastaa teidän lasta kuitenkin.
Jos se on teidän parisuhteen perustilanne nyt, niin hakekaa ulkopuolista apua!! Lapselle ei tee hyvää elää niin et on ainoa syy miksi jompikumpi vanhemmista on parisuhteessa vain lapsen takia.
Alkuperäiseen kysymykseen sanon, et ainoakin lapsi pärjää, olen siis itse ainoa lapsi, mut usein on yksinäisempi kuin jos olisi sisaruksia, ja kun on aikuinen on vastuu ja huoli vanhenevista vanhemmista kannettava yksin ja toisaalta ystävyyssuhteet ei ole samalla lailla "ikuisia" kuin sisarussuhteet, ikävä kyllä, eikä se ole aina itsestä kiinni. Esimerkiksi mulla erilaiset elämäntilanteet ystävien kanssa on johtaneet välien etääntymiseen, toisaalta heillä on sisaruksia jotka on heille aikuisena läheisiä ja siksi tarvetta läheisille ystävyyssuhteille ei tunnu samalla lailla olevan(ei vain mun suhteen vaan yleensä).
Mä ymmärrän et kaikki ei saa montaa lasta/uskalla terveydellisistä syistä hankkia enempää kuin yhden lapsen, mut musta se on lapsen kannalta aina huono ratkaisu jos mahdollisuus sisarukseen tai sisaruksiin olisi.
 

Yhteistyössä