Vastikkeella ruokituista vauvoista kasvaa vähä-älyisiä aikuisia

[äo 70 vai 120? - oma valinta]

"Äidinmaitoa elämänsä alkutaipaleilla nauttineilla on 24 prosenttia parempi mahdollisuus edetä yhteiskunnassa kuin vain äidinmaitokorviketta saaneilla, arvioivat brittitutkijat. Heidän mukaansa äidinmaidolla ravituilla on myös pienempi riski myöhemmin elämässä romahtaa yhteiskunnallisesti, ero on 20 prosenttia.

"Tämä vahvistaa tuloksia rintaruokinnan myönteisistä vaikutuksista terveyteen osoittamalla, että siitä on myös pitkäaikaista yhteiskunnallista hyötyä", tutkijat arvioivat raportissaan, josta on kertonut muun muassa uutistoimisto AFP.

Tutkimus on laajin, joka on selvittänyt rintaruokinnan ja yhteiskunnallisen aseman yhteyttä.

Se selvitti, miten 34 000 brittiläisen elämä oli edennyt, kun he olivat varttuneet 10–11-vuotiaista 33–34-vuotiaiksi. Tutkittavista noin puolet oli syntynyt vuonna 1958 ja puolet vuonna 1970.

Samalla tietenkin selvitettiin, oliko näitä ihmisiä imetetty vauvoina vai ei.

Tutkittavien yhteiskuntaluokkaa aikuisina tutkijat arvioivat neliportaisella asteikolla. Yhteiskunnan alimmalla portaalla ovat kouluttamattomat ja ylimpänä korkeasti koulutetut ja johtajat.

Vuonna 1958 syntyneistä rintaruokittuja oli 68 prosenttia tutkituista, mutta vuonna 1970 syntyneistä vain 36 prosenttia.

"Rintaruokinta edistää aivojen kehittymistä, mikä vahvistaa älykkyyttä, joka auttaa yhteiskunnallista etenemistä. Rintaruokituilla lapsilla on myös vähemmän stressioireita", tutkijoiden lausunto tiivistää.

Selitys rintamaidon paremmuudelle korvikkeeseen verrattuna voi olla se, että rintamaidossa on pitkäketjuisia monityydyttymättömiä rasvahappoja, jotka ovat tärkeitä aivojen kehittymiselle. Tosin aiempien tutkimusten mukaan ne eivät yksinään välttämättä edistä tiedollista kehitystä.

Eviran erikoistutkija Liisa Uusitalo muistuttaa, että brittien tulos voisi selittyä silläkin, että hyvässä yhteiskunnallisessa asemassa olevat äidit imettävät enemmän kuin alemassa asemassa olevat. Esimerkiksi koulutetut imettävät enemmän kuin kouluttamattomat, mitä on tutkittu Suomessakin. Epidemiologisissa tutkimuksissa on aina "sekoittavia tekijöitä", Uusitalo muistuttaa.

"Imetys on sinänsä suositeltavaa, äidinmaidon terveysvaikutusten takia ja koska imettäminen vahvistaa äidin ja lapsen välistä sidettä", Uusitalo sanoo,

Brittitutkijat myöntävät. että on mahdotonta aivan varmasti kertoa, mikä rintaruokinnassa on lasten kannalta erityisen hyvää, äidinmaidon ravinteet vai äidin ja lapsen hyvin kiinteä läheisyys vain molemmat yhdessä. Tutkijat pohtivatkin, pitäisikö äidinmaitovastiketta lapsilleen antavien äitien matkia rintaruokinnan luonnollista kosketusta vauvan ruokahetken aikana.

Tutkimus julkaistiin tiistaina tiedejulkaisussa Archives of Disease in Childhood."

Tutkimus: Äidinmaito auttaa kiipeämään yhteiskunnan portaita - Imetys - Tiede - Helsingin Sanomat

 

[äo 70 vai 120? - oma valinta]

"
Äidinmaito lisää keskosvauvan älykkyyttä
Julkaistu 30.11.-1 Rintamaitoa saaneet hyvin pienet keskosvauvat kehittyvät tiedollisesti ja verbaalisesti etevämmiksi kuin korvikkeilla ruokitut vastaavanpainoiset vauvat. Tuore tieto tukee lukuisia aiempia tutkimuksia, joiden mukaan rintaruokinta edistää tiedollista kehitystä. Uudessa Seelannissa toteutettuun tutkimuksen mukaan ne hyvin pienet vauvat, jotka saivat äidinmaitoa yli kahdeksan kuukauden ajan, olivat älykkyysosamäärältään noin 10 pisteen verran korvikkeella ruokittuja vauvoja etevämpiä. Verbaalista tasoa tutkittaessa rintamaidolla ravitut ylsivät noin 6 pistettä parempiin tuloksiin. Erot olivat havaittavissa siinäkin tapauksessa, että muut tiedolliseen ja kielelliseen kehitykseen vaikuttavat muuttujat huomioitiin.

