Toggle sidebar

Vanhemmat miehet

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kun ihastuu..
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
K

kun ihastuu..

Vieras
Hei kaikki palstalaiset!

Onko kohtalotovereita? Olen pian 26v. nuori nainen, ja seurustelen onnellisesti (ja joskus vähemmän:). Ikäeromme on muutama vuosi, mies siis vanhempi.

Mutta, kun minä tunnun ihastuvan vieläkin vanhempiin miehiin, siis sanotaanko, ""vanhin"" ihastus on ollut n. 47v. mutta kuitenkin hyvin nuorekkaan oloinen mies.

Miten pääsisin eroon tällaisesta? Vai kertooko se siitä, että oma parisuhde ei anna sitä mitä todella tahtoisin?

Pidän kypsistä ja elämää nähneistä miehistä. Heillä on karismaa, ""sitä jotakin"". vaikea selittää. Kaipaan turvallisuuden tunnetta enemmän.

Kertokaa kokemuksistanne, niitä olisi kiva lueskella, ja kommentoikaa aihettani.
 
Miksi siitä pitäisi eroon päästä? Eihän se ole mikään ongelma! ""Vanhemmat miehet"" usein ovat viisaita, kokeneita ja sen tähden karismaattisia. He ovat jo löytäneet itsensä, hyväksyneet sen ja ovat rennosti sitä mitä ovat.

Itse olen 27-vuotias ja seurustelen rakastuneena jo kolmatta vuotta 42-vuotiaan miehen kanssa, eikä minulle ole tullut mieleenkään jättää häntä numeroiden vuoksi.
 
Olen 38 v ja seurustelen 15 v vanhemman miehen kanssa. Olen kyllä miettinyt ikäeroa aika laillakin. Eihän sitä kuitenkaan voi tietää, kauanko jonkun kanssa tosiasiassa seurustelee. Mies on mitä ihanin, huomaavaisin, arvostava, kunnioittava ja erityisesti rakastava. Eipä ole noita piirteitä löytynyt ikäisissäni miehissä. Miehellä on myös itsetunto paikallaan, eikä häntä häiritse oma urani (joka on melko hyvä).

Kyllähän sitä kuitenkin on tullut mieleen, että 10 v jälkeen mies on eläkeiässä....
 
Kiitoksia kommenteista.

Olet oikeassa, ei tämä ole varsinaisesti ongelma. Siis en seurustele vielä noiden ""vanhempien"" miesten kanssa vaan olen avoliitossa tämän nykyisen kanssa joka tuntuu kovin lapselliselta ikäisekseen, ainakin välillä vaikka on 32-vuotias.

Eli siis haaveilen joka päivä ja kovasti että saisin olla ja löytäisin jonkun ihanan kypsän miehen. Sanoit kaiken niin osuvasti kuvauksessasi; juuri sellainen karisma, viisaus ja rentous minua miellyttävät vanhemmissa miehissä. Sellainen tietynlainen vakaus.

En vain tiedä, teenkö virheen nyt jos eroan nykyisestä avoliitosta ja lähden etsimään uutta miestä. Se kuulostaa kertakäyttöelämältä, mutta onko se sen arvoista? Haluaisin olla ennen kaikkea onnellinen.
 
Kiitos sanoistasi..Joitakin tosiaan näyttää kiukustuttavan tällainen aihe/juttu! Ei kai siitä pidä välittää..

Ja Todella kiva kuulla, että sinulla ja miesystävälläsi menee hyvin ja olette onnellisia! :)

Olen kiinnostunut, että miten teidän suhteenne alkoi? Ja oletko aina ollut kiinnostunut nimenomaan vanhemmista, kypsistä miehistä? :) Olisi mukava saada näkökulmaa muiltakin!

 
Meidän juttu alko tavallaan jo viisi vuotta sitten kun ihastuin kyseiseen kaveriin. sillon tietenkin olin ihan lapsi.. mutta n. vuosi sitten tosiaan hän sanoi että yritetäänkö jotain ystävyyttä vakavampaa ja mä tietenkin suostuin! :) Se pitää kyllä sanoo ettei tää helppoo ole ollu mut vaikeudet on tehty voitettaviksi!! :D
 
...Ja se pitää vielä lisätä että tää mies ei musta sillon kiinnostunut kun olin 13 yritti vaan auttaa että ""pääsisin yli"" mut näin siinä kävi... ;) sillä ettei kelleen täällä tule käsitystä että miesystäväni olis mikään hyväksikäyttäjä,ei tosiaan ole.
 
Kiva kuulla :)

Saako kysyä, että ketkä on olleet eniten teidän suhdettanne vastaan?

Mikä miehessäsi oli sellaista johon ihastuit? Itselläni ainakin noiden vanhempien miesten suhteen on niin, että ihastun niihin luonteeseen joka on sopivan rento ja karismaattinen, sellainen turvallisuuden tunne on ihana joka mulle tulee..Sellainen kokonaisuus, paketti! :) Tulee kamalia hellyydenpuuskia, olen kai niin hellyydenkipeä.
 
Jos haluaa turvallisen miehen, turvallisuuden tunnetta ym, se ei tarkoita sitä, että haluaa isähahmon. Itse olen ainakin totaalisen kyllästynyt ja täynnä pettäjiä ja hakkaajia, ts. turvattomia miehiä.
 
Eniten ehkä mun isä on ollu tätä vastaan mutta nyttemin on alkanu hyväksyyn kun huomas ettei suhde ollukaan mikään tuhoon tuomittu. ja tietenki noi kyläläiset on silmät selällään aina kun meidät näkee. pieni paikkakunta nääs... ;) Jaa-a..taisin ihastua siihen vanhemman miehen karismaan,itsevarmuuteen ja elämänkokemukseen. eikä tietenkään ulkonäössäkaan ole mitään valittamista! ;)
 
Kuitenkin tulee mieleen se, että kun Mia olet minun ikäinen, 38 v, niin miehesi jää eläkkeelle. Toisin kuin 18 vuotiaana luulee ja kuvittelee, 38 vuotias elää todella täyttä elämää, ainakin tähän asti parhainta. Mutta jos ajattelee päivä kerrallaan tyylillä, niin eipä tuolla ole väliä.
 
Ollaan puhuttu tostakin..ja se tuntuu aika huimalta kieltämättä. kuitenkin ollaan sovittu että jos jompikumpi ihastuu ikäiseensä niin toinen ei yritäkään kahlita. vaikka tietenkin tahdon että suhde jatkuu. päivä kerrallaan... ;) ja sekin pitää vielä mainita että ne pystytään keskusteleen aivan kaikesta,koskaan ei ole tullut riitoja liittyen salailuun. :)
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa