H
"huokaus"
Vieras
Olen pienen vauvan äiti, väsynyt. Ei minua väsytä valvominen ja nyt vauvani nukkuu jo yöt hyvin. Meinaan väsyä itkemiseen ja kitinään. Yöt nukutaan hyvin, mutta illalla usein itkee 2-3h. Nyt päivällä kitisee, nukkuu 10min, herää, nukkuu 10min, herää, nukkuu 10min, herää.
En saa oikein mitään tehtyä. Kun yritän tyhjentää konetta,havahtuu ääniin.. ja jos annan valvoa, itkee ihan unisen näköisenä. Jos joskus nukkuu hyvin päiväunet, saan imuroitua, laitettua vaatteita koneeseen, vaatekaappiin jne. Mutta nämä "itkukitinä" päivät, yritän olla hiljaa, laittaa tutia suuhun, tarjota syötävää ja ennenkaikkea saada nukkumaan yhtenäistä unta edes tunnin
En ole opettanut vauvaa hiljaisuuteen, vaan kun nukkuu kunnolla, imuroin jne. Mutta tällaisina päivinä yritän olla hiljaa, koska lapsi herää pieniin ääniin ja herää silti, vaikka kuin olen hiljaa. Yritän joskus silti tehdä kotitöitä, vaan ei siitä mitään tule
Mies työn takia käy kotona vain kääntymässä. Tuli yöllä kotiin, nukkui, heräsi ja oli vajaat 2h kotona kun taas lähti töihin. Sen aikaa katsoi vauvaa, että sain kaupassa käytyä ja kahvin juotua rauhassa. Jätti tiskapöydän pyyhittävään kuntoon ja likapyykki pussin pyykkikoneen viereen, ne täytys tänään pesuun laittaa. Eilisestä valtava pyykkivuori kodinhoitohuoneessa, onneksi puhtaita, mutta ne täytys kaappiin saada laitettua. kaapit makuuhuoneessa ja varmaan saan vauvan heräämään jos sinne meen touhuamaan.
Joskus itse meinaan tuskastua kitinään, väsyä. Täytyy vaan ajatella, ettei pieni tahallaan, masu tai jotain, kun niin vaikea vauvan olla. Kun saan nukkumaan paremmat unet, niin sitten hymyilee ja juttelee niin aurinkoisesti.
Miten jaksan olla hyvä äiti ja vaimo myös huonolla hetkellä??? En miehen mieltä pahoitais turhalla omalla kitinällä ja jaksaisin olla hyvä äiti vauvalle, ilman että meinaan itse tuskastua.
En saa oikein mitään tehtyä. Kun yritän tyhjentää konetta,havahtuu ääniin.. ja jos annan valvoa, itkee ihan unisen näköisenä. Jos joskus nukkuu hyvin päiväunet, saan imuroitua, laitettua vaatteita koneeseen, vaatekaappiin jne. Mutta nämä "itkukitinä" päivät, yritän olla hiljaa, laittaa tutia suuhun, tarjota syötävää ja ennenkaikkea saada nukkumaan yhtenäistä unta edes tunnin
En ole opettanut vauvaa hiljaisuuteen, vaan kun nukkuu kunnolla, imuroin jne. Mutta tällaisina päivinä yritän olla hiljaa, koska lapsi herää pieniin ääniin ja herää silti, vaikka kuin olen hiljaa. Yritän joskus silti tehdä kotitöitä, vaan ei siitä mitään tule
Mies työn takia käy kotona vain kääntymässä. Tuli yöllä kotiin, nukkui, heräsi ja oli vajaat 2h kotona kun taas lähti töihin. Sen aikaa katsoi vauvaa, että sain kaupassa käytyä ja kahvin juotua rauhassa. Jätti tiskapöydän pyyhittävään kuntoon ja likapyykki pussin pyykkikoneen viereen, ne täytys tänään pesuun laittaa. Eilisestä valtava pyykkivuori kodinhoitohuoneessa, onneksi puhtaita, mutta ne täytys kaappiin saada laitettua. kaapit makuuhuoneessa ja varmaan saan vauvan heräämään jos sinne meen touhuamaan.
Joskus itse meinaan tuskastua kitinään, väsyä. Täytyy vaan ajatella, ettei pieni tahallaan, masu tai jotain, kun niin vaikea vauvan olla. Kun saan nukkumaan paremmat unet, niin sitten hymyilee ja juttelee niin aurinkoisesti.
Miten jaksan olla hyvä äiti ja vaimo myös huonolla hetkellä??? En miehen mieltä pahoitais turhalla omalla kitinällä ja jaksaisin olla hyvä äiti vauvalle, ilman että meinaan itse tuskastua.