Väestöpohjaiseen, vastasyntyneiden kohorttiin pohjautuvaan tutkimukseen osallistui liki 300 pientä, vuonna 1986 syntynyttä vauvaa, joiden syntymäpaino vaihteli 1500 ja 1000 gramman välillä ja joita hoidettiin sairaaloiden vastasyntyneiden osastoilla. Tutkimukseen osallistuneista yli 70 prosenttia sai äidinmaitoa edes jossain määrin ja lähes 40 prosenttia nautti äidinmaitoa yli neljän kuukauden ajan. Osaa vauvoista imetettiin, osa sai äidinmaidon muilla tavoin. Kotiutumisen jälkeisellä kotikäynnillä äideiltä kysyttiin vauvan ruokintaan liittyviä seikkoja. Seitsemän vuoden iässä lapset osallistuivat älykkyyttä ja kielellistä lahjakkuutta mittaaviin testeihin. Tutkimuksesta ei käy ilmi syitä korvikemaidolla ja äidinmaidolla ruokittujen lasten tiedollisiin eroihin. Yhdeksi syyksi tutkijat olettavat äidinmaidon koostumusta. Se sisältää pitkäketjuisia monityydyttämättömiä rasvahappoja, joiden kertymisellä on vaikutusta aivojen kehitykseen. Toisaalta myös imetystapahtuma sinänsä saattaa vaikuttaa lapsen tiedolliseen kehitykseen. Osaltaan tulokseen saattaa vaikuttaa se, että tietyntyyppiset äidit ovat innokkaampia imettämään vauvojaan.

Uutispalvelu Duodecim
(Archives of Diseases in Childhood 2001; 84: 23.27)

Suomessa vuosittain syntyvästä noin 60 000 lapsesta on keskosia 3-4 prosenttia. Suomalaisten tutkimusten mukaan keskosia imetetään harvemmin ja lyhyemmän aikaa kuin täysiaikaisia lapsia. 1990-luvun lopussa Kuopiossa tehdyn tutkimuksen mukaan yli 50 prosenttia pikkukeskosista ei imetetty lainkaan, sitä vastoin täysiaikaisten lasten äideistä lähes kaikki imettivät lastaan. Osaltaan tähän vaikuttaa se, että pienet keskoset viettävät elämänsä ensivaiheet sairaalahoidossa, jolloin varhaisimetys ja vierihoito eivät toteudu toivotulla tavalla. Keskosilla on myös keskimääräistä enemmän imemisvaikeuksia ja vaikea-asteisia ruokintaongelmia. Suomalaistutkijoiden mukaan keskosten äidit tarvitsevat yksilöllistä ja kannustavaa imetysohjausta lapsen koko ensimmäisen ikävuoden ajan."


http://www.tohtori.fi/?page=6771267&id=9928796

 

["piipi"]

uskon että pitää paikkansa,ainakin koen 2/3 lapsistani läheisemmäksi,niitä joita olen pystynyt imettämään.Rakkaita toki ovat kaikki.Älykkyyden suhteen vaikea sanoa.

 

[Echo]

Tai sitten imettävät äidit ovat sinnikkäämpiä kaikessa, myös lastenkasvatuksessa ja lapsen huomioimisessa.

Miten mulle tulee heti mieleen perheet joissa on jouduttu turvautumaan äidinmaidonkorvikkeisiin mutta joissa on keskusteltu ja tehty lasten kanssa asioita paljon, niin ne lapset ovat ihan pärjääviä.

 

["huu"]

Aloitusviestin otsikon laatinutta henkilöä oli siis ruokittu vastikkeella?

 

[mietityttää]

No briteissähän yliopistot on maksullisia, eli toisin kuin Suomessa ei kaikkien ole mahdollista kouluttautua niin pitkälle kuin haluaa. Ja toisekseen vuonna 1958 oli ihan Suomessakin yleistä, että vanhempien koulutustaso ja "tulotaso" periytyi. Nämä on nyt ensimmäiset ajatukset tutkimuksen luotettavuudesta jotka tuli heti mieleen, vaikken alkuperäistä ole edes vielä lukenut.

 

[vieras*]

Ap on tainnut saada aikoinaan ihan liikaa sitä parjaamaansa äidinmaidonkorviketta tai sitten äiti on tupakoinut raskauaikana. Luetun ymmärtäminen ei ole ihan hallussa.

 

[2:n äiti]

Itse imetin kumpaakin lastani reilu vuotiaaksi, tulevaisuus näyttää onko mitä hyötyä. Itseäni ei ole imetetty, älykkyysosamääräni on keskimääräistä korkeampi, olen stressiherkkä, en ole erityisen menestynyt elämässä jos ns uramittapuulla katsotaan, mutten ole ns. romahtanutkaan. Olisinko osannut paremmin hyödyntää älykkyyttäni jos minua olisi imetetty, en osaa sanoa. Aika tyytyväinen elämääni olen silti, vaikken uraohjus olekaan.

 

[oma valintako?]

Aloittajan nimimerkkiin kommentoiden, ei se aina ole oma valinta. Huomasitkin sen ehkä, jos itse luit artikkelin esim. keskosten osalta.

 

[Oisku]

Yhteiskunnan johtajat eivät välttämättä ole koulutettuja eikä myöskään niitä penalin terävimpiä kyniä. Katsokaa vaikka eduskuntaa.