vastaus nimin.ristiriitaa

[äiskis]

Joko sinä et lukenut tarkasti,mitä olin kirjoittanut,tai ilmaisin itseäni hyvin epäselvästi. Siispä tarkennan: Vielä EN ole muuttanut mihinkään lasteni kanssa aloittamaan uutta elämää,vaan PÄÄTÖKSEN teon aika on tullut,vuosien pohtimisen jälkeen. Sanalla,kun,tarkoitin tulevaa,en sanonut että,NYT kun olen aloittamassa jne.

Mitään kiitosta en ole saanut mieheltä,exältään tai exän sukulaisilta,vaan nimenomaan MIEHEN suvulta. Ja juuri MIEHEN suku on sitä mieltä,ettei poikien omat vanhemmat kummatkaan ole kykeneviä huolehtimaan pojista ja toivoo,etten lähtisi,ettei pojat jäisi heitteille.

Silloin kun poikien äiti vaati poikien huoltajuutta itselleen oikeudessa,mehän asuimme jo uusperheenä,eikä silloin äiti voinut näyttää toteen,ettei pojista huolehdita. Ennen uusperheemme muodostumista äiti EI ollut vienyt asiaa oikeuteen,eli kukaan ei ollut yrittänytkään näyttää toteen ettei isä huolehtisi lapsista asianmukaisesti.(Nyt äiti sanojensa mukaan vain odottaa,että muutan,jolloin hän alkaa taas vaatia poikia itselleen.)
Mies todella sanoi,ettei äiti piittaa lapsistaan ja silloin minä sen uskoinkin 100% varmana totuutena,koska olihan hän jättänyt pienet lapsensa toisen miehen takia(ja tämä on siis totta,ei miehen keksintöä,tämä viimeksimainittu).

Ihmettelit,kun sanoin,etten olisi halunnut erota,jos vain olisi ollut jokin muu keino.Mitä kummallista siinä on? Ei kai kukaan mene naimisiin erotakseen. Voin sanoa,ettei ratkaisun teko ollut helppoa,monestakaan syystä.Yksi syy on yhteinen tytär, toinen on miehen pojat, vaikka en juridisessa mielessä ole vastuussa heistä,olen kuitenkin elänyt heidän kanssaan vuosia,en voi olla miettimättä, miten heille lopulta käy...syyllisyyttä heidän takiaan tulen varmaan kantamaan.Mutta koska selvästikään en saa miestä muuttamaan asennoitumistaan vanhimpiin lapsiini,ei minulle jää kamalasti vaihtoehtoja,sillä mielestäni velvollisuuteni on suurempi omia lapsiani kohtaa, kuin miehen.

Jahkasin vain liian kauan päätöksen teossa.Ikävä kyllä.

 

[kiitos vastauksesta]

Hei. Kiitos selventävästä vastauksesta.
Kait sitä on vaikea muodostaa kokonaisuutta, kun kyse on toisen asioista. Luin sen eka viestisi ja sitten kun luin toisen, mietin onko sama ihminen kyseessä mutta siis, ulkopuolisena on vaikea nähdä kokonaisuutta pelkän nettitekstin perusteella.
Yhtäkaikki, tilanteesi kuulostaa olevan semmonen, että paras ratkaisu itsesi ja lastesi takia on ero .
Oletko muuten miettinyt miten teidän yhteisen lapsen tapaamisasiat käytännössä? Uskallatko laittaa lasta tommoselle miehelle, tommoseen paikkaan?
Vai teetkö harvajaksoiset tapaamiset, lyhyet?
Omani tapasivat isäänsä kerran kuussa viikonlopun, olisiko ollut pe-su tai la-su. Ehkä vaihteli. Se toimi meillä.
Kun muutin toiselle paikkakunnalle, tapaaset harveni tuostakin. Eli onnistuu nämä harvat ja lyhyet tapaamiset myös, jos vaan mies on tarpeeksi suostuvainen tämmöseen..

Päätöksesi jossa etusijalla ovat omat lapsesi ja sinä itse, on oikea.

 

[Paha äitipuoli]

Hei pahaäitipuoli

Itse olen uusperheen äiti myös. Meillä on 4 lasta, 2 yhteistä ja 2 miehen edellisestä avioiliitosta. Miehen lapista toinen on jo opiskelemassa ja toinen asuu meillä.

Jos vielä päätät jatkaa, niin älä hyväksy tuota käytöstä ex:ltä. Kieltäydy kertakaikkiaan tuollaisesta kohtelusta ja pistä kova kovaa vastaan.

Meillä tanssitaan nyt minun pillini mukaan. Tuo kuulostaa varmaan pahalta, mutta miehen ex on alkoholisti ja joitakin vuosia pompin kumipallon lailla hänen ryyppykausiensa mukaan. Lähdin mm parsuhdeleiriltä kesken hakemaan lapsia pois ym kun äiti rupesi ryyppäämään. Nyt äidin putket eivät enää terrorisoi minun/meidän/lasten elämää. Lapset eivät esim yövy äitinsä luona, näin voimme olla varmoja, ettei yöllisiä yllätyksiä enää tule. Tähän vaadittiin todella tiukka viesti myös sosiaaliviranomaisille.

Alkuperäinen viestisi kuulosti siltä, että olet antanut asettaa itsesi koiran asemaan, älä enää hyväksy sitä, vaan ota oma asemasi lasten huoltajana ja vastuullisena vanhempana. Miehesi olisi myös todella syytä olla tässä asiassa tukenasi.

Voimia jaksamiselle t paha äitipuoli välilyönnillä

 

[äiskis]

Täällä siis muitakin pahoja äitipuolia... =)
Aika erikoista onkin se,että teki niin tai näin,niin aina väärinpäin. Jos äitipuolena ei riittävästi osoita kiinnostusta lapsipuolten asioihin, on ilman muuta paha ja jos taas kiinnostuu liikaa,on vielä pahempi.
Vielä parisen vuotta sitten poikien tapaamiset äidin luona eivät sujuneet mielestäni asiallisesti,pojat esim. kesälomalta tullessaan kertoivat äidin jättäneen heidät yksin illalla,pojat olivat tuolloin 10 ja 8v, ja menneen ravintolaan,ottaen vieläpä puhelimet mukaansa(heillä ei ole lankapuhelinta).Samalla lomalla pojat kertoivat,ettei äiti antanut joskus muuta ruokaa kuin perunaa,koska se riittää kesällä kuulemma.Ja koska pojat ovat yökastelijoita,äiti laittoi mustat jätesäkit heilli sänkyihin,siis vaikka oli kesähelle. Sanoin miehelle,että tuo ei ole oikein ja otettiin yhteyttä lastenvalvojaan,joka totesi ettei meille kuulu se, mitä äidin kotona tapahtuu. Otettiin yhteyttä lastensuojeluun,josta vain käskettiin minua antamaan tilaa oikealle äidille ja olla sekaantumatta asioihin,etten vain tuhoaisi lasten ja oikean äidin suhdetta.Että näin. On mahdotonta olla hyvä äitipuoli. :\|