Vauva 9kk ja vaikea tapaus. Ei syö ja kokoajan pitää keksiä jotain sille. OON POIKKI.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja huhhohhoijaa....
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mulla vähän samanlaisia ajatuksia kuin muilla tullut jo esille....

Ruokailutilanteesta rauhallinen ja kaikki syötte yhdessä. Vauva oppii mallista. Ei selvästi diggaa lusikalla syöttämisestä, joten anna mahd. paljon sormiruokaa ja lusikka sille omaan käteen. Voit välissä koittaa hivuttaa lusikalla sivusta. Jos lusikalla muutenkin menee vain 1 lusikallinen / ruokailu, en huolestuisi tuosta että sormiruokailemalla menee vähän. Mutta sellaista se on aina alussa, pikkuhiljaa alkaa menemään sit enempi. Hyviä sormiruokia on erilaiset hedelmäpalat, maissinaksut, riisikakut, makaroni, leipäpala jota voi imeskellä, esim. jauhelihasta voi uunissa paistaa pienen pötkön, joka sopii lapsen käteen jne.

Äidinmaito ON alle 1-vuotiaan pääasiallinen ravinto, en missään nimessä lopettaisi imetystä. Etenkin kun lapsesi on pienipainoinen, hän tarvitsee sen äidinmaidon. Ja ota huomioon ikä, 9 kk:n iässä etenkin on ihan tavallista olla äidissä koko aikaa kiinni, niin rasittavaa kuin se joskus onkin. Meidän poika on nyt 8 kk ja edelleen on yöt läpeensä tissillä. Syö kyllä silti hyvin päivisin, onkin aikamoinen michelin ukko.
 
Imettämistä en lähtisi minäkään nyt ensimmäisenä ottamaan pois, vaan siitä ainakin pitäisin kiinni. Sen sijaan voisin tuossa ruokailutilanteessakin tarjota sitä läheisyyttä eli ottaisin pois siitä tuolista ja antaisin lapsen istua sylissä ja syödä siinä. Ruokakirjakin on hyvä sekä myös sormiruokiin ohjaaminen ja kannustaminen oman esimerkin kautta eli napostelet siinä sivussa sinäkin.

Mahdolliset allergiat sekä suussa olevat rakenteelliset esteet on hyvä poissulkea myös.

Malttia ja rauhallisuutta, kannustusta ja kehumista pienestäkin edistymisestä. Voimia ja jaksamista sinulle :hug:.

Ps. Eihän vaan vauva ole hoksannut käyttää huutoaan valtakysymyksenä? Eli vauva on huomannut, että kun kiekasee, niin äiti tulee heti ja nostaa syliin tai muuten vain viihdyttäminen toimii heti. EI se vauva rikki mene jos vaikka huutaakin eikä siihen iholle tyrkkää itseänsä heti...
 
Ei siis yleisesti suostu juomaan pullosta tai nokkiksesta. Oon näiden 9kk aikana kolunnut varmaan kaupungin kaikki mallit läpi. Viimeisin mitä on vähän kelpuuttanut nokkamuki pehmeällä päällä. Sitä alkoi kelpuuttamaan yhtäkkiä aivan puuntakaa, mut sekin kelpaa välillä, välillä ei. Velliä siitä suostuu välillä juoda, maito ei taas nokkamukista kelpaa. Vellikään ei kelpaa jos on kovasti nälkänen tai huonolla tuulella, vaan hyvätuulisena. Vaikea tapaus.... :D
Ja imettämisen haluaisin EHDOTTOMASTI lopettaa mutta pikkusen hankalaa tän kanssa. Huutaa niin julmetun kovaa, aivan kun tapettais ja ainoo mikä tähän huutoon kelpaa on se, että kannan sylissä. En mä jaksa tunti tolkulla kantaa sitä. Ja varmasti on nälkänenkin huutaessaan. Ja oon siis kokeillut olla antamatta sitä rintaa ja se on hirveen vaikeeta. Menee koko oma elämä sekasin ( niinkun ei olis muutenkin jo) kun toinen vaan huutaa naama punaisena. Onhan tässä esikoinenkin joka tarvitsisi äitiä välillä. Toisinaan en saa tehtyä MITÄÄN koska heti kun vauvan laskee alkaa järkyttävä hepuli itku. Luulin että aika helpottais mutta ei tunnu auttavan. Samanlainen ollut aina, välillä vähän helpompia jaksoja ja välillä sitten tosi vaikeita.

Voi tsiisus taas näitä uusavuttomia; vauva huutaa, niin eihän siltä voi mitään kieltää. Ja kun huutaa niin paljon, etä elämä menee vaikeeksi. No, onko se nyt sitten helppoa? Lapsi laihtuu ja on tissillä jatkuvasti?

Imetys pois ja lapsi ruotuun, selkärankaa vanhemmille niin sillä siitä pääsee. Kukaan lapsi ei viikkotolkulla kyllä huuda vieroituksen jälkeen, kunhan se tehdään jondonmukaisesti.
 
[QUOTE="vieras";28264379]Voi tsiisus taas näitä uusavuttomia; vauva huutaa, niin eihän siltä voi mitään kieltää. Ja kun huutaa niin paljon, etä elämä menee vaikeeksi. No, onko se nyt sitten helppoa? Lapsi laihtuu ja on tissillä jatkuvasti?

Imetys pois ja lapsi ruotuun, selkärankaa vanhemmille niin sillä siitä pääsee. Kukaan lapsi ei viikkotolkulla kyllä huuda vieroituksen jälkeen, kunhan se tehdään jondonmukaisesti.[/QUOTE]

No minusta vauvan tarpeisiin vastaaminen ei ole uusavutonta, vaan lähinnä julmaa. Ei vauva halua rintamaitoa ja äidin läheisyyttä kiusan vuoksi. Minä ainakaan en kiellä lapsia tulemasta syliin jos heillä oikein kova tarve on, enkä jätä vauvaani ruokkimatta, jos hänellä nälkä on. Ja silti meillä on rajat.
 
Meillä poika eli pääsääntöisesti äidinmaidolla n. 9kk ikäiseksi. Ei suostunut avaamaan suutaan lusikalle, ei sitten millään. Sormiruokailua harrastikin sitten jo 6kk lähtien, ja sillä tavoin ruoka maistui mutta määrät jotka mahaan asti päätyivät olivat jokseenkin pieniä.

Muistan, että 8kk neuvolassa th mietti ylimääräistä painokontrollia ja oli hieman huolissaan kun ruoka ei maistu, mutta 10kk neuvolassa pystyi jo sanomaan että lapsi syö normaalisti. Itse luulen, että tuossa 9kk vaiheilla poika hoksasi nälän ja ruuan yhteyden. Samoihin aikoihin jätettiin yöimetys pois, joka varmasti sekin vaikutti ruokahaluun päivällä.

Tulta ja tappuraa täälläkin löytyy, eikä yöimetyksesti ilman "taistelua" selvitty, mutta selkeytti kyllä elämää kun saatiin hyvät ateriarytmit.
 
No minusta vauvan tarpeisiin vastaaminen ei ole uusavutonta, vaan lähinnä julmaa. Ei vauva halua rintamaitoa ja äidin läheisyyttä kiusan vuoksi. Minä ainakaan en kiellä lapsia tulemasta syliin jos heillä oikein kova tarve on, enkä jätä vauvaani ruokkimatta, jos hänellä nälkä on. Ja silti meillä on rajat.

Jos ei osaa vieroittaa lasta rinnalta, vaikka se olis lapsen etu, niin uusavutontahan tuo on.
 
[QUOTE="vieras";28264524]Jos ei osaa vieroittaa lasta rinnalta, vaikka se olis lapsen etu, niin uusavutontahan tuo on.[/QUOTE]

9 kk vanhan, alipainoisen, huonosti syövän lapsen TOTAALIvieroitus rinnasta on kaukana lapsen edusta.
 
[QUOTE="heh";28263955]Itsekin tiedät syyn: vauva saa liikaa tissiä. Ei kai se ruoka sitten maistukaan. Tuon ikäisen pääasiallinen ravinto ei ole enää äidinmaito. Tissittelyt vähemmälle! ja onko tutkittu, että taustalla ei ole allergioita, refluksia, keliakiaa? Ne aiheuttavat syömättömyyttä.[/QUOTE]

No itseasiassa tuonikäisen PÄÄASIALLINEN ruoka todella on äidinmaito. Sen pitäisi olla pääasiallista n.12 kk asti, jonka jälkeen kiinteistä pitäisi tulla enemmän ravintoa.

Rankalta kuulostaa. Oletko koittanut poistaa tissiä yhtälöstä? Siis antaa omaa maitoasi pullosta tai mukista? Se voisi katkaista hiukan tuota ruoan ja läheisyyden tunnesidettä. Vastaavasti mietin, että sitä voisi myös käyttää hyväksi; voisiko kiinteitä tarjota sylissä tai jopa tissittelyn yhteydessä? Uusia makuja voisi kenties hieraista nänniinkin?
Hyvä idea voisi olla myös ottaa hiukan lomaa. Lähde vaikka päiväksi, pariksi kylpylään ystävän kanssa, vauva ei kuole nälkään ja saisit hiukan ladattua akkuja. Tästä voi ottaa ihan tavan.
Perheneuvolasta voisit saada hyviä vinkkejä myös. Muista kuitenkin pitää omista arvoistasi kiinni neuvojen viidakossa!

Apua voisit saada myös imetys.maitolaituri.fi foorumilta
 
Tuolla moni neuvoo rahouhoittamaan sen ruokailutilanteen, mutta monella toimii juuri päinvastainen. Eli kun suuntaa lapsen huomion johonkin muualle, niin sitä ruokaa voi lappaa ihan huomaamatta lapsen suuhun. Meillä toimi toiset lapset pöydässä ja samoin lastenohjelmien katsominen. Lapsi tuijotti kiinnostuneena toisia tai telkkaria, ja samaan aikaan ihan huomaamattaan aukoi suutaan, kun lusikalla tyrkytti ruokaa.
 
Ja imettämisen haluaisin EHDOTTOMASTI lopettaa mutta pikkusen hankalaa tän kanssa. Huutaa niin julmetun kovaa, aivan kun tapettais ja ainoo mikä tähän huutoon kelpaa on se, että kannan sylissä. En mä jaksa tunti tolkulla kantaa sitä. Ja varmasti on nälkänenkin huutaessaan. Ja oon siis kokeillut olla antamatta sitä rintaa ja se on hirveen vaikeeta. Menee koko oma elämä sekasin ( niinkun ei olis muutenkin jo) kun toinen vaan huutaa naama punaisena. Onhan tässä esikoinenkin joka tarvitsisi äitiä välillä. Toisinaan en saa tehtyä MITÄÄN koska heti kun vauvan laskee alkaa järkyttävä hepuli itku. Luulin että aika helpottais mutta ei tunnu auttavan. Samanlainen ollut aina, välillä vähän helpompia jaksoja ja välillä sitten tosi vaikeita.

Miksi haluat lopettaa imetyksen? Tähän olisi hyvä pureutua, koska se voi olla myös avain jaksamiseesi. Onko imetys sinulle yhtä kuin lapsen riippuvuus? Tuntuuko noin käytännön tasolla imetys olevan se, joka sinut sitoo lapseen kiinni kohtuuttomasti? Imetyksen fyysinen läheisyyden tarve voi olla toki uuvuttavaa, mutta monesti se on erityisen uuvuttavaa kun on vaativa lapsi. Imetyksestä tulee kaiken riippuvuuden syntipukki.

En kehottaisi luopumaan imetyksestä, mutta aika selvältä kuulostaa, että alat väsyä tilanteeseen. Ihmetystä olisi hyvä siis kohtuullistaa. Ensinnäkin olisi tarpeen opetella se pullo tai nokkamuki, siis OPETELLA, määrätietoisesti. Tämä voi viedä aikaa, mutta jos sitä tehdään joka päivä vaikkapa viisi kertaa muutama minuutti kerrallaan JOKA päivä, alkaa homma kyllä jossain kohtaa luonnistua. Mieti asiaa vaikka niin, että jos olisit menossa vaikkapa suureen leikkaukseen, ja olisit viikkoja sairaalassa, olisi opettelun onnistuttava.
Lapsen riippuvuus on olemassa, imetit tai et. Oma hyvinvointisi on kuitenkin lapselle etusijalla: tarvitset lomaa. Maidontuotantosi EI lopu yhden tai kahden päivän poissaoloon, jos se tuntuu olevan se mitä tarvitset. Voisit maidontulon puolesta olla imettämätyä vaikka pari viikkoa, maito vähenisi mutta lisääntyisi taas. Se tuskin on hyvä idea lapsen kannalta noin muuten.
Jos kuitenkin todella haluat vieroittaa, löytyy siihenkin asiallista apua ja tukea tuolta maitolaiturilta. Mieti kuitenkin, mitä haluat. Jos kysymys on jaksamisesta ja lapsen riippuvuuden vähentämisestä, löytyy siihen paremminkin apua imetyksestä osana muita keinoja kuin vieroituksesta.
 
[QUOTE="...";28264817]Tuolla moni neuvoo rahouhoittamaan sen ruokailutilanteen, mutta monella toimii juuri päinvastainen. Eli kun suuntaa lapsen huomion johonkin muualle, niin sitä ruokaa voi lappaa ihan huomaamatta lapsen suuhun. Meillä toimi toiset lapset pöydässä ja samoin lastenohjelmien katsominen. Lapsi tuijotti kiinnostuneena toisia tai telkkaria, ja samaan aikaan ihan huomaamattaan aukoi suutaan, kun lusikalla tyrkytti ruokaa.[/QUOTE]

rauhoittamisella tarkoittaen kyllä sitä että äiti ei häädä muita tilasta pois, asetu vauvan eteen hermostuneena täyden puurolautasen kanssa ja yritä pakolla tunkea lusikkaa suuhun, lapsen laihtumisen pelossa.... Nimenomaan muut syömään samaan aikaan, tilanne normaaliksi ja huolettomaksi, ei mitään vauvan kyttäämistä ja ruoan tuputtamista puoliväkisin. Syömisestä kehutaan ja siihen annetaan aikaa, ei mitään pakolla tarjoomista lusikasta ja 10 minuutin jälkeen pöydästä poistoa... huoh. (joku ehdotti)
 
Kuinka usein imetät? Imetätkö yhtään säännöllisesti? Yöllä? Ruokailuyritysten jälkeen?
Miten jos yrittäisit säännöllistää imetystä, ruokailujen jälkeen. Ihan hyvähän tuon ikäisen on syödä vielä rintaa, mutta pitää myös jo opetella syömään muuta. Testaa sormiruokia, omaa lusikkaa, kirjoja. entäs oletko kokeillut syöttää sylissä, jos istuisi siinä rauhallisemmin?
 
meillä on myös syömisen kanssa vaikeuksia, 9kk kaivaa ruuat suustaan ulos tai heiluu niin, että lusikka osuu kaikkialle muualle kuin suuhun. pahinta on, kun kirkuu selkä kaarella sekä keikuttaa tuolia niin, että lähes kaataa sen. painoltaan on kyllä normaali, ruumiinrakentaaltaankin vanttera eli ei ainakaan lähiaikoina ole nälkään nääntymässä..
koska syö mielellään lattialta, teemme välillä niin että ripottelemme lattialle leivänpaloja/keitettyjä makaroneja ja niitä sitten noukkii.
olemme myös koettaneet vähentää maidon (korvike) antamista ja totuttaa veteen. uskon kuitenkin tämän olevan vain jokin vaihe, ehkä hampaiden tuloon liittyvä ja helpottaa ajan myötä
 
[QUOTE="Pop";28264729]No itseasiassa tuonikäisen PÄÄASIALLINEN ruoka todella on äidinmaito. Sen pitäisi olla pääasiallista n.12 kk asti, jonka jälkeen kiinteistä pitäisi tulla enemmän ravintoa.

Rankalta kuulostaa. Oletko koittanut poistaa tissiä yhtälöstä? Siis antaa omaa maitoasi pullosta tai mukista? Se voisi katkaista hiukan tuota ruoan ja läheisyyden tunnesidettä. Vastaavasti mietin, että sitä voisi myös käyttää hyväksi; voisiko kiinteitä tarjota sylissä tai jopa tissittelyn yhteydessä? Uusia makuja voisi kenties hieraista nänniinkin?
Hyvä idea voisi olla myös ottaa hiukan lomaa. Lähde vaikka päiväksi, pariksi kylpylään ystävän kanssa, vauva ei kuole nälkään ja saisit hiukan ladattua akkuja. Tästä voi ottaa ihan tavan.
Perheneuvolasta voisit saada hyviä vinkkejä myös. Muista kuitenkin pitää omista arvoistasi kiinni neuvojen viidakossa!

Apua voisit saada myös imetys.maitolaituri.fi foorumilta[/QUOTE]

No ihan sama mitä sanot, mutta JOS SE RINTAMAITO EI RIITÄ TAI JOS PAINO LASKEE ESIM. YÖIMETYKSEN TAKIA, NIIN SITÄ ON SYYTÄ RAJOITTAA. Helketti.
 
[QUOTE="vieras";28265515]Sanoinko, että TOTAALIvieroitus? Lapsen tilanne huomioiden yleensä tuossa tilanteessa vaaditaan pelkkä yövieroitus. Mutta JOS se ei riitä, niin sitten pitää miettiä muita vaihtoehtoja.[/QUOTE]

Niin sun tekstis antaa ymmärtää, et puhu mitään yöimetyksistä.

"Imetys pois ja lapsi ruotuun, selkärankaa vanhemmille niin sillä siitä pääsee. Kukaan lapsi ei viikkotolkulla kyllä huuda vieroituksen jälkeen, kunhan se tehdään jondonmukaisesti."
 
Niin sun tekstis antaa ymmärtää, et puhu mitään yöimetyksistä.

"Imetys pois ja lapsi ruotuun, selkärankaa vanhemmille niin sillä siitä pääsee. Kukaan lapsi ei viikkotolkulla kyllä huuda vieroituksen jälkeen, kunhan se tehdään jondonmukaisesti."

No jos yöimetyksen lopetus ei riitä, niin sitten pitäis miettiä päivällä pullosta antamista; vauva saa enemmän maitoa helpommalla. Ja imetys aina ja pelkästään joka aterian jälkeen, ei ennen sitä eikä välimaitoja.
 
Sormiruokailu olisi varmasti paras juttu tähän. Lapsi saa syödä omia herkkujaan niin paljon kuin tekee mieli. Huomaat samalla, mitä hän välttää ja mitä ravintoaineita hakee. Tarjoa siis monipuolisesti ruokia, pehmeitä ja helpoissa paloissa. Makaroni, jauhelihanokareet (lihapullat), kalapuikot jne kuulostaa hyviltä, taisit ne jo mainita. Lisäksi avokado, banaani, mansikat mikä nyt sattuisi maistumaan. Lapsi mukaan ruokailuun, syökää koko perhe yhdessä yhtäaikaa. Lisäksi jos lapsi haluaa perheen yhteistä ruokaa, niin anna sitä (ei se niin myrkyllistä ole ;)
 

Yhteistyössä