valmis

[ikinä äidiksi?]

olen jo parisen vuotta tosissani haaveillut salaa lapsesta. jokin aika sitten aloin ehdotella miesystävälleni, joka tyrmäsi ajatukset täysin. Ei tule kuulemma pariin vuoteen ainakaan ja sitten hän kokee olevansa jo liian vanha isäksi (nyt 35v, minä 25).Perustelee myös taloudellisilla ongelmilla- otettiin juuri asuntolaina-vaan onhan ne muutkin pärjänneet?

Pelottaa että hän ei sitten loppujen lopuksi haluakkaan, vaikka suhteen alkuaikoina oli asiaan positiivisin mielin suhtautunut kun siitä keskusteltiin ja silloin sovittiin että odotellaan vielä-mikä on tietenkin järkevää.

Miten eteenpäin?Kuinka kauan voin vielä odottaa? En tiedä itsekään. Haluan äidiksi.

 

[eppu..]

Äkkiseltään tulisi mieleen, että onpahan vielä poikanen miehesi (vaikka jo 35 onkin), kun ei vielä valmis ole isäksi. Koskas sitten? Sinä olet vielä nuori ja ehdit saamaan lapsia, mutta lieneekö viisaasta jäädä tuon miehen kanssa elämään, jos hän ei lapsia halua. Vaikka nyt nielisit tuon, että okei meille ei lapsia tule, niin myöhemmin asia tulee välillenne kiistakapulaksi ja voi mahdollisesti johtaa eroon ja siinä vaiheessa voi olla myöhäistä lapsihaaveillesi. Joten suosittelen teille perusteellista keskustelua, jossa punnitsette, kohtaavatko arvomaailmanne. Teet sen perusteella sitten päätöksen haluatko tämän miehen kanssa jatkaa.

 

[Hanneele]

Yritä saada hänet ensin naimisiin. Näin tiedät kuinka vakavissaan hän on!? Sen nyt ainakin pitäisi olla helpompaa ja hieman kevyempää kuin lapsenteon.

 

[vinde]

Meillä on/oli hyvin samanlainen tilanne. Pari vuotta olen asiaa mietiskellyt ja mies on ollut hyvin torjuvalla kannalla aluksi. Eipä silti, itseänikin hirvittää se vastuu. Missään vaiheessa en ole silti mieheni jättämistä ajatellut. Mun arvojärjestyksessä suhde menne vauvhaaveiden ohi, jos pakko on valita.

Mies on pikkuhiljaa pehmentänyt kantaansa ja nt on sellainen tilanne, että keskustelimme viikko sitten vakavasti asiasta. Pyysin häntäkin miettimään asiaa ihan tosissaan. Aion tiedustella jossain vaiheessa uudelleen, painostamatta. Usko on vahva siihen, että asioilla on taipumus järjestyä

Tsemppiä sullekin!

 

[RAK]

Minusta on aika huono alkaa pakottaa miestä naimisiin. Ei nykyaikana naimisiinmeno liity niin olennaisesti vauvanyrittämiseen eikä mielestäni sillä voi mitään vauvanhankintaa ennakoida. Alkuperäisen kannattaisi mielestä koettaa saada miehensä kanssa aikaan rauhallinen keskustelu siitä, että haluaako mies ylipäätään lapsia. Minusta kuulostaa tuommoinen "parin vuoden päästä" venkoilu siltä, että halutaan vain siirtää sitä ei:n sanomista tai sitten ei osaa päättää.

Voithan alkuperäinen asettaa (edelleen rauhallisesti keskustelemalla) miehellesi jonkun takarajan, johon mennessä päätös lastenhankinnasta on tehtävä. Minusta takarajaan olisi hyvä olla kauemmin kuin pari kuukautta, itse voisin ajatella puolta vuotta, jos vain jaksat odottaa niin kauan. Sitten jos mies päätyisi tulokseen ei lapsia, olisi sinun päätöksesi vuoro, lähteäkö vai ei. Tsemppiä sinulle. Olen itse tuommoinen jahkaaja kuin miehesi, olen siis itse nainen. Yhtä tuulellakäypä on mieskin. Saapa nähdä miten meidän käy...

 

[ziiiip]

Äkkiseltään tulisi mieleen, että onpahan vielä poikanen miehesi (vaikka jo 35 onkin), kun ei vielä valmis ole isäksi.

Se, että ei halua lapsia, ei ole mikään keskenkasvuisuuden ja vastuuttomuuden merkki sinällään. Päin vastoin, on erittäin _vastuullista_ olla tekemättä lapsia, jos niitä oikeasti ei halua.
Ap:n mies voisi tosin olla aikuinen siinä suhteessa, että kertoisi suoraan haluaako vai ei. Mutta voihan olla, ettei hän vielä ole varma. Siinä tapauksessa kyseessä on kieltämättä hieman keskenkasvuinen 35-vuotias.