vauva ja 1,5 -vuotias

[Himmula]

Haluaisin kuulla miten olette selvinneet, kun kotona on 1,5 -vuotias ja vauva. Miten olette opettaneet taaperolle, ettei vauvan äänistä tarvitse välittaa vai/ tai miten olette saaneet pidettyä vauvan hiljaisena päiväunien ja yönaikana?

Kauanko tähän tasapainoiluun on mennyt aikaa?

 

[Luminka]

Minäkin mielelläni kuulisin "selviytymistarinoita" =) Toki on eroja hirveästi, toisilla varmasti rankempaa kuin toisilla.

Meillä siis esikoinen tulee olemaan 1v 5kk jos kakkonen syntyy ajallaan!

Minä ainakin olettaisin meidän neiti ykkösen ottavan tämän neiti kakkosen hyvin vastaan :heart: Tykkää paljon vauvoista, mut vieläköhän jaksaa tykätä kun sellainen tulee ihan kotiin asti asumaan

Luminka, esikoinen 05/07, LA 1.11.2008

 

[äiti -79-]

Meillä esikoinen oli1v7kk kun pikkusisko syntyi. Esikoinen nukkui päiväunet silloin,kuin vauvakin nukkui ja yöt esikko oli yleensä omassa huoneessa nukkumassa,eikä häiriintynyt kun vauva yöllä heräsi. Tosin vaikka välillä nukkui meidänkin välissä,niin ei aina herännyt vaikka vauva heräsi. Alussa oli mustasukkaisuutta ja sitä kesti ehkä muutaman kuukauden.

 

[mmamaa]

Meillä pojilla ikäeroa 1,5v ja tästä nyt pikkasen päälle vuos aikaa kun vauva syntyi muistelen aikaa niin ihan hyvin kai meni...mies oli onneks 2kk kotona,kun isyysloma ja kesöloma putkeen niin selvisin sillä niin hyvin kaikesta yleensä mies nukutti esikon ja minä vauvan. mut sitkun jäin yksin päivisin niin piti tehä niin et laitoin eka vauvan ulos vaunuihin päikkäreille ja sit äkkiä esikkoa nukuttamaan joskus vauva heräs masuvaivojen takia liian äkkiä enkä ehtinytkään esikkoa saada nukkumaan niin siinä piti vauva sylis yrittää esikkoakin nukuttaa. heh oli se välil aika hurjaa,mut aika hyvin kumminki nuo nukutukset onnistu ja ei esikko ikinä herännyt vauvan ääniin. yötkin vauva nukkui hyvin ja vaikka heräs niin ei oikein lujaa itkenyt koskaan. meillä vaan sellanen järjestely et mies nukku yöt esikon huonees sen kans ja minä makkaris vauvan kans sillon kaikki sai unta

 

[shakki]

Heip!
Meillä tytöt täyttävät elokuussa 6 kk ja 2 vuotta eli ikäeroa on melko tarkkaan tuo 1,5 vuotta. Meillä ei esikoihen ole koskaan ollut kovin herkkäuninen, joten vauvan äänet ei hänen uniaan ole häirinnyt. Nukkumaan mennessä kyselee joskus vauvaa, jos pikkusisko toisessa huoneessa jotain ääntelee. Siihen yleensä kommentoin; "Joo, vauva on siellä. Äiti laittaa kohta vauvankin nukkumaan." Esikonen nukkuu omassa huoneessaan ja vauva meidän makkarissa, joten vauvan yölliset itkutkaan eivät ole esikkoa häirinneet (tosin vauva aika harvoin öisin itkeekään).

Meillä esikoinen otti vauvan hyvin vastaan ja selvästi tuo on tärkeä hänelle. Tosin hantä myös kiukuttaa ja harmittaa, kun äidillä ei ole hänelle enää niin paljon aikaa. Imettämisen aikana onkin sitten mukava tehdä kaikkea kiellettyä, että saa myös huomiota. Vauvaa esikoinen yleensä kohtelee nätisti; halailee ja pussailee. Välillä auttaa vauvaa kääntymisessä tai yrittää nostaa, että valppaana saa olla tämän apuhoitajan kanssa.

Tämän uuden vauvan syntymän jälkeen meillä ei ole ollut minkäänlaista päivärytmiä! Ulkona ollaan yritetty käydä aamupäivisin, mutta varsinkin aluksi, kun vauva imettämisessä kului pitkiäkin aikoja ja pukemista oli paljon, täytyi ulkoilut unohtaa, että sai esikoisen ruokittua ja päiväunille jotenkin järkevään aikaan.

Tytöt nukkuu päiväunia ihan eri aikaan. Vauva nukkuu pääsääntösesti kahdet vähnän pidemmät unet. Ekoille unille hän menee klo 10-11 ja toisille klo 16 jälk. Unien pituus vaihtelee puolesta tunnista kolmeen tuntiin. Esikoinen menee nukkumaan puolen päivän jälkeen ja nukkuu n. 2 tuntia. Omaa aikaa ei siis liiemmin päivisin jää, sillä lähes aina on toinen valveilla. Onneksi vauva on alusta asti nukkunut melko hyvin yönsä (0-1 syötöllä ), joten yöllä on saanut ite sitten nukkua.

Täytyy myöntää, että melkos rankkaa on tämä alku ollut. Mutta toisaalta tuntuu, että koko ajan helpottaa.

Varmasti tähän selviämiseen vaikuttaa paljon myös lasten luonteenpiirteet ja temperamentit. Meillä on melkoisen temperamenttinen ja voimakastahtoinen tuo esikoinen (ja 2v. uhma vasta alkamassa, kääks! ), mutta tämä toinen on melkoisen helppo ja tyytyväinen tapaus (tosin tahtoa löytyy häneltäkin tarpeen vaatiessa).

Tulipa vähän sekavaa tekstiä, kun väsyneenä yrittää kirjottaa.

 

[Punaposki82]

Meillä pojat 1v 7kk ja 2kk. Onneksi mummi on paljon nyt apuna, kun isukin piti palata töihin. Ilmavaivoja on paljon, jotka valvottavat ja sitten huudetaan yliväsyä. En tiedä miten selviäisin, jos ei olisi apua.. Vaavi on koko ajan sylissä, kun on hereillä. Mahaa vääntelee aika paljon, joten viihtyy itsekseen hyvin lyhyitä aikoja. Molemmat pojat nukkuvat makkarissa. Vanhempi pinnasängyssä, nuorempi joko pinniksessä tai perhepedissä. Hyvin on esikko tottunut vauvan ääniin eikä herää vaikka toinen huutaisi yöllä vieressä kuin palosireeni. Kerran tai kaksi kävi alkuun hereillä ja sen jälkeen no problem vauvan äänien osalta. Sen verran tehtiin ennakkoon, että esikko opetettiin nukahtamaan päikkäreille itse. Eli maitopulloa ja halittelua sohvalla ja sitten ilman pulloa sänkyyn, jonne nukahtaa aika hyvin itsekseen. Välillä kestää kauemmin ja välillä vähemmän aikaa.
Koska olen aika vähän päineen poikien kanssa, saa myös vanhempi mukavasti huomiota. Ei ole ollut isommin mustis ja käy välillä painamassa pään vauvaa vasten ja "aijaamassa".
Yöt nuoremmalla melko rikkonaisia. Syö yleensä kerran tai kaksi ennen 04-06. Sen jälkeen alkaa mahaa väännättämään ja saa vähän väliä vaihtaa asentoa tai käyttää pystyssä. Kyllä odotellaan kovasti sitä aikaa, kun tuo maha ei enää vaivaa.

Onhan tämä melkoista aikaa, vaikka paljon apuja onkin. Toisaalta on sitten tosi ihana, kun pojilla ei ole tuon enempää ikäeroa, niin varmasti on leikkikaveria muutaman vuoden päästä.