vauva 5 kk ja ero :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "huolissaan"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

"huolissaan"

Vieras
En haluaisi erota mutta näin nyt käy.. :( miten helkutissa pärjään? Siis rahallisesti. :(
Minulla on n. 3000€ säästöjä, mutta siitä menee varmaan ainakin uuden kämpän hankkimiseen osa (vuokratakuu ja uudet tarvittavat huonekalut, osa jää tietty miehelle). Auto on kans pakko myydä pois, siinä vielä lainaa jäljellä joten ei jää mitään käteen siitäkään.

Eniten pelottaa että joudun laittamaan 9 kk vanhan hoitoon :( jos edes 1,5 vuoteen sais olla kotona..

En edes tiedä mistä ja mitä kaikkea lähden selvittämään :( lapsi jää minulle asumaan, meillä on kyllä yhteishuoltajuus. Mikä nyt harmittaa että juuri käytiin isyys tunnustamassa :/ tuskin mies mitään älyttömiä alkaa vaatia mut ei sitä ikinä tiedä..
 
Et joudu laittamaan pientä vauvaa hoitoon jos muutatte säällisen hintaiseen asuntoon ja katsot mitä ostelet, niin pärjäät varmasti hyvin kotihoidontuella yms.
 
En asu hesassa, joskin isossa kaupungissa kyllä. Mutta löytyy täältä halvempiakin, tosin jotkut on aika homeloukkoja. Mutta on tässä nyt ainakin 3 kk vielä aikaa etsiä...
 
Ite olin ihan alusta asti vauvan kanssa yksin. Ihan ok tultiin toimeen, kunnes jäin kotihoidontuelle. Silloin joutui menemään töihin.

ai miksi? Minä olin sen 3vuotta kotona lapsen kanssa,vaikka alusta asti oltiin kahdestaan. Joo jouduttiin hakee toimeentulotukea, mutta se oli pieni hinta siitä ettei lasta tarttenu liian pienenä hoitoon laittaa. olihan se tiukkaa aikaa,mutta hyvin silti pärjäsi kun ei ostanut mitään ylimääräistä!Minä en ostanut em. itselleni yhtään vaatekappaletta tuon 3vuoden aikana.. ja lapsenkin ulkovaatteisiin säästin rahaa pikkuhiljaa, niin että sain ostettua kunnolliset.
 
[QUOTE="Anne";27710922]Et joudu laittamaan pientä vauvaa hoitoon jos muutatte säällisen hintaiseen asuntoon ja katsot mitä ostelet, niin pärjäät varmasti hyvin kotihoidontuella yms.[/QUOTE]

Muistanet kai, että kaikissa kunnissa ei ole kuntalisää. 304 €/kk -verot -sillä ei maksa edes vuokraa.
 
Se on minusta hyvä, jos lapsen pystyy pitämään edes 1,5 v. ikäiseksi kotona. Minä vein omani silloin hoitoon ja hän muuttui minusta viimeisen puolen vuoden aikana tosi paljon, kehittyi monella tavalla ja alkoi olla myös itsenäisempi. Hoidon aloitus sujui hyvin kun vielä pidin siinä kahden viikon loman eli tuli niin pitkä "pehmeä lasku" hoitoon.
 
[QUOTE="fiona";27711019]ai miksi? Minä olin sen 3vuotta kotona lapsen kanssa,vaikka alusta asti oltiin kahdestaan. Joo jouduttiin hakee toimeentulotukea, mutta se oli pieni hinta siitä ettei lasta tarttenu liian pienenä hoitoon laittaa. olihan se tiukkaa aikaa,mutta hyvin silti pärjäsi kun ei ostanut mitään ylimääräistä!Minä en ostanut em. itselleni yhtään vaatekappaletta tuon 3vuoden aikana.. ja lapsenkin ulkovaatteisiin säästin rahaa pikkuhiljaa, niin että sain ostettua kunnolliset.[/QUOTE]

No mä en halua sellasta elintasoa että aina joutuu kituuttamaan. Lisäksi olin raskausaikana valmistunut ammattiin, pelkäsin että työllistyminen on vaikeaa jos olen kotona kovin kauan valmistumisen jälkeen. Hyvin meillä on mennyt.
 
No mä en halua sellasta elintasoa että aina joutuu kituuttamaan. Lisäksi olin raskausaikana valmistunut ammattiin, pelkäsin että työllistyminen on vaikeaa jos olen kotona kovin kauan valmistumisen jälkeen. Hyvin meillä on mennyt.

Ärsyttää kun jotkut kirjoittavat kevytmielisesti, että "joutuivat töihin" tai "oli pakko mennä", kun siitä ei ole ollut oikeasti kysymys vaan elintasosta. Tuollainen loukkaa niitä, joilla eivät oikeasti riitä rahat ruokaan eikä vuokraan, vaikka kuinka kituuttaisivat. On ihan ymmärrettävää, että joku ei halua kituuttaa, mutta sen voisi sitten sanoa suoraan eikä puhua mistään pakosta.

Kituuttaminen on oikeasti tosi ärsyttävää. Tuossa joku kirjoitti ettei ostanut vaatteita kolmeen vuoteen. Minun oli pakko ostella luottokortilla, vaikka kuinka yritin venyttää sitä. Kuljin pitkään esim. haaroista ratkenneissa farkuissa, kun niiden paikkaaminen olisi ollut liian vaikeaa kun olivat niin hiutuneet siitä kohtaa. Samoin muutkin vaatteet alkoivat muuttua reiällisiksi. Kyllä niitä vielä pystyi pitämään, mutta hävetti.
 
Ärsyttää kun jotkut kirjoittavat kevytmielisesti, että "joutuivat töihin" tai "oli pakko mennä", kun siitä ei ole ollut oikeasti kysymys vaan elintasosta. Tuollainen loukkaa niitä, joilla eivät oikeasti riitä rahat ruokaan eikä vuokraan, vaikka kuinka kituuttaisivat. On ihan ymmärrettävää, että joku ei halua kituuttaa, mutta sen voisi sitten sanoa suoraan eikä puhua mistään pakosta.

Kituuttaminen on oikeasti tosi ärsyttävää. Tuossa joku kirjoitti ettei ostanut vaatteita kolmeen vuoteen. Minun oli pakko ostella luottokortilla, vaikka kuinka yritin venyttää sitä. Kuljin pitkään esim. haaroista ratkenneissa farkuissa, kun niiden paikkaaminen olisi ollut liian vaikeaa kun olivat niin hiutuneet siitä kohtaa. Samoin muutkin vaatteet alkoivat muuttua reiällisiksi. Kyllä niitä vielä pystyi pitämään, mutta hävetti.

Vaikka olenkin töissä niin olen tälläkin viikolla joutunut lainaamaan vanhemmilta rahaa. En ole ostanut itselleni kuin pari vaatekappaletta. Joo asun aika kalliisti, mutta en halua luopua tästä asunnosta koska ainoa tukiverkkoni asuu tuossa naapurissa ja muutenkin tämä on ihanteellinen asunto. En pystyisi asumaan tässä jos en kävisi töissä. Koko elämäni olen kituuttanut rahan kanssa.. niinpä minusta on myös tyhmää kiillottaa sädekehäänsä sillä että meillä on niin ja niin tiukkaa mutta lasta en laita hoitoon!!1!
Mulla on myös luottohäiriömerkintä niin niitä velkojakin oli "pakko" päästä maksamaan. Ja tietenkään luotolla tai osamaksulla en saa mitään.
 
  • Tykkää
Reactions: petite
Kun asut yksin lapsen kanssa niin toimeentulosi on itseasiassa turvatunpi kun miehen tulot ei vaikuta sun tukiin. Saat lapsilisä+yh-korotuksen, elarit, asumistuen, kht:n. Ja voit saada vähän toimeentuloa lisäksi. Ja jos tulee yllättäviä menoja, esim laps sairastuu ja tarvii kalliita lääkkeitä tms niin ne ainakin saat sossusta.
 
[QUOTE="Vieras";27711536]Kun asut yksin lapsen kanssa niin toimeentulosi on itseasiassa turvatunpi kun miehen tulot ei vaikuta sun tukiin. Saat lapsilisä+yh-korotuksen, elarit, asumistuen, kht:n. Ja voit saada vähän toimeentuloa lisäksi. Ja jos tulee yllättäviä menoja, esim laps sairastuu ja tarvii kalliita lääkkeitä tms niin ne ainakin saat sossusta.[/QUOTE]

Ai niin ja kattele huonekaluja vaikka huuto. Netistä tai kierrätyskeskuksesta, ei maksa paljoa.
Kannattaa lasketuttaa heti vuoden alussa muutosverokortti kelaan niin et maksa liikaa veroja.
 
Hyvin sinä pärjäät, jos vain tahdot.
Itse jouduin pakenemaan kodistani (henkistä ja fyysistä väkivaltaa) ennen kuin lapsi ole edes puolivuotias. Pari kertaa yritettiin vielä miehen kanssa (tai minä yritin), mutta ei siitä mitään tullut. Lopulta mies poistui kodistani (jouduin olemaan melkein vuoden evakossa vanhempieni nurkissa kun en ymmärtänyt että olisin voinut kutsua poliisin poistamaan miehen omistamastani asunnosta).
Palasin töihin kun lapsi oli 10kk. Saan palkkaa (verojen jälkeen) noin 1800€ kuukaudessa, siitä menee 700 lainan lyhennykseen ja reilut 300 vastikkeisiin. Ihan hyvin pärjätään lapsen kanssa. Luulen että lapselleni on parempi olla päivät tarhassa useiden aikuisten sekä useiden ikäistensä kanssa kuin kyhjöttää kahdestaan mahdollisesti masentuneen äitinsä kanssa. (äidin joka on edelleen ex-puolison henkisen väkivallan uhri, mm puhelinhäiriköintiä useita kertoja illassa joka päivä) Näin on parempi lapselle ja minullöe. Minulla ei ole muuta elämää kuin työt ja kotityöt, mutta lapsella sentään on jotain sosiaalista elämään kavereidensa kanssa. Hän oppii tarhassa monia asioita joita en itse olisi äkännyt opettaa. Iso osa tulevista koulukavereista on jo hänelle tuttuja toisin kuin kotona kasvatetuilla lapsilla.
 
En voi kuin ihmetellä kuinka täällä kehotetaan hakeamaan erilaisia tukia. Jokainen elättää ensisijaisesti itse itsenä ja tuet ovat todelliseen tarpeeseen. Ap:n kohdalla en näe todellista tarvetta, mikäli hänen on mahdollista mennä töihin vanhempainvapaan loputtua. Jos töitä ei ole, silloin niitä etsitään ja siihen asti kunnes löytyy, eletään tuilla. Hoitovapaan ajalta maksetaan kotihoidon tuki ja mahdollisesti kuntalisä. Jos ne eivät riitä, on syytä miettiä muita vaihtoehtoja.

Ja kyllä, olen ollut vastaavassa tilanteessa kuin ap. Erosimme vanhempainvapaan aikana. Olin kotona kunnes lapsi oli 1,5-vuotias enkä saanut muita tukia kuin mitä kaikille hoitovapaalaisille kuuluu. Ja tietysti lapsilisän yh-korotuksen. Elin säästöillä ja viimeiset viikot luotolla. Tosin olisin voinut hakea asuntolainaan lyhennysvapaata, mutta en sitä halunnut tehdä.
 
Vaikka olenkin töissä niin olen tälläkin viikolla joutunut lainaamaan vanhemmilta rahaa. En ole ostanut itselleni kuin pari vaatekappaletta. Joo asun aika kalliisti, mutta en halua luopua tästä asunnosta koska ainoa tukiverkkoni asuu tuossa naapurissa ja muutenkin tämä on ihanteellinen asunto. En pystyisi asumaan tässä jos en kävisi töissä. Koko elämäni olen kituuttanut rahan kanssa.. niinpä minusta on myös tyhmää kiillottaa sädekehäänsä sillä että meillä on niin ja niin tiukkaa mutta lasta en laita hoitoon!!1!
Mulla on myös luottohäiriömerkintä niin niitä velkojakin oli "pakko" päästä maksamaan. Ja tietenkään luotolla tai osamaksulla en saa mitään.

Tähän haluan vain kommentoida, että vaikutat hyvin selväjärkiseltä ihmiseltä. Sellaiselta, jolla pysyy tasapainossa äidin tarpeet, työuran tarpeellisuus ja lapsen hyvinvointi.
 
  • Tykkää
Reactions: Littledeath
Kyl varmasti rahallisesti pärjää jos cain osaa elää varojensa mukaan. Itse viettänyt opiskelija elämää useamman vuoden. En nostanut lainaa vaan pärjäsin tuella ja kesällä tehdyillä rahoilla. Vuokran jäleen käteen jäi semmoinen 300-400€. Ja elos olen.

Meil nyt 2v lapsi. Eikä siihen mene edes 50€ ylimääräistä kuukaudes. Kestovaipat käytös ja kirppareilta vaatteet. Leluja saanut lahjaks.
 
No minusta tuet on sitä varten että niitä tarvittaessa saa hakea ja käyttää. Säästöillä elän niin pitkälle kuin pystyn tietysti. Tukeja en ole tottunut käyttämään. Kirppareja oon aina hyödyntänyt :)

Kiitos tuesta.

Törkeää sanoa että olisitte eronneet ennen lasta, lasta en koskaan kadu ja hän on pieni, suloinen, elämäniloinen poika.
 
  • Tykkää
Reactions: Littledeath
Ma elelin kotihoidontuella yksin kaksin tyton kanssa, kunnes saatiin mies samaan maahan kanssamme. Tytto oli silloin1v4kk, hyvin parjasin. Sit muuttu hommat ku mies meni heti toihin jne. Mutta siis kylla parjaa kun vaan katsoo miten elelee. Ma kavin aika usein ulkonakin syomassa sillon. Kohtuullinen vuokra oli ja kaupasta ostin edullisimmat tuotteet.
 

Yhteistyössä