Välien pistäminen poikki ilman selitystä ja kunnon syytä

["vieras"]

siinähän ongelma on et kun en ole ollut kiero, en juorua, en hauku. olen ihmisenä hyvin antava. olen aina valmis auttamaan, ottamaan lapset kylään milloin vain, autan pihahommissa jos tarvitsee, lainaan auton, työkalut, olen tehnyt heille remonttia, kuuntelen murheet. mut silti mut jyrätään. no joo, näin jälkikäteen tajuan et ehkä hän oli masentunut. mut on sekin raivostuttavaa kun joskus harvoin nähtiin, nähdään, niin aina narisee kun on kiire ja väsynyt ja stressi ja mitään ei kerkiä ja joka paikkaan pitäis mennä yms. tulee itselleen vain niin tyhmä olo kun on miljoonasti tarjonnut apuani mut se ei koskaan kelpaa. ni ole sitten valittamatta!

mut joo. nyt on helpompi olla kun sain poistettua hänet elämästäni ja voin keskittyä niihin oikeisiin ystäviin joita minulla on.

Mutta jokaiselle joka ajattelee et kyl tiedät kun hiukan mietit. ni, oisko vaan helpompi sanoa suoraan, vai eikö rohkeus riitä? jospa paljastuu ettet itsekään ole ollut täydellinen...

Siis... Ihanko oikeasti luulet, että joku kuvittelee itse olevansa täydellinen? Joku muu kuin sinä siis (tuon tekstisi perusteella)...?

Kai tajuat, miten rasittavasti olet käyttäytynyt? Joo, ihan kiva tarjota apua, mutta jos ei toinen sitä halua ottaa sinulta vastaan, voi hänellä todellakin olla siihen syynsä. Ja joskus suurin apu on se, että saa edes ääneen valittaa ja ehkä vähän jopa sääliä. Ei aina tarvitse olla tyrkyttämässä ratkaisuja, joskus voisi ihan vain kuunnellakin ja taputtaa hartialle. Mutta että jos ei SINUN ratkaisusi/apusi kelpaa, niin ei saa edes valittaa? Olitpa tosi kiva kaveri joo...

Eikä kukaan tosiaan ole kenellekään tilivelvollinen. Jos ei jonkun seura (enää) kiinnosta, niin sitten ei kiinnosta. Piste.

 

[Entä sitten]

minä pistin välit poikki keväällä ja en todella jaksanut selittää mitään kun totuus ei kelvannut. Minulla on ollut paljon helpompi olla kun VUOSIIN tänä aikana. Ihania uusia ihmisiä olen saanut elämääni. <3

 

[se olin minä]

Minäkin olen karsinut elämästäni pari negatiivista ihmistä. Jos elämässä on jokin asia mikä ärsyttää, jonka voi muuttaa, mutta ei kuitenkaan tee asialle yhtään mitään, niin minun mielestä on turha edes valittaa. Ja kun on oikeasti ihmisiä jotka eivät osaa olla tyytyväisiä mihinkään ja aina kaikki on muiden syytä. Mä en jaksa enää sellaisia kuunnella enkä aijokaan.
Minä kyllä ilmoitin "ystävälle", etten enää jaksa kuunnella kuinka kaikki on paskaa ja muut tekee niin ja niin väärin ja kun hän ei koskaan saa mitään eikä tee mitään väärää ja plää plää. Ja siihen se sitten loppui.
Nyt on paljon helpompi itelläkin hengittää. Suosittelen muillekin.

 

["vieras"]

Olen lopettanut yhteydenpidon kun tapaamiset eivät onnistuneet muuten kuin että minun piti kyläillä mutta toinen osapuoli ei koskaan voinut tulla meille. Mielestäni vastavuoroisuus kuuluu asiaan ystävyydessä, joten eipä olla vuoteen nähty.

 

["hmmm"]

no mutta eikös tämä ole psykologien ym. määräämä tapa nykyän, että energiaa vievät pitää hylätä?

ja sitten on ihmisiä, jotka eivät kestä mitään negatiivista itseestään, he voivat alkaa kiusata ja vainota ja levittää juoruja sinusta, jos kerrot suoraan että seura ei kiinnostakaan.