vauva-aika kammo

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Marjatta
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

Marjatta

Vieras
Mikäs nyt avuksi? Minulla on vauvakuume, esikoiseni on nyt 1v.3kk ikäinen. Esikoisemme oli kova yövalvottaja, heräsi 10 kertaa yössä ensimmäisen vuoden aikana. Minulle on tullut suoraan sanoen kammo tuota vauva-aikaa kohtaan, sillä enhän pääse edes päiväunille, jos esikoinen ei enää 2v. suostu nukkumaan tai nukkuvat eri aikaan vauvan kanssa. Väsymystä kyllä jaksan, mutta viimeksi se meni niin pahaksi, että luulin että kuolen tai sairastun. Mikä siis neuvoksi minulle? Tietääkö joku, että saako neuvolasta hoitajaa kotiin jos äiti on hirvittävän väsynyt? Tämäkin tieto helpottaisi minua.
 
Kyllä kai se esikoinen 2 vee vielä nukkuu päikkärit. Ja jämäkästi johdat toimintaa talossa niin, että päikkärit nukuaan samaan aikaan. Yleensähän (meillä + tietämissäni perheissä) päivärytmi muodostuu helpommin hyväksi kakkosen kanssa, kun esikoisen kanssa on selkeä systeemi, että päivällä on hulinaa ja meteliä ja yöllä on hiljasita.
 
mutta unet ei välttämättä osu aluksi yksiin, jatkossa voit rytmittää kyllä vauvan päiväunia. ota huomioon myös esikoisen "muuttuminen" uhmakkaasi uhmaikäiseksi, joka ei ole tosiaan näyttänyt vielä kynsiään. meille syntyi kolmas viime keväänä ja oli erittäin vaativa, kiukkuinen ja huono nukkuja vauva. ostin rengasliinan jonne vauva rauhottui aina, käytin tätä myös kaupassa, koska vauva ei todella viihtynyt missään kuin sylissä. 2 ja 4v isosisarukset tarvitsivat tottakai myös huomionsa.. silti osasin nauttia tämän kuopuksen vauva-ajasta kaikista eniten, todella vähällä levolla selviää kyllä, mutta siihen on oltav myös itse valmis. minusta tuntui että jaksan niinkin vähillä unilla mitä vain sain, neuvola kyllä kyseli tarvitsenko apua, kokemusta ei ole olisko sieltä joku tullu jos olisin pyytänyt.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aaban:
Voihan olla niinkin, että seuraava vauveli olisi oikea unikeko... :)

Me ollaan miehen kanssa molemmat vilkkaita, ja pohdin jo sitäkin, että miten me voitaisiin saada unikeko lapsi tai rauhallinen lapsi näillä meidän geeneillä. Huoh!

Eipä auta silti kun vaan tehdä se lapsi. Sisimmässäni tiedän, että jos en nyt sitä uskalla tehdä niin en uskalla sitten koskaan. Halua on saada lapsi, mutta vain se valvominen pelottaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Marjatta:
Alkuperäinen kirjoittaja Aaban:
Voihan olla niinkin, että seuraava vauveli olisi oikea unikeko... :)

Me ollaan miehen kanssa molemmat vilkkaita, ja pohdin jo sitäkin, että miten me voitaisiin saada unikeko lapsi tai rauhallinen lapsi näillä meidän geeneillä. Huoh!

Eipä auta silti kun vaan tehdä se lapsi. Sisimmässäni tiedän, että jos en nyt sitä uskalla tehdä niin en uskalla sitten koskaan. Halua on saada lapsi, mutta vain se valvominen pelottaa.

Näin on. Uuden vauvan saaminen herättää usein ristiriitaisia tunteita, onneksi on sitten 9 kk aikaa sopeutua asiaan. Ehkä se on kakkosen kanssa vaikeampi päätös, kun tietää jo tarkemmin, mitä vauvan hoito on - kovaa työtä. Ei ole pelkkiä ruusunpunaisia unelmia, vaan realiteetit mielessä. Se kertoo vastuuntunnostasi.
 
Jos olet vielä väsynyt ekastakin, niin miksi tehdä heti perään toinen. Itse olin väsähtänyt ekan kanssa ja niinpä kahden lapseni välille tuli kunnon ikäero ja se on sopinut perheellemme hyvin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Jos olet vielä väsynyt ekastakin, niin miksi tehdä heti perään toinen. Itse olin väsähtänyt ekan kanssa ja niinpä kahden lapseni välille tuli kunnon ikäero ja se on sopinut perheellemme hyvin.

Tästä olen kyllä aivan samaa mieltä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Marjatta:
Alkuperäinen kirjoittaja Aaban:
Voihan olla niinkin, että seuraava vauveli olisi oikea unikeko... :)

Me ollaan miehen kanssa molemmat vilkkaita, ja pohdin jo sitäkin, että miten me voitaisiin saada unikeko lapsi tai rauhallinen lapsi näillä meidän geeneillä. Huoh!

Eipä auta silti kun vaan tehdä se lapsi. Sisimmässäni tiedän, että jos en nyt sitä uskalla tehdä niin en uskalla sitten koskaan. Halua on saada lapsi, mutta vain se valvominen pelottaa.

Näin on. Uuden vauvan saaminen herättää usein ristiriitaisia tunteita, onneksi on sitten 9 kk aikaa sopeutua asiaan. Ehkä se on kakkosen kanssa vaikeampi päätös, kun tietää jo tarkemmin, mitä vauvan hoito on - kovaa työtä. Ei ole pelkkiä ruusunpunaisia unelmia, vaan realiteetit mielessä. Se kertoo vastuuntunnostasi.

Tämä on todella hyvin sanottu. Ensimmäisen kanssa siihen oli helpompi ryhtyä. Nyt minulla on myös vastuu tuosta esikoisesta ja pelkään väsyväni liikaa ja joutuvani sairaalaan vaikka sydänvian takia. Tää on jokseenkin jopa naurettavaa. Aina sanotaan ettei kannata pelon estää asioita, mutta nyt olen alkanut tätäkin pohtimaan, sillä tiedän mitä se esikoisen kanssa oli. Toisaalta osaan varmaan nyt asennoitua joihinkin asioihin paremmin.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Marjatta:
Mikäs nyt avuksi? Minulla on vauvakuume, esikoiseni on nyt 1v.3kk ikäinen. Esikoisemme oli kova yövalvottaja, heräsi 10 kertaa yössä ensimmäisen vuoden aikana. Minulle on tullut suoraan sanoen kammo tuota vauva-aikaa kohtaan, sillä enhän pääse edes päiväunille, jos esikoinen ei enää 2v. suostu nukkumaan tai nukkuvat eri aikaan vauvan kanssa. Väsymystä kyllä jaksan, mutta viimeksi se meni niin pahaksi, että luulin että kuolen tai sairastun. Mikä siis neuvoksi minulle? Tietääkö joku, että saako neuvolasta hoitajaa kotiin jos äiti on hirvittävän väsynyt? Tämäkin tieto helpottaisi minua.

Miksi ihmeessä on lapsia tehtävä kun ei jaksa niille rytmiä laittaa ja hoitaa. Kaikki täällä valittaa samaa, sitten vielä pitää heti perään toinen tehdä ja sittenpä vasta onkin kamalaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Marjatta:
Mikäs nyt avuksi? Minulla on vauvakuume, esikoiseni on nyt 1v.3kk ikäinen. Esikoisemme oli kova yövalvottaja, heräsi 10 kertaa yössä ensimmäisen vuoden aikana. Minulle on tullut suoraan sanoen kammo tuota vauva-aikaa kohtaan, sillä enhän pääse edes päiväunille, jos esikoinen ei enää 2v. suostu nukkumaan tai nukkuvat eri aikaan vauvan kanssa. Väsymystä kyllä jaksan, mutta viimeksi se meni niin pahaksi, että luulin että kuolen tai sairastun. Mikä siis neuvoksi minulle? Tietääkö joku, että saako neuvolasta hoitajaa kotiin jos äiti on hirvittävän väsynyt? Tämäkin tieto helpottaisi minua.

Miksi ihmeessä on lapsia tehtävä kun ei jaksa niille rytmiä laittaa ja hoitaa. Kaikki täällä valittaa samaa, sitten vielä pitää heti perään toinen tehdä ja sittenpä vasta onkin kamalaa.

Ymmärsit aivan väärin. Kysymys ei ole siitä, jaksaako niitä hoitaa vaan se vauva-ajan yövalvominen pelottaa. Esikoisen kanssa on ollut aina todella säännöllinen rytmi, mutta se ei ole koskaan vaikuttanut positiivisesti yöuniin.. on niin temperamenttinen tapaus.

Minua ei tällä hetkellä väsytä ollenkaan enää, joten siinä mielessä jaksaisin kyllä toisen lapsen ihan hyvin.

 

Yhteistyössä