väsymystä,ahdistusta jne.

[nickitön tälläkertaa]

Mistähän mä alottasin tän tarinan...
Mä jouduin töissä henkisen kiusaamisen uhriksi vuosi sitten, jonka seurauksena sain paniikkikohtauksia. Lääkitys mulla on siihen edelleen + sen lisäksi viel kohtauksittainen lääke jota usein otan iltasin sen takia, että saisin nukuttua yöllä jonkin verran edes.
Meillä on 2 pienehköä lasta (4v ja 2v). pienimmällä on pahoja nukahtamis ongelmia ollu jo puolen vuoden ajan.Nlasta kysyin apua, mutta sanottiin sen olevan ohi menevää. Eipä ole vielä ohi mennyt. Vanhempi lapsi kärsii siitä jo, kun on jatkuvassa univajeessa.
Miehelläni ja mulla ei kahdenkeskistä aikaa ole juurikaan, koska illat menee nukutus rumbassa. Sitten kun lapset nukahtavat, niin ite sitä kans kaatuu heti petiin. Sukulaisemme asuu satojen kilometrien päässä, joten lastenhoitajaa ei lähimailla ole.
Seksielämäkin meillä kuihtunut aika olemattomiin.
Kaipaisin kauheesti jonnekki lomalle, ihan vaan itekseni, muttei oikein ole varaa lähteä, kun lainat painaa päälle ja lisäksi lähestyvät häämme.
Miehelle olen valittanut pahaa oloa, kun musta itestäkin tuntuu pahalle, kun kiukkuan jo lapsille. Sain vaan vastaukseksi, että kyllä mun kuuluu jaksaa, koska olen äiti. Äidit jaksavat aina!
Tää on ikäänkuin oravanpyörä, josta ei ole oikein ulospääsyä.
Mitähän tässä ois enää tehtävissä?!?
Ainua lohtu tuntuu olevan mulla syöminen, lähinnä karkin mussutus
:ashamed:

 

[taustalla]

Ota yhteyttä ammattiauttajiin,älä jää yksin murheittesi kanssa.Meillä on perheenä vastaavanlaisia kokemuksia,henkistä kiusaamista useita vuosia,hylkäämistä,muutto toiselle paikkakunnalle,siitä seuranneet vaikeudet jne.Sain itse nyt lähetteen psykiatrille.En ole valmis asumaan kodin seinien ulkopuolelle,ns normaaliin elämään.Menneet 7 v. ovat jättäneet jälkensä.Voimia ja jaksamista sinulle!