Toggle sidebar

Vauva- ja työhaaveet

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Hellu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
H

Hellu

Vieras
Pakko kysyä nyt täältä kokemuksia mieltäni polttelevaan aiheeseen, nimittäin pätkätöiden ja vauvahaaveiden yhdistämiseen.

Minulle on lupailtu vihdoinkin vakipaikkaa. Asia varmistuu vuoden loppuun mennessä, viimeistään. Olemme mieheni kanssa toukokuusta lähtien yrittäneet saada uutta elämää alulle, siinä onnistumatta. Tähän asti olen kuvitellut että työsuhteeni loppuu lokakuussa, mutta tämä uusi tieto nyt muuttanee vähän kuvioita.

Pitäisiköhän tässä siis malttaa mielensä ja ottaa taas ehkäisy käyttöön siihen asti, että vakipaikka varmistuu? Jos olen vuoden lopussa jo esim. 4:llä kuulla raskaana, niin vakinaistetaanko minua sitten vai tuleeko lähtö? Eikö raskaus yleensä ala näkymään siinä 3:n kuun jälkeen?
Millään en haluaisi 'missata' yhtään mahdollista raskautumiskiertoa, kun ei se vauva sieltä noin vaan näytä tulevan.

Mitä siis tehdä, ja onko kellään vastaavanlaisia kokemuksia tai pohdintoja?
 
Pysy työssä, yrittäkää vaan, jos tärppää älä kerro kellekään! Eivät huomaa heti jos et muuten kuin raskaudesta liho. Kokemuksen kautta voin sanoa, että rehellisyys työnantajaa kohtaa ei auta sinua pätkääkään! Salaa asia ja ota vakipaikka ihan pokkana vastaan. Sulla ei ole velvollisuutta työnantajaa kohtaan kertoa tällaisesta. Lyön pääni vetoa, että jos kerrot yrityksestä, niin oho, vakipaikka menikin jollekin muulle.
Näissä asioissa röyhkeys kannattaa. Harva työnantaja pitää meidän lapsentekoiässä olevien naisien puolta!
Tsemppiä.
 
Eli itse olen vähän samassa tilanteessa. Valmistuin keväällä ja sen jälkeen olemme pohtineet missä vaiheessa olisi ""kannattavaa"" (=miehen rakastama ilmaisu :) ryhtyä yritykseen. Päätimme keväällä siirtää yrityksiä syksyyn koska minulla oli silloin tieto vain lyhyestä kesä/määräaikaisesta työstä. Nyt kun olen odotellut ja odotellut sopimuksen jatkumista, niin tällä viikolla tuli tieto että jatkuuhan se, mutta vain ensi vuoden alkuun.

Mies haluaisi paikkani olevan vakituinen jotta saisin sitten olla mahd.aitiyslomaan asti töissä ja mennä lapsen jälkeen samaan, varmaan paikkaan. Ongelma onkin siinä, kun alani on tosi hektisessä tilanteessa nyt ja vakkaripaikkoja saa hädintuskin kukaan... mikä siis neuvoksi?

Olen myös aika lailla lojaali työnantajaa kohtaan joten minusta tuntuisi hassulta kytätä vakkaripaikkaa ja jos näin kävisi, niin heti paikan saatuani ilmoittaa olevani raskaana. Tai sitten juuri näin kuin kuvasit eli jos jo sattuisi tärppäämään ja se näkyisi/tiedettäisi niin ei paikkaa enää saisikaan. Mutta eikai sitä joka asiassa voi työnantajaakaan ajatella. Eihän nekään aina ajattele meitä!
 
Hyvä shh,

Kiitos sanoistasi, vaikka ne olivatkin ap:lle. Rohkaisivat minua hurjasti. Vielä kun saisi miehen tajuamaan ettei sitä vakkaripaikkaa välttämättä joka asiassa kannata ajatella. Ihan liian yliarvostettua :)
 
Kiitos kommenteista Maikki ja shh :)

Sehän tässä itsellänikin on 'ongelmana', että on niin (liian?) lojaali työnantajaa kohtaan, ja tuntuu että tekee 'ikävän tempun' työnantajalle jos heti vakipaikan saatuaan ilmoittaa olevansa 3:lla kuulla raskaana ja äitiysloma alkaa sitten tuolloin ja tuolloin... Etenkin kun meitä määräaikaisia on täällä nyt 2, minua ollaan vakinaistamassa ja tämän toisen määräaikaista jatketaan ehkä osa-aikaisena... Ja kyseessä on vielä hyvä työkaveri, kenen kanssa ollaan juttusissa myös työajan ulkopuolella!

Mutta se on ihan totta, että ei työnantajalle passaa paljon hiiskua asiasta, ja pitänee pitää jalat ristissä vähän aikaa. Vaikka se todella vaikealta tuntuukin juuri nyt, niin ei kai se muutaman kuukauden paussi voi olla mikään mahdoton tehtävä. Hankalaa vaan muuttaa asennoitumista, ja suoraan sanottuna ällöttää ajatus paluusta kondomeihin *yökyökyök*

Mutta eikös se tosiaan ole niin, että raskaus yleensä alkaa näkyä vasta joskus vko:n 12 tienoilla? Eli jos passailemme tämän ja syyskuun kierron, ja kävisi niin mieletön tsäkä että heti lokakuussa tärppäisi, niin ei se kai vuoden lopussa vielä näy?

*odottaa kerrankin malttamattomana syksyä*
 
Hei!
Raskauden näkyminen on yksilöllistä, itsellä on rv 18 käynnissä, ja töissä eivät vielä ole huomanneet. Masu on kyllä kasvanut, mutta oikeanlaisella vaatetuksella sen saa vielä piiloon. Alkuraskaudesta voi olla jo turvotusta, mutta ei sitäkään niin paljon, että se rehelliseltä vauvamahalta näyttäisi.
Kannattaa muistaa, että alkuraskauden pahoinvointi voi olla ennemminkin se ""paljastava tekijä""... itse oksensin monta viikkoa ja jouduin olemaan sairaslomallakin sen takia.

Ei kannata liikaa miettiä asioita työnantajan kannalta, koska hyvin harva työnantaja on puolustamassa nuorten / raskaana olevien naisten etuja. Kyllähän kaikki työnantajat tietävät, että tietyn ikäiset naiset on ""riskiryhmää"". Jos olet siitä huolimatta saamassa vakituisen työsuhteen, työnantaja voi olla kypsempi suhtautumisessaan, lapsien teko on kuulunut kautta aikojen elämän kiertokulkuun, ja jos lasket kaikki työvuodet joita sinullakin on edessä, niin pari vuotta raskauden / äitiysloman / hoitovapaan takia ei sitä kauheasti hetkauta.
Kannattaa myös muistaa, että vaikka lasten tekoa ja sopivaa hetkeä kuinka suunnittelisi, kaikki ei välttämättä mene suunnitelmien mukaan... kaikki kun ei raskaudu heti ensimmäisestä kierrosta, projekti voi viedä paljonkin aikaa.

Tsemppiä pohdintaan!

nimimerkki ""määräaikaisessa työsuhteessa ja raskaana""

 
Kiitoksia paljon kommenteista! Tätä olen nyt kovasti pähkäillyt suunnalta ja toiselta, mies on varmaan kohta ihan hermoraunio kun koko ajan aloitan lauseen ""..Mutta toisaalta taas..."" :)

Semmoinen 'suunnitelma' on nyt kypsynyt mielessä, että tässä kierrossa voisi käyttää jonkunlaista ehkäisyä ihan oman mielenrauhani takia. Seuraavassa kierrossa taas voisikin jatkaa yritystä, silloin toivottu raskauteni ei kenties näkyisi vielä joulukuussa. Pahoinvoinnista ei sitten tiedäkään, voi vaan toivoa että sen suhteen pääsisi helpolla!

Miehillä on niin helppoa!!!
 
Ihanaa, tiedättekö, sain tiedon mahdollisuudesta vähän pidempään (toki vieläkin määräaikainen, mutta silti) työsopimukseen. Joten nyt kai uskaltaisimme aloittaa yritykset vai mitäs sanotte? Jos olen ensi vuoden loppuun kuitenkin töissä niin... :) Jännittää!!

Hellu, teilläkin vähän samat aatokset. Kai sitä joskus voi repäistäkin, eikai aina voi niin ""järkevä"" olla kun ei elämästä kuitenkaan etukäteen tiedä..
 
Tosi hienoa Maikki!!!

Taidat olla oikeassa, ei elämästä tiedä kuitenkaan, kaikki voi muuttua ja suunnitelmat mennä totaalisen uusiksi. Ja vaikka suunnittelee, niin ei ne asiat sillä tavalla mene kuitenkaan :)

Sen verran aion nyt kuitenkin suunnitella, että tosiaan tämä kierto pidetään taas huppu hepin päällä ja ensi kierrossa taas jatkuu jännäily.

Jos aloitatte nyt yritykset niin onnea ja plussatuulia :D

 
Jep, täytyis tosiaan saada se ukko vielä vakuuttuneeksi. Hän tuntuu ajattelevan niin paljon ja järkevästi, minä taas antaisin enemmän elämän näyttää.

Hyvältä kuulostaa tuo teidän suunnitelma, sitten ei ainakaan tule turhia murheita sen työnantajan kanssa. Ja yksi kuukausi sinne tänne, nopeasti se menee!!

Kirjoitellaanko täällä tuntemuksistamme aina välillä kun ollaan niin samoissa tilanteissa? Olis kiva! Minkä ikäinen muuten olet ja mistäpäin?
 
Osallistun tähän keskusteluun siksi että yritän tuoda näkökulmaa vähän molemmilta puolilta.
Olen itse esimiesasemassa ja siksi joudun pohtimaan näitä asioita myös työnantajan näkökulmasta.

Perhe-elämä, vauvat ja niiden yrittäminen ovat jokaisen omia asioita, ne eivät kuulu missään tapauksessa työnantajalle.

Mutta tilanne jossa työsuhdetta ollaan vakinaistamassa ja raskautta kaikin keinoin salaillaan, saa minun niskakarvat pystyyn. Ehkä se että ajattelen asiaa naisena saa minut suhtautumaan asiaan pehmommin, mutta hyvästä työntekijästä pitäisin silti kiinni vaikka äitiysloma odottaisikin.
Sen sijaan ilmoitus ""kiitos vakipaikasta, jään äitiyslomalle ensi kuussa"", saisi minut miettimään asioita enemmänkin.
Ala jolla työskentelen on hyvin naisvaltainen ja tiukka suhtautuminen lisääntymisikäisiin naisiin toisi hyvin äkkiä työvoimapulan, mutta silti rehellisyys ja luotettavuus ovat tämän alan avainsanoja.

Itsekin olen haaveilija, siksi tällä palstalla vierailemassa ja samoja asioita pohtimassa. Ja toivottavasti joskus myös ilmoittamassa omalle esimiehelle tulevasta äitiyslomasta. Ilmoitukseen suhtautumista voin itsekin vain arvailla, mutta teille halusin vain sanoa että työnantajiakin on erilaisia.
Kaikki eivät ole mammavihaajia, vaikka valitettavasti niitäkin löytyy.

Onnea yrityksiin ja menestystä työelämään!




 
Mulla on pätkätöitä myös hoitoalalla ja itse vaan oon huomannu, että raskautta on hieman vaikea salata, jos sattuu olemaan näitä onnekkaita, jotka alkaa oksentamaan jo ennen plussaa... Nt en tiedä millä alalla olette, mutta mun on täytynyt jäädä melkein heti saikulle, koska kaikki hajut (ja muutenkin) on saanut mut oksentamaan. ja kaikenhuippu, että mun maha huomattiin jo viikolla 11+(mammahousut piti laittaa myös tosi pian), että nää jutut on aina tosi yksilöllisiä. Mutta mulle sanottiin, että lepää vaan, töitä ehdit kyllä tehdä myöhemminkin, kun aikanaan töiden missausta harmittelinkin(siis neuvolassa). Noh, näinhän se on ja kyllä sitä pärjää pienemmälläkin budjetilla jos on pakko..
 
Itse aloitin juuri uudessa työssä, joka vakinaistetaan heti koeajan jälkeen joulukuussa. Jos vakinaistetaan.. Olen ihan alkuvaiheessa raskautta ja mietityttää kyllä työasiat.

Olen seurannut vierestä joitakin ystäviäni, jotka ovat yrittäneet saada vauvaa jo vaikka kuinka kauan ja sitä myötä tajunnut, että koskaan ei tule sitä oikeampaa aikaa hankkia lasta. Se kun on asia johon itse on aika vaikea loppujen lopuksi vaikuttaa.

Itse olen miettinyt asiat niin, että olen koulutettu, työkokemusta omaava nuori (28v) nainen. Jos tätä työpaikkaa ei vakinaisteta _raskauteni vuoksi_, niin so what. Aina löytää jotain muuta, viimeistään siinä vaiheessa kun äitiysloma loppuu. Kukaan ei tässä maassa kuole lapsen hankkimisen vuoksi nälkään. Kaikesta selvitään, oikeasti. Ja sulla on kuitenkin mies eli et yksin asioiden kanssa kamppaile.

Et voi elää murehtien, mitä muut sinusta ajattelevat eli närkästyykö työnantajasi tulevasta perheenlisäyksestä. Sinulla on vain yksi elämä ja se kannattaa käyttää miten itse parhaiten näkee.

Oma onneni työni suhteen on, että olen suuryrityksessä töissä ja lisäksi naisvaltaisella alalla eli työkaverit esimiehiä myöten on naisia, joilla on omia lapsia. Eli ymmärrystä löytynee.

Tsemppiä teille yritykseen, toivotaan että tärppää niin lapsen kuin työnkin suhteen pian!!
 
Ja taas uusi työviikko pärähti käyntiin!

Kiitos hyvistä kommenteista, en ehtinytkään niitä viikonloppuna lukea kun juhlittiin kaverin häitä :)

Juhlien jälkimainingeissa innostuttiin miehenkin kanssa vähän 'juhlimaan', ja ilman ehkäisyä... Huolimatta päätöksestä, että tässä kuussa käytettäisiin ehkäisyä, tuli niin vahvasti sellainen fiilis että kyllä elämä kuljettaa, katsotaan mitä käy. Häissä oli hurjat määrät lapsia, sylivauvoista sellaisiin juokseviin, ja kaasollakin maha pystyssä (8. kuulla). Ja sitten olikin yöllä kivaa ;)

Maikki, on kyllä mukavaa kun on ihmisiä samassa tilanteessa! Minä olen 26 v, mies 32. Kaakonkulmalla asustellaan, mentiin tänä kesänä naimisiin. Harrastuksina on mm. talon remontointi ja vauva-asioiden pohtiminen...! Pysytään kuulolla...
 
Juu, uusi viikko ja uudet kujeet :)

Olin eilen vähän allapäin tästä lapsiasiasta kun tuntuu niin turhauttavan pitkältä koko projekti (vaikka ei siis vielä edes aluillaan). Mies kyllä tietää kuinka paljon lasta haluan (haluaa toki itsekin), mutta työtilanne on sellainen ettei tosiaan tiedetä uskalletaanko. Asia on siis meillä tällä hetkellä vähän jäissä...

Itse olen 24v. ja mieheni 26v. Asumme täällä Hämeen sydämessä omassa asunnossa. Kihloissa on oltu kolme vuotta, naimisiin ei vielä kiirettä toistaiseksi. Minullakin on ollut tämä vauvaharrastus jo pidemmän aikaa ;) Mies innostuu aina välillä ja sitten taas pitää matalampaa profiilia.

Tulis nyt vähän järkeä meidän molempien päähän ni voitas aloittaa yritykset. Tsemppiä muuten teidän yrityksille=juhlimiselle!!!
 
Kannattaa tehdä se lapsi silloin kun tuntuu siltä eikä kytistellä vakipaikkoja. Itse odottelin vuosia, että kaikki asiat olisivat kohdallaan. Nyt viimeisenä kun sain vakituisen paikan ja sen jälkeen yrittänyt turhaan tulla raskaaksi yli kaksi vuotta, en voisi kuvitellakaan olevani työssä tässä paikassa mahdollisen äitiysloman jälkeen. Lasta ei ole siis kuulunut ja työ maistuu puulta. Rohkeasti vaan lapsentekoon ja pulinat pois. Toivottavasti saatte lapsia!! Kyllä niitä työpaikkoja ehtii katsella myöhemminkin..
 
Pakko kertoa tämä ja samalla nostaa ketjua :)

Sain osakseni hieman töykeää palvelua käydessäni gynellä. Käyntini oli rutiini, mutta ajattelin silti kertoa lääkärille että aiomme vielä tänä vuonna luopua ehkäisystä. Ajatuksena oli siis että rutiinitarkastuksen lisäksi tämä olisi tarkastus jossa katotaan että kaikki on hyvin yrityksiä varten. Lääkäri oli nainen n.40v. ja tosi ynseä koko tutkimuksen/juttelun ajan. ""just joo"" ""olepas nyt paikallasi"" ym kommentteja. Kaiken huippu oli kun kyselin, tehdäänkö mitään tutkimuksia papan lisäksi ennen yrityksiä. Lääkäri alkoi nauraa minulle päin naamaa ja sanoi ""no eikai nyt sentään"".

Tosi kiva käynti yksityisellä á 80€. Eipä tee enää mieli mennä tai kysellä mitään, tuli niin pönttö olo. Ihan kun olisin hullu kun moisia kyselen :)

Tässä sitä nyt sitten ollaan, pilleriresepti (varmuudeksi) uusittu ja normaalitarkastus käyty, odottelen vielä papan tuloksen. Sitten vois ruveta yrittelemään. Miehen kanssa sovittiin että ehkä tossa loka/marraskuussa lopetan pillerit kokonaan. Ei malttais odottaa!!

Mitäs Hellu?
 
Hoito alalla minäkin. pätkätyötä teen eikä mitään toivoakaan edes pitkäikaisesta sijaisuudesta. pelottaa kyllä että mitenkähän keikka työ mahtaa onnistua siinä vaiheessa kun on lapsia.
Ollaan yritetty nyt 6 kk tulla raskaaksi. olen 25 ja mies 28.
Päätin että antaa elämän viedä. Uran kerkeän hankkia vielä yli 30 vuotiaanakin.. voi olla että täytyy vielä kouluunkin lähteä.

Tuntuu helpottavalta kuulla että muutkin on pohtineet tätä asiaa. Ja tosiaan vaikka vaki paikan saisikin ei sinne välttämättä halua palata.. eikä sen lapsen tulo ole niin taattu..
Alkaa jo itseä huolestuttaa kun 6kk mennyt..
 
Kerroppa haaveilija muuttuisiko suhtautumisesi jos työpaikkasi olisi vakityinen ja työsi katoaisi organisaatiouudistuksissa kerran vuodessa. Saisit hakea uusia töitä ja olla haastatteluissa. Tietäisit että joka kerta tulee olemaan ihmisiä jotka eivät sijoitu uudelleen. Koskaan et tiedä milloin seuraava organisaatiouudistus tulee, mutta sen tiedät että jos et yritä hakea töitä työsuhteesi katkeaa. Sinä näkisit myös miten raskaana olevien naisten kohtelua myös töihin palatessa. heille annetaan 2 kk aikaa itse löytää työnsä ja jos säkä ja suhdanteet ovat heikot oisit itsekkin työtön. 50% äitiys lomilta ja ja vanhempainvapailta palaavien naisten ahdistuksen ja työpaikan menettämiset. Tämä sinäänsä on työehtosopimusten vastaista, mutta näin vain on elävässä elämässä työpaikassa jossa työskentelen. Tämä yritys on Suomen suurin tietotekniikkayritys monikansallinen ylpeytemme.
 
Pahoittelen virheitä; 50% äitiys lomilta ja ja vanhempainvapailta palaavien naisten ahdistuksen ja työpaikan menettämiset. Olen nähnyt 50% läheltä äitiyslomilta ja ja vanhempainvapailta palaavien naisten ahdistuksen ja työpaikan menettämiset, kun esimiehet katoavat toisiin organisaatioihin tai talon ulkopuolelle. Kun näin työskentelee vuosia m illoin on oikea aika hankkia lapsia tai mikä on oikeudenmukaista ihmisten korvien välissä saati työehtosopimuksista katsottuna.
 
Niinkuin yritin sanoa työpaikkoja ja työnantajia on erilaisia, valitettavasti myös tuollaisia kuin sinun työnantajasi.

Tuskin itseltänikään riittäisi sinun asemassasi ymmärrystä työnantajalle. Mutta ei kuitenkaan kannata sen takia mustamaalata kaikkia työnantajia.

Jos omalta osaltani, omalla toiminnallani, olen pystynyt helpottamaan meiltä mammalomailevien taakkaa niin riittäköön sen minulle urakaksi.
Oman esimieheni kantaa minun mahdolliseen äitiyslomaan ja sen vaikutusta työnäkymiini voin minäkin vain arvailla.

Onnea ja positiivisia tuloksia vauvahaaveisiin,
voimia ja jaksamista työelämään.
 
Olen kans hoitoalalla, ja omaan vakituisen työpaikan jossa olen ollut 1,5v, Alussa kun sain paikan pätkätöiden jälkeen, ajattelin ettemme voi aloitella vauvan yrittämistä vastahan mä paikan sain yms.

Nyt yritystä takana vuosi ja olisin toivonut niin että jopa ennen vakituisen paikan saamista olisimme aloittaneet vauvan yrittämisen. Pätkätöitä oli ja niitä olisi varmaan riittänyt, pulaa tekijöistä.

Tällä hetkellä toivoisin että voisin jättää ensi kesäloman väliin ja jäädä mammalomalle, tekisi tauko terää. Voisin miettiä, että mtä sitä haluaa työkseen tehdä, onko hoitoala mun juttu ?

Ikä27v ja mies 33v. Ei se raha aina voi kaikkea ratkaista. Meillä ei mitenkään rahallisesti ole luksusta, mutta lasta haluamme yli kaiken jos sen vain saisi.
 
Mun, mielestäni jokasen oma asia,siis tärkeysjärjestelyt .
Toiset voittaa lotossa,töitä tekevät asuvat halvasti.
Pärjäävät luultavasti hiienommin jokapaikassa kun ei niin rahahuoliakaan
ja mun mielestä minulle oli ainakin todellinen lottovoitto jo saada lapsia, ei sekään haave ihan pilvilinnoissa ole kaikille kerrottua,sii lasten saanti,ja sekiään kun ei niin yksiselitteistä tunnu monellekaan olevan
siis huolenaihe sekin monelle.
Karkeesti sanottuna jos lasta aikoosi hankkia paras vaihtoehto jos sellaista edes on,no niin, lapsi laitetaan aina etusijalle,jo sitä suunniteltaessa
Kukaan MEISTÄ EI OLE PÄÄTÖN KANA:<zzhaaveilija
 
Morjens Maikki ja muut :)

Meillä ei ehkä noin nuivasti suhtauduttaisi odottajiin / äitiyslomalta palaaviin kuin tuossa em. mainitussa yrityksessä, mutta enpä kyllä tiedä tyrkytettäisiinkö vakipaikkaakaan. Voin vain toivoa että pomoni lukeutuisi niihin järkeviin pomoihin, ketkä pitävät kiinni hyvästä työntekijästä oli hän raskaana tai ei.

Maikki, olipa sulla kurja kokemus! Äänestä ihmeessä jaloillasi, voitko laittaa jonnekin palautetta kyseisestä lääkäristä??? Kun vielä maksaa reilusti palvelusta, niin luulisi saavan muutakin vastinetta rahoilleen kuin tyhmän fiiliksen :(

Mutta meinasit siis Maikki malttaa vielä kuukauden/kaksi syödä niitä pillereitä? Me ei maltettu ottaa sitä ehkäisyä käyttöön tässä kierrossa ensinkään :) Nyt sitten jännäilenkin, että alkaako menkat ensi viikolla vai ei...Toivon parasta ja pelkään pahinta!
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa