Vakavissaan suhteessa?

[Surufantti]

Avomieheni jätti minut syksyllä. Olin muutanut hänen kanssaan yhteen asumaan kahden vuoden seurustelun jälkeen. Kaikkiaan olimme tapailleen viisi vuotta ja tunteneet kymmenen vuotta. Joulukuussa hän sitten tuli siihen tulokseen, että haluaa minut takaisin. Tosin vain seurustelun merkeissä. Yhteenmuuttaminen ja muu tulisi hänen mukaansa tapahtua vasta vuosien kuluttua. Lapsia tai suhteen virallistamista hän harkitsisi viiden, kuuden vuoden kuluttua. Miltä tämä teistä muista kuulostaa?

Olen itse 30-vuotias ja mies 34-vuotias. Rakastin puolisoani suuresti ja halusin elää elämäni hänen kanssaan. Opintoni suorittaneena ja jo vuosia työelämässä olevana palkannauttijana olin myös aina ajatellut edes yrittäväni lasten hankintaa ennen kuin täytän 35-vuotta. Niiden saaminen kun ei ole koskaan varmaa näin vanhemmalla iällä ja adoptointiin menee aikaa. Lisäksi tuntuu pahalta, että vielä tämän ikäisenä olisi jatkuvasti kiinni teinimäisessä treffailussa ilman aikuismaista yhteistä arkea.

Syksyinen ero oli minulle kova pala, joten hänen halunsa palata on tuntunut todella hyvältä. Uskoni miehen tosissaan olemiseen on kuitenkin hakusessa. Ennen eroamme hän oli halunnut muuttaa yhteen ja puhunut jopa häistä. Voiko mies olla tämänlaisen "takapakin" jälkeen vakavissaan parisuhteessa? Toisaalta miksi muuten mies jaksaa pyörittää jo tuttua naista tällä tavalla?

 

[kohtalotoveri]

Miestä ei tällä hetkellä kiinnosta naiset ylipäätään tai hän on huomannut, että uuden kumppanin löytäminen ei olekaan niin helppoa kuin hän luuli.

Sinä olet vain hätävara, jota voi käyttää kainaloisena ja panopuuna siihen asti, kunnes hän sattuu löytämään paremman -sen oikean. Jos hän muka haluaa sinut takaisin, mutta ei halua asua kanssasi, häntä ei todellisuudessa kiinnosta muu kuin satunnainen tarpeidensa tyydytys (ei siis pelkästään seksi, vaan läheisyys, toverillisuus, ystävyys...).

Kohtaa totuus, ei hän enää rakasta sinua.
Kuten ei minunkaan mieheni minua.

 

[kohtalotoveri]

Mies ei välttämättä etsi uutta tiedostaen, vaan hänestä voi vain tuntua sitä, ettei juuri tällä hetkellä kukaan kelpaa. Tosin siinä vaiheessa, kun joku uusi, mielenkiintoinen nainen tulisi elämään, loppuisi sinun kanssa seurustelukin.

 

[Njaa]

Yhteenmuuttaminen ei tietenkään käy. Sinun naiselliset tavarasi huushollissa paljastaisivat että hän onkin varattu, ja häätäisivät potentiaaliset uudet kumppaniehdokkaat muille vesille (ainakin kunnolliset). Hän on; nyt jos tähän suostut; poikamies jolla on avomiehen oikeudet sinuun.
Nyt vaan pistät välit poikki ilmoittaen ettet suostu mihinkään välimuodon seurusteluun. Se on joko tai. Paitsi tietenkin jos haluat itsekin pitää vakipanon (yms.) ja samalla katsella sitä tosikumppania, niin sitten tietenkin homma on molempien kannalta ok.

 

[Terese]

Jos olet jo 30-vuotias, kauanko meinaat tätä herraa odottaa? Lapset ja yhteenmuutto vasta 5 tai 6 vuoden päästä kun olette melkein nelikymppisiä molemmat? Johan on melkoista soopaa. Miksi muka noin kauan täytyy noinkin pitkän seurustelun jälkeen odottaa? Mies puhuu pehmosia pitääkseen sinut lämpimänä.

Olen jo melkein viisikymppinen, ja voin kokemuksesta sanoa että mies joka todella rakastaa naista ei päästä seurustelua tuollaiseen välivaiheeseen ollenkaan. Rakastuneet miehet haluavat tuossa iässä naisensa kanssa naimisiin ja oman perheen ettei vaan joku toinen nappaa aarretta välistä.

Laita tämä "seurustelu" poikki ja etsi kunnon mies joka arvostaa sinua jos todellista rakkautta ja perheen haluat. Olen yhtä mieltä edellisten kanssa että olet hätävara paremman puutteessa. Mies haluaa sinulta lähinnä eksä-seksiä.

Voit tietysti sitä ennen olla hieman sadistinen ja ehdottaa että seurustelette mutta ilman seksiä seuraavat 6 kuukautta ja katsotaan sitten eteenpäin. On sitten mielenkiintoista seurata kauanko miehen mielenkiinto sinuun säilyy kun piparia ei sinulta enää tulekaan säännöllisesti.