Vauva- ja työhaaveet

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Hellu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Joo, todellakin äänestän jaloillani, en ainakaan samalle lääkärille halua uudestaan.

Meinasin vähän jarrutella kun ei tuo mies tunnukaan niin varmalta kuin itse haluaisin. Kuitenkin olisi parasta että molemmat olisi täysillä mukana hommassa. Ei vaan toisen takia. Odotellaan vielä mahdollisesti muuttuvaa työtilannetta muutama kk ja sitten, jippii!!

Toivotaan että teillä ""malttamattomilla"" tärppäisi mahd.pian. Sitten ei tarvisi enää niitä työjuttujakaan stressata ;)

Palaamisiin!
 
mulla on myös kiva työpaikka, sopimus vuoden loppuun mutta jatkoa on lupailtu. Silti tuo vauvakuume ajaa yli, sillä vauvaakaan ei välttämättä heti ensiyrityksestä saa. Pidän perhettä työtä tärkeämpänä, ja olen jo liki 30. Ensi vuodellekaan ei sentään vakinaistamista olisi tarjolla. Olen jo ollut valmis yrittämään raskautta jonkin aikaa, ja nyt mieskin on innostunut. Joten plussaa odotellaan, vaikka kenkää vuodenvaihteessa tulisikin... :( Saattaisi sitä kenkää tulla ilman plussaakin, ja vaikka olisi vakityökin.
 
Maikki, arvaapa mitä? Minä otin ja plussasin tiistaina! Eilen piti vielä illalla tehdä uusi testi, ja kyllä se plussana on pysynyt :D Eli tämä ainoa kierto, jolloin ajattelin että ei haittaa vaikka ei plussaisikaan nyt, tuotti välittömästi tulosta ;)

Nyt sitten asiat etenee omalla painollaan, saa nähdä kuin käy!
 
Tulin just viikon lomalta ulkomailta ja oli heti pakko päästä ""sorvin"" ääreen ;)

Ja hyvä kun tulinkin kun näin kivoja uutisia oli vastassa!! Paljon paljon onnea!! *onnellinen teidän molempien puolesta* Nyt olette jo vähän ehtineet sulatella tota ""Onnellista vahinkoa"" tarkoitan siis ajoituksen puolesta, miltäs tuntuu?

Mitäs mä sanoin, ettei enää tarvi kelata niitä työjuttuja!! :)
 
Joo-o, asiaa on nyt sulateltu viikonlopun yli, kerrottiin mun vanhemmille ja mun parhaalle kamulle, tänään olis anopin vuoro (kääk, toivottavasti se ei sekoa)... Muille ei sitten ihan vielä kerrotakaan, töissä en kerro ennenkuin työkuviot varmistuu.

Tunteet on tosi aaltomaisia, ensin on ihan 'jipiijipiijipii', sitten alkaa ajatella sitä elinikäistä vastuuta, joka on siis jo alkanut, sitten taas 'jipiijipiijipii'. Ja hetkittäin unohtaa jopa olevansa raskaana, kun oireita ei oikeastaan ole eikä mahaakaan tietty vielä näy. Lauantaina olin menossa Alkoon ostamaan punaviiniä, sitten yhtä-äkkiä muistinkin että miehän olenkin raskaana, enhän mie enää voi juoda punkkua!

Kaikin puolin olen äärettömän onnellinen :) Kyllä työjutut jotenkin järjestyy!
 
Oikeassa olet, kyllä työjutut järjestyy ja niitä kuitenkin tulee ja menee. Oikea elämä on jossain muualla (masussasi :)

Onnea vielä paljon! Miten anoppi muuten otti uutisen?

Lähdetkin varmaan sitten tuonne odottajien puolelle vaihtelemaan kuulumisia raskauden ihmeellisyydestä. Toivotaan että tulen pian perässä :)
 

Yhteistyössä