Väkivaltainen mies

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Tiedän ja olen ollut eroamassa, koska tilanne on mikä on, mutta joku sisällä haluaa auttaa miestä. Jos ei opi rauhoittamaan itseään, tuskin se loppuu eronkaan jälkeen ja koska meillä on lapsia, en voi kokonaan elämästäkään poistaa (on lapsille hyvä isä). Voin kuvitella, että käy päälle vielä pahemmin, jos erotaan ja edes katson muita miehiä päin. Sen on oikeastaan tehnyt jo selväksi, että vahtii tekemisiäni myös eron jälkeen.

Mies ei aluksi kohdistanut väkivaltaa mua kohtaan. Työnsi kyllä seinää vasten ja löi nyrkillä naaman viereen ja hajotti tavaroita jo alussa, mutta koskaan ei mulle mitään tehnyt. Jossain vaiheessa se meni siihen, että mies alkoi haukkumaan huoraksi ja huutamaan mulle asioista, jos itse ei saanut omia asioita tehtyä. Jos kysyin liikaa, otti tukasta kiinni tai töni lattialle ja käski olemaan hiljaa. Aloin jossain vaiheessa puhumaan erosta, mutta varsinkin siitä mies sai hirveän raivarin. Tapasin toisen miehen, jolle avauduin asioista. Muille olen selittänyt, ettei meillä ole mitään ongelmia koskaan ollutkaan. Lähinnä lähettiin viestejä ja tämä toinen mies sai tajuamaan, että ehkä pitäisi oikeasti lähteä. Mies sai sitten tietää siitä ja sai ihan hirveän raivarin. Sen jälkeen ollut sitä mieltä, että mulla on suhde tähän toiseen mieheen tai johonkin muuhun ja aina kun hän muistaa käy päälle. (mies itse pettänyt ja tehnyt vaikka mitä, mutta niistä ei saa kuulemma puhua eikä liitty ollenkaan asiaan).

En ole saanut nyrkistä naamaan, mutta tälläkin hetkellä on raapimisjälkiä kasvoissa (pitänyt kiinni kasvoista), on kuristanut, repinyt hiuksista helvetin kovaa, yrittänyt murtaa sormia, sylkenyt päälle heittänyt lattialle. Juoksin karkuun parvekkeelle ja veti jaloista takas niin, että sain ison kuhmun. Mitä enemmän huudan ja itken, sitä enemmän hermostuu. Tiedän, että ihan järkyttävää, mutta tämän jälkeen mies pyytelee anteeksi ja on ihan erilainen. Tavallaan päässä pimenee, eikä pysty kontroloimaan omaa toimintaa. Olen uhannut turvakodilla ja poliisilla ja sanonut, että jos vielä kerrankin koskee muhun, soitan. No en ole soittanut.

Tiedän, että mies ei anna olla eronkaan jälkeen ja haluaisin opettaa miehen rauhoittumaan. Hänellä on ollut vaikea lapsuus ja isänsä hakannut äitiään lasten edessä. Meillä lapset ei ole onneksi mitään nähneet, koska ovat aina olleet nukkumassa. En halua ikinä heidän näkevän mitään tällaista, mutta haluaisin ensin yrittää opettaa miestä itse rauhoittumaan, ettei kävisi päälle. Jos erottaisiin, mies alkaisi todennäköisesti juomaan niinkuin isänsä ja tulisi olemaan helvetin vaikeaa eronkin jälkeen. Suurinosa ajasta menee rauhallisesti ja hyvin ja mies on muuttanut muutenkin käytöstään sen jälkeen, kun tajusi, että olen oikeasti lähdössä.
 
Huonommin sulle käy jos jäät sinne opettamaan sille käytöstapoja. Miten ajattelit opettaa häntä? Itse sen pitää se oppia ja tajuta, itse ymmärtää ja itse hillitä oma käytöksensä. Ei sitä pysty toinen opettamaan.
 
Ihan oikeasti nyt, nainen. Lähde. Ennenkuin kasvoissasi on muutakin kuin "vain" raapimisjälkiä..

Ei suinkaan ole sinun vastuullasi eikä tehtäväsi opettaa miestäsi rauhoittumaan! Kyllä sen rauhoittumisen halun ja tahdon sekä käsiksikäymättömyyden pitää lähteä miehestä itsestään. Sun tehtävä on supjella itseäsi väkivallalta sekä lapsianne - älä pidä heitä tyhminä, vaikkeivät ole nähneetkään tilanteita niin eivät he tyhmiä ja sokeita ole. Lapset aistivat kodin ilmapiirin ja lukevat vanhempien välisiä jännitteitä todella hyvin.

Joten nyt järki päähän!
Mies vastatkoon omista teoistaan ja tekemättömyyksistään. Sinä vastaat omistasi mutta myös lastenne turvallisuudesta koska miehesi ei siihen pysty.

Voimia ja rohkeutta!
 
Tiedän ja olen ollut eroamassa, koska tilanne on mikä on, mutta joku sisällä haluaa auttaa miestä. Jos ei opi rauhoittamaan itseään, tuskin se loppuu eronkaan jälkeen ja koska meillä on lapsia, en voi kokonaan elämästäkään poistaa (on lapsille hyvä isä). Voin kuvitella, että käy päälle vielä pahemmin, jos erotaan ja edes katson muita miehiä päin. Sen on oikeastaan tehnyt jo selväksi, että vahtii tekemisiäni myös eron jälkeen.

Mies ei aluksi kohdistanut väkivaltaa mua kohtaan. Työnsi kyllä seinää vasten ja löi nyrkillä naaman viereen ja hajotti tavaroita jo alussa, mutta koskaan ei mulle mitään tehnyt. Jossain vaiheessa se meni siihen, että mies alkoi haukkumaan huoraksi ja huutamaan mulle asioista, jos itse ei saanut omia asioita tehtyä. Jos kysyin liikaa, otti tukasta kiinni tai töni lattialle ja käski olemaan hiljaa. Aloin jossain vaiheessa puhumaan erosta, mutta varsinkin siitä mies sai hirveän raivarin. Tapasin toisen miehen, jolle avauduin asioista. Muille olen selittänyt, ettei meillä ole mitään ongelmia koskaan ollutkaan. Lähinnä lähettiin viestejä ja tämä toinen mies sai tajuamaan, että ehkä pitäisi oikeasti lähteä. Mies sai sitten tietää siitä ja sai ihan hirveän raivarin. Sen jälkeen ollut sitä mieltä, että mulla on suhde tähän toiseen mieheen tai johonkin muuhun ja aina kun hän muistaa käy päälle. (mies itse pettänyt ja tehnyt vaikka mitä, mutta niistä ei saa kuulemma puhua eikä liitty ollenkaan asiaan).

En ole saanut nyrkistä naamaan, mutta tälläkin hetkellä on raapimisjälkiä kasvoissa (pitänyt kiinni kasvoista), on kuristanut, repinyt hiuksista helvetin kovaa, yrittänyt murtaa sormia, sylkenyt päälle heittänyt lattialle. Juoksin karkuun parvekkeelle ja veti jaloista takas niin, että sain ison kuhmun. Mitä enemmän huudan ja itken, sitä enemmän hermostuu. Tiedän, että ihan järkyttävää, mutta tämän jälkeen mies pyytelee anteeksi ja on ihan erilainen. Tavallaan päässä pimenee, eikä pysty kontroloimaan omaa toimintaa. Olen uhannut turvakodilla ja poliisilla ja sanonut, että jos vielä kerrankin koskee muhun, soitan. No en ole soittanut.

Tiedän, että mies ei anna olla eronkaan jälkeen ja haluaisin opettaa miehen rauhoittumaan. Hänellä on ollut vaikea lapsuus ja isänsä hakannut äitiään lasten edessä. Meillä lapset ei ole onneksi mitään nähneet, koska ovat aina olleet nukkumassa. En halua ikinä heidän näkevän mitään tällaista, mutta haluaisin ensin yrittää opettaa miestä itse rauhoittumaan, ettei kävisi päälle. Jos erottaisiin, mies alkaisi todennäköisesti juomaan niinkuin isänsä ja tulisi olemaan helvetin vaikeaa eronkin jälkeen. Suurinosa ajasta menee rauhallisesti ja hyvin ja mies on muuttanut muutenkin käytöstään sen jälkeen, kun tajusi, että olen oikeasti lähdössä.

Täällä on turha ruikuttaa.
Sinä pysyt suhteessasi tai olet pysymättä. Jos päätät pysyä, hyväksyt sen, että sinua kohdellaan väkivaltaisesti ja alistavasti sekä nöyryyttävästi. Voit myös valita olla hyväksymättä tällaista kohtelua. Se, että jää odottamaan, jonkun muun muuttumista on ajanhaaskausta.
Päätä itse.
 
  • Tykkää
Reactions: Asiankannattaja
Jos se vielä käy sun kimppuun ja jää jotain jälkiä (suhun), mene lääkäriin vaikka terkkariin ja pyydä dokumentoimaan jäljet (kirjaamaan ylös ja ottamaan kuvat), kyseessähän on pahoinpitely! Näin voit edesauttaa sitä että myöhemmin pystyt saamaan miehellesi lähestymiskiellon. Siihen pitää olla jotain dokumentoitua pahoinpitelyä, tjms. Pelkät sanalliset kertomukset eivät riitä.

Jos on lähestymiskielto koskien sua, siitä voidaan rajata pois yhteisten lasten tapaamiset yms, ne voidaan hoitaa julkisella paikalla, jne
 
Kuvittelet siis, että jotenkin pystyt rakkaudellasi pelastamaan miehen? Opettamaan hänet kunnolliseksi?
No et pysty. Piste. Ei tule onnistumaan.

Ja jos et muuten saa itsestäsi irti ottamaan eron, niin ajattele lapsiasi. Haluatko, että lapsesi saavat tulevaisuudessa tuollaisen samanlaisen parisuhteen kun teillä. Että tyttäresi ottaa itselleen hakkaavan miehen tai poikasi hakkaa tulevaa vaimoaan. Lapset oppivat mallista, joten näytä toisenlaista esimerkkiä, niin ehkä heidän tulevaisuutensa on parempi.
 
Mä olen tehnyt monta kertaa lähtöä, mutta lähinnä etsin vertaistukea, jos mies saanut apua, joka auttanut. Ja ihan psykologisiin keinoin ja olen puhunut miehelle siitä, miten hänen pitäisi opetella reagoimaan toisella tavalla noissa tilanteissa. Lähtemään ulos, kun alkaa mennä kontrolli.

Lapsille isä on tärkeä, ei mikään hirviö. He kärsivät siitäkin, jos isää eivät näe kuin valvotusti. Mies häpeää omaa toimintaa eikä hyväksy ja oikeastaan vähättelee, mutta kun näkee jäljet, on oikeasti selvästi järkyttynyt.

Ap
 
Mä olen tehnyt monta kertaa lähtöä, mutta lähinnä etsin vertaistukea, jos mies saanut apua, joka auttanut. Ja ihan psykologisiin keinoin ja olen puhunut miehelle siitä, miten hänen pitäisi opetella reagoimaan toisella tavalla noissa tilanteissa. Lähtemään ulos, kun alkaa mennä kontrolli.

Lapsille isä on tärkeä, ei mikään hirviö. He kärsivät siitäkin, jos isää eivät näe kuin valvotusti. Mies häpeää omaa toimintaa eikä hyväksy ja oikeastaan vähättelee, mutta kun näkee jäljet, on oikeasti selvästi järkyttynyt.

Ap

Syvästi toivon tämän olevan provo!
 
  • Tykkää
Reactions: Elena777
Ehkä Mä toivoin näitä kommentteja, että tajuan lähteä. Mies on ihan rauhallinen kun kaikki on hänen mielestä hyvin. Ihmisen, joka ei ole tällasessa tilanteessa on vaikea ymmärtää. Mä ajattelin ennen niin, etten siedä yhtään väkivaltaa ja mies sanonut ettei koskaan voisi lyödä. Ei olekaan nyrkillä, mutta avarilla ja pahoinpidellyt muuten.

Ymmärrän itsekin, ettei ole tervettä, mutta 10 vuoden suhde vaikea lopettaa. Ja asiasta vaikea puhua, koska saa siitä raivarin. Vaikeinta on muille kertominen enkä halua oikeestaan muiden tietävän muuta kuin että erotaan.

Ap
 
Ja niille, jotka ei ole koskaan kohdanneet tällaista, se mies on ainakin täällä yleensä ihan normaali, rakastava, halaava mies, joka vain menettää kontrollin enkä tunnista sitä ihmistä enää. Lataan puhelimeen nyt alkuun 112 sovelluksen josta lähtee poliisille koordinaatit, jos tarvitsen apua. Turvakoti ahdistaa, joten yritän jotain muuta kautta.

Ap
 
Mä olen tehnyt monta kertaa lähtöä, mutta lähinnä etsin vertaistukea, jos mies saanut apua, joka auttanut. Ja ihan psykologisiin keinoin ja olen puhunut miehelle siitä, miten hänen pitäisi opetella reagoimaan toisella tavalla noissa tilanteissa. Lähtemään ulos, kun alkaa mennä kontrolli.

Lapsille isä on tärkeä, ei mikään hirviö. He kärsivät siitäkin, jos isää eivät näe kuin valvotusti. Mies häpeää omaa toimintaa eikä hyväksy ja oikeastaan vähättelee, mutta kun näkee jäljet, on oikeasti selvästi järkyttynyt.

Ap
Lapsille isä ei oo isä sillon kun se pahoinpitelee lasten äitiä vaan pelkkä siittäjä joka saattoi lapset tähän maailmaan ja jos hän oikeasti häpeää omaa toimintaansa niin se on HÄN joka sitä apua itselleen hakee eikä laita vielä sitä pahoinpideltyä puolisoaan tekemään sitäkin asiaa omasta puolestaan.
 
  • Tykkää
Reactions: .....
Mulle mies on mieleltään sairas ja tarvii apua, ei hirviö. Asunut perhekodissa, jossa saanut kokea väkivaltaa ja nöyryyttämistä. Ja nimenomaan sitä kuristamista, jota nyt tekee mulle. Ja tietysti sen mitä oma isä tekee äidilleen edelleen. En sano ettei se olis sairasta ja ettei pitäis lähteä, mutta toiset saaneet sairaat lähtökohdat elämälleen.

Ap
 
Perhekodissa kuristettu, jos ei ole suostunut tekemään esim. Läksyjä. Miehellä selvästi traumat jostain sieltä. Haluan, että mies pääsee sieltä jostain ylös ja noista asioista, vaikka erotaankin. En halua leimata miestä loppuelämäksi, en nää siinä järkeä. Sen takia vaikea lähteä, kun kenellekään voi sanoa.

Ja mies ei satuttaisi lapsia ikinä!

Ap
 
Perhekodissa kuristettu, jos ei ole suostunut tekemään esim. Läksyjä. Miehellä selvästi traumat jostain sieltä. Haluan, että mies pääsee sieltä jostain ylös ja noista asioista, vaikka erotaankin. En halua leimata miestä loppuelämäksi, en nää siinä järkeä. Sen takia vaikea lähteä, kun kenellekään voi sanoa.

Ja mies ei satuttaisi lapsia ikinä!

Ap

Just. Onnea yritykselle.
 

Similar threads

M
Viestiä
6
Luettu
613
Aihe vapaa
vierailija
V
V
Viestiä
2
Luettu
697
Aihe vapaa
vierailija
V
Μ
Viestiä
2
Luettu
468
V

Yhteistyössä