Vauva & koira

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Äityli & karvakuono
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ä

Äityli & karvakuono

Vieras
Hei!

Aattelin kysästä miten muilla menee vauvan ja koiran kanssa??? Meillä vauva 10kk ja yksi koiravanhus joka on niin kauan tyytyväinen kun vauva ei tule lähelle, silloin saattaa jopa nipistää hampaillaan. Toinen on toi ikuinen karvanlähtö, kuinka äiteillä ""hermot"" kestää sitä?? Meillä myös alkanut ilmetä pissan karkailua joka tosi epämiellyttävää kun vauva on konttausiässä ja saattaa näitä lirahduspaikkoja löytää ennen äitiä ;( Miten ootte ratkaisseet asiat??
 
Meidän poikamme reilut 10 kk ikäinen ja koiramme täytti juuri 13 vuotta, eikä ole poikaamme sopeutunut vaan on stressaantunut. Koiramme menee kovaäänistä poikaamme ""karkuun"", mutta kuitenkin haluaa olla niin, että näkee pojan.

Se, miten olemme asian ratkaisseet on, että koiramme on vanhemmillani suuren osan aikaa (se on koirallemme kuin toinen koti) eli viikon siellä ja viikon täällä. Yritämme ""siedätyshoitoa"" antaa koiralle, jotta se tottuisi poikaamme, joka kävelee lelu kädessään ympäri taloa.

Mutta kyllähän se niin on, etten enää oikein jaksa uskoa, että koiramme poikaamme tottuisi. Se kun on saanut elää 12 vuotta prinsessana perheessämme. Muutenkin koiramme on aina ollut ääniarka ja nyt kun taloon tuli vielä kovaääninen vauva, joka mekastaa tietysti koko ajan, se taitaa olla liikaa.

Onneksi siis meillä on vanhempani, jotka ottavat koiramme mielellään luokseen. Muuten olisikin erittäin paha paikka edessä. Kun tuntuisihan se raa'alta lopettaa terve koira, vaikka ikää sillä jo onkin. Siihen meistä ei olisi.
 
Meillä on kaksi koiraa 4v ja 1,5v. Hyvin ovat vauvaan sopeutuneet, voin jättää vauvan esim. lattialle, kun käyn wc:ssä. Ei ole pelkoa, että mitään tekisivät... Vauva 3 kk:tta! Ovat kyllä enemmänkin välinpitämättömiä, kuin kiinnostuneita vauvasta! Kunhan vaan vauva ei tulisi allergiseksi! Isä allerginen tietyille eläimille, ei niinkään koirille!
 
meillä on 8 vuotias tolleri narttu ja on aivan rakastunut meidän pikkuseen.. ja Kiia on nyt varmaan 7 viikkoa.. aluksi kun meidän pikkunen tuli ja aina kun itki niin meidän koira raapi korviaan kun ei ymmärtänyt miksi ei pusut auta ;) nyt on jo normaaliintunut sekin juttu.. ja meidän hauva tulee kyllä toimeen ihan 2 vuotiaidenkin kanssa kun meillä on meidän neidin serkku (joka on tod. energinen pakkaus) ollu yötä ja hyvin on menny.. jos meno rupee meneen liian lujaks, meidän koira kyllä sitten "" komentaa"" / "" varoitaa"" ja menee omalle paikalle.. mutta onhan se hienoa että on aina välillä kylässä kävelevä ruoka-automaatti.. "" ensin omaan suuhun pieni pala ,loput koiralle.. ;) "" niin joo ja meidän koira suojelee vauvaa aina imurilta koska sitä itse pelkää ;)
 
Meillä on 10kk vauva ja 9-viikkoinen koiranpentu... Vauvan syntyessä meillä oli 2 koiraa, jotka molemmat valitettavasti kuolivat syksyllä (syöpään). Vauva ehti tottua koiriin hyvin. Kavereilla on paljon koiria, joten näki koiria paljon meidän koirattomalla kaudellakin (n.3kk). Vauva on ihan innoissaan uudesta koirasta. Hyvin tulevat toimeen, naurua riittää ja kovasti jo leikkivät yhdessä. Koirankupit nyt tietysti kiinnostaa kovasti ja koiran suusta jopa varastetaan leipäpalasia tms... Pentukoirakun on, niin pissoja tulee lattialle väkisinkin, toistaseks ollaan ehditty ennen vauvaa paikalle. Juuri tätä pissajuttua kyllä etukäteen jännitin, täytyy myöntää. Kai sitä pakostikin jossain vaiheessa vauva löytää kivan lätäkön lattialta... pentu onneks tekee paperin päälle, ne imee suurimman osan nopeesti.
 
Heippa

Eikö sitten ole mahdollista, että koiranne saisi olla vanhemmillasi pysyvästi? Voisi olla vanhukselle todella hyvin ansaitut eläkepäivät? Noin vanha koira ei välttämättä enää sopeudu uuteen tulokkaaseen kovin myönteisesti, sillä saattaa olla jo vanhuuden mukana tuomia kolotuksia ja kankeutta ja on ikävää kun ei saa olla ""rauhassa"" vaan koko ajan pitää yhdellä silmällä vahtia että missä se riiviö taas menee :-)

Jos ei ole mahdollista se että koira olisi pysyvästi vanhemmillasi, niin järjestäkää sille sellainen paikka missä se näkee mitä tapahtuu mutta sellainen mihin lapsi ei pääse itekseen mitenkään. Koira oppii, että tää on mun paikka ja tänne toi ipana ei pääse, rauhoittuu varmaan .

Mulla itsellä oli 6 vuotias koira kun neiti tuli taloon ja aika kivuttomasti tuo yhteiselo sujuu. Koira vaan on aina rakastanut leluja yli kaiken ja välillä kiusaus käy liian suureksi, vaikka tietää ettei lapsen leluja saa ottaa ja aika hyvin jättää ne rauhaan, mutta joskus on pakko vähän kantaa jotain nallea.......
 
Meillä 6kk vaavi ja 4- ja 13-vuotiaat isot koirat. Hyvin tulee juttuun. Oon sitä mieltä, että jos koira on alusta saakka kasvatettu ja koulutettu oikein, se kyllä tietää paikkansa laumassa ja hyväksyy sen uudet jäsenet. Ja karvaa tulee meilläkin, paljon ja joka päivä. Ja tohon pissajuttuun, ei se vauva siihenkään kuole, vaikka sattuisi sitä suuhunsa saamaan. Varsinkaan kesällä kun on pihalla, mitenkäs sitä estät kun myllää samalla pihalla koirien kanssa.
 
Niin ja tuohon virtsankarkailuun on estolääkitys, en nyt muista nimeä, mutta eläinlääkäri tietää. Se on sellainen joka supistaa virtsarakon seiniä, ja pissa ei karkaile. Tai siis, tämä on narttukoiralle. En tiedä kumpi teillä on. Meillä narttukoiralle tuli tuota virtsankarkailua sterilisaatioleikkauksen jälkeen ja lääkäri kirjoitti tämän reseptin. Vaiva kuitenkin loppui meillä itsestään ja siