V
"vieras"
Vieras
Vanhempani erosivat -miten minulle kävi? - Väestöliitto
"Yhä enemmän on tietoa siitä, että monet lapset eivät näytä toipuneen erosta. Eronjälkeisten perheiden lapset eivät näytä onnellisemmilta, terveemmiltä tai sopeutuneemmilta, vaikka heidän vanhempansa sitä olisivatkin. Vaikka monet ovat hylänneet myytin, jonka mukaan lapset hyötyvät aina erosta, joka tekee aikuisista onnellisimpia, se vaikuttaa edelleen hienovaraisesti ja alitajuisesti ajatteluumme erosta ja reaktioihimme sitä kohtaan. Se kannustaa vanhempia olettamaan, että saavat lastensa siunauksen erolle. Sen vuoksi vanhempien on ollut vaikeampaa nähdä tai uskoa lastensa kärsivän peloista, surusta ja yksinäisyydestä eron jälkeen."
"He ovat kokeneet surun-, yksinäisyyden- ja vihantäyteisen lapsuuden. He ovat kadehtineet ehjissä perheissä kasvavia kavereitaan, jotka voivat jossain määrin itse päättää, kuinka ja milloin viettävät aikaa ystäviensä kanssa, viikonloppunsa sekä lomansa.
Yksikään eronneiden perheiden lapsista, joiden elämästä tässä kirjassa raportoidaan, ei tahtonut lastensa kokevan samaa. Yksikään heistä ei sanonut haluavansa lastensa elävän kahdessa eri pesässä tai edes kahdessa eri huvilassa."
"Kirja vakuuttaa, että eron pitkäaikaisvaikutuksista yksi on nimenomaan jatkuvassa katastrofin pelossa eläminen. Erityisesti ollessaan onnellisia nuorten mielen valtaa pelko, koska onnellisuus voi merkitä menetyksen todennäköisyyttä ja onnellisuudesta tulee näin vaarallista.
Eron pääasiallinen vaikutus ei ajoitu varhaislapsuuteen tai teini-ikään. Se nousee esiin aikuisen ihmissuhteissa, kun tulee aika valita elämänkumppani ja perustaa uusi perhe. Erolapsen kypsyminen ja aikuistuminen voi viivästyä, vaikka hän ulkoisesti näyttää ikäistään kypsemmältä. Hän voi näennäisesti itsenäistyä ja aloittaa seurustelusuhteet varhain, mutta ne eivät vastaa nuoren sisäistä todellisuutta."
"Yhä enemmän on tietoa siitä, että monet lapset eivät näytä toipuneen erosta. Eronjälkeisten perheiden lapset eivät näytä onnellisemmilta, terveemmiltä tai sopeutuneemmilta, vaikka heidän vanhempansa sitä olisivatkin. Vaikka monet ovat hylänneet myytin, jonka mukaan lapset hyötyvät aina erosta, joka tekee aikuisista onnellisimpia, se vaikuttaa edelleen hienovaraisesti ja alitajuisesti ajatteluumme erosta ja reaktioihimme sitä kohtaan. Se kannustaa vanhempia olettamaan, että saavat lastensa siunauksen erolle. Sen vuoksi vanhempien on ollut vaikeampaa nähdä tai uskoa lastensa kärsivän peloista, surusta ja yksinäisyydestä eron jälkeen."
"He ovat kokeneet surun-, yksinäisyyden- ja vihantäyteisen lapsuuden. He ovat kadehtineet ehjissä perheissä kasvavia kavereitaan, jotka voivat jossain määrin itse päättää, kuinka ja milloin viettävät aikaa ystäviensä kanssa, viikonloppunsa sekä lomansa.
Yksikään eronneiden perheiden lapsista, joiden elämästä tässä kirjassa raportoidaan, ei tahtonut lastensa kokevan samaa. Yksikään heistä ei sanonut haluavansa lastensa elävän kahdessa eri pesässä tai edes kahdessa eri huvilassa."
"Kirja vakuuttaa, että eron pitkäaikaisvaikutuksista yksi on nimenomaan jatkuvassa katastrofin pelossa eläminen. Erityisesti ollessaan onnellisia nuorten mielen valtaa pelko, koska onnellisuus voi merkitä menetyksen todennäköisyyttä ja onnellisuudesta tulee näin vaarallista.
Eron pääasiallinen vaikutus ei ajoitu varhaislapsuuteen tai teini-ikään. Se nousee esiin aikuisen ihmissuhteissa, kun tulee aika valita elämänkumppani ja perustaa uusi perhe. Erolapsen kypsyminen ja aikuistuminen voi viivästyä, vaikka hän ulkoisesti näyttää ikäistään kypsemmältä. Hän voi näennäisesti itsenäistyä ja aloittaa seurustelusuhteet varhain, mutta ne eivät vastaa nuoren sisäistä todellisuutta."
.
