väsynyt äiti

[äippä]

Taitaa tulla semmonen valitusviesti, mutta pakko purkaa johonkin mieltä.
Olen hoitovapaalla (sovittu vielä ensi vuodeksi) ja nyt tuntuu, että olen aivan loppu tähän kotona olemiseen. Lapset kipeinä ja kiukuttelevat, varsinkin isompi. Pienempi taas ei saa öisin nukuttua vaan itkee ja on levoton. Ei olla päästy mihinkään puistoon, kerhoon tms. koko viikkooon. Taidetaan koko porukka tulla mökkihöperöiksi. Itsellä ainakin kaatuu seinät päälle. Mies hoitaisi iltaisin lapsia, jos haluaisin johonkin mennä, mutta olen monesti niin väsynyt, että en edes jaksa lähteä.
Onko muilla tällaista?
Mietin, pitäisikö mennä kuitenkin jo aiemmin töihin vai mitä tässä oikein tekisi. En raaskisi laittaa pienempää vielä pois kotihoidosta. Mutta ei tää äippä tällä menolla jaksa enää olla kotonakaan. Mikä ihme neuvoksi?

 

[kohtalotoveri]

Mulla on ihan sama tilanne, paitsi että, mulla on yksi helppo vauva. Ollaan sovittu, että olen kotona ainakin kaksi vuotta. Nyt on puoli vuotta kulunut, ja tuntuu niiiiiin raskaalta. Täällä ei ole mitään järjellistä tekemistä, on kuin olis tehtaassa töissä. Samat kotityöt jokaikinen päivä, ja aina uudelleen. Lapsen vuoksi jaksan ja koitan nauttia hänestä, ja jätän aivot narikkaan. En osaa sanoa sulle muuta kuin, että koita jaksaa, päiväkodit on niin täynnä ja siellä on niin huono tilanne, että lasten vuoksi ole kotona mahdollisimman pitkään! Tsemppiä!

 

[joo]

Kyllä ne lapset kiukuttelevat sun työpäivän jälkeenkin... Se nyt on vaan tätä hetkeä kun lapset on pieniä. Itellä 4 lasta ja taas rakastan kun saan olla kotona. Kyllä se sullakin kohta helpottaa. Yritä nauttia lapsistasi,ovat niin hetken pieniä..

 

[täällä toisinpäin]

Ja minä taas nautin saadessani olla lapseni kanssa ja tehdessäni hänelle hyvää, terveellistä ruokaa. Nautin siitä että pääsen hänen kanssaan ulos joka päivä ja näen hänen kasvavan ja kehittyvän. Sisätöihin pois lapseni luota mua ei sais enää kirveelläkään.......

 

[vieras]

Josko kuitenkin yrittäisit lähtee iltasella vaikka lenkille jotta saisit sitä omaa aikaa kun mies kerran valmis hoitamaan lapsia. Onkos sulla mitään harrastusta mikä piristäis ja auttais jaksamaan arjessa?

 

[Ninni]

Menkää töihin, niin mäkin tein (olosuhteiden pakosta vasta kun lapsi oli 2v) muuten olisin jo vuoden ikäisenä vienyt hoitoon.
Kotona olo oli kerrassaan raastavaa.
Onneks myös näitä täydellisiä kotiäitejä löytyy Mut tuskin kukaan traumoja saa onnellisesta, työssäkäyvästä äidistä. Mä ainakin jaksan rutinoita kuunnella paljon paremmin, kun välillä pääsee ihmisten ilmoille ihan aikuisten pariin ja saa olla omassa rauhassa.

 

[kohtalotoveri]

Ja minä taas nautin saadessani olla lapseni kanssa ja tehdessäni hänelle hyvää, terveellistä ruokaa. Nautin siitä että pääsen hänen kanssaan ulos joka päivä ja näen hänen kasvavan ja kehittyvän. Sisätöihin pois lapseni luota mua ei sais enää kirveelläkään.......

Tää on varmaan täysin riippuvainen siitä, kuinka paljon omasta työstään nauttii. Mä olen justiinsa valmistunut ja olis ihana tehdä omaa työtä, jossa saa käyttää osaamistaan ja koulutustaan, johon uponnut monen monta vuotta..

 

[ninni oot hölmö]

Mitä sä ninni alat siellä vittuilla? Jos joku viihtyy kotona, se ei tarkoita sitä että hän pitäisi itseään täydellisenä kotiäitinä.....

 

[vieras]

Ajattele positiivisesti, ihan kesä edessä ja ainakin ulkoilu lasten kanssa helpottuu huomattavasti. Ja kuten tiedät, lasten kanssa on aina näitä vaiheita. Joskus on helpompi kausi ja sitten tulee hetkeksi taas hankalampaa. Koeta jaksaa! Menkää tekemään jotain sellaista, mitä ette ole vielä kokeilleet. Museoon, piknikille, kotieläinpuistoon jne. Joka päivälle jokin uusi kiva kokemus.

Jos palaat työelämään, on siinäkin omat stressinaiheensa. Lapset sairastelevat todennäköisesti vielä enemmän, huonosti nukutun yön jälkeen pitää silti jaksaa tsempata siellä työpaikalla, työpäivän jälkeen odottaa vielä kotityöt...

 

[Ninni]

Mitä sä ninni alat siellä vittuilla? Jos joku viihtyy kotona, se ei tarkoita sitä että hän pitäisi itseään täydellisenä kotiäitinä.....

Joo anteeks vaan jos kuulosti vittuilulta. Hienoahan se on jos kotona viihtyy.

Tunnen erään ärsyttävän tapauksen jonka mielestä kaikki työssä/harrastuksissa käyvät äidit on huonoja äitejä.. Joten voin kuulostaa hieman katkeralta joskus Sori.

Mut onhan se tosiaan lapsillekin kiva jos äiti TYYTYVÄISENÄ kotona.

 

[niin]

Ajattele positiivisesti, ihan kesä edessä ja ainakin ulkoilu lasten kanssa helpottuu huomattavasti. Ja kuten tiedät, lasten kanssa on aina näitä vaiheita. Joskus on helpompi kausi ja sitten tulee hetkeksi taas hankalampaa. Koeta jaksaa! Menkää tekemään jotain sellaista, mitä ette ole vielä kokeilleet. Museoon, piknikille, kotieläinpuistoon jne. Joka päivälle jokin uusi kiva kokemus.

Jos palaat työelämään, on siinäkin omat stressinaiheensa. Lapset sairastelevat todennäköisesti vielä enemmän, huonosti nukutun yön jälkeen pitää silti jaksaa tsempata siellä työpaikalla, työpäivän jälkeen odottaa vielä kotityöt...

Kyllä juuri näin se on

 

[äippä]

Tulipa heti parempi fiilis, kun sai vastinetta ajatuksille. Mulla on pari harrastusta, joissa käydä, mutta tällä viikolla olen ollut itsekkin kipeä, enkä siksi ole päässyt niihin. Siitäki varmasti johtuu tämä tylsyys. Voisin tietty aikastaa sitä töihin menoa hieman vaikkapa alkuvuoteen. Tuskimpa ne lapset tosiaan siellä päiväkodissa kärsii niin paljon.

 

[Ninni]

No ei kärsi. Siel on muitakin lapsia ja tädit hoitaa iloisena() kun saavat palkkaa siitä hyvästä

 

[äippä]

No ei kärsi. Siel on muitakin lapsia ja tädit hoitaa iloisena() kun saavat palkkaa siitä hyvästä

Hauska!

 

[Nalletar]

Taitaa tulla semmonen valitusviesti, mutta pakko purkaa johonkin mieltä.
Olen hoitovapaalla (sovittu vielä ensi vuodeksi) ja nyt tuntuu, että olen aivan loppu tähän kotona olemiseen. Lapset kipeinä ja kiukuttelevat, varsinkin isompi. Pienempi taas ei saa öisin nukuttua vaan itkee ja on levoton. Ei olla päästy mihinkään puistoon, kerhoon tms. koko viikkooon. Taidetaan koko porukka tulla mökkihöperöiksi. Itsellä ainakin kaatuu seinät päälle. Mies hoitaisi iltaisin lapsia, jos haluaisin johonkin mennä, mutta olen monesti niin väsynyt, että en edes jaksa lähteä.
Onko muilla tällaista?
Mietin, pitäisikö mennä kuitenkin jo aiemmin töihin vai mitä tässä oikein tekisi. En raaskisi laittaa pienempää vielä pois kotihoidosta. Mutta ei tää äippä tällä menolla jaksa enää olla kotonakaan. Mikä ihme neuvoksi?

Tämähän on kun mun kirjoittama! Tällä viikolla on meilläkin istuttu sisällä (vajaa 1 wee ja vajaa 3 wee lapset), kun kumpikin lapsi kipeä. Puistoissa ja kerhoissa mekin käydään yleensä...Mäkin aion olla vielä kotona vuoden verran. Mies on tämän viikon ollut aikasin aamusta myöhään iltaan pois. Tällä viikolla olen ollut ihan jumissa täällä kotona. Äsken mies tuli kotiin ja arvatkaa jäänkö tänne istuun?! Musta puuttuu sellanen kotiäiti-geeni, että jaksasin jatkuvasti olla noiden lasten kanssa 24h. Vuoden alusta mä olen alkanut liikkumaan runsaasti ja olen siksi 5x viikossa miehen töistä tullessa salilla tai jossain. Niihin reissuihin menee reilu tunti ja sekin auttaa jo kummasti. Ja muutenkin pyrin lähtemään tuosta ovesta ulos mahdollisimman paljon miehen ollessa kotona. Se tosiaan auttaa jaksamaan ja katkaisee arkea!

 

[äippä]

Sali on just tosi hyvä juttu! Näihin sairastamisiin menee meillä noin 1 vko/kuukausi. Sehän kyllä ehkä lisääntyisi jos lapset menisi hoitoon. Tää oli hyvä heitto" puuttuu kotiäiti-geeni". Mulla sama homma. Kyllä ens viikko on taas parempi. Toivottavasti. Ehkäpä etsin ilta-työn.

 

[vieras]

Ei vastaus kysymykseen, mutta tämän takia halusin lapsille pitkän ikäeron. On niin erilaista vauvan ja eskarilaisen kanssa kuin esim. 1- ja 2-vuotiaiden kanssa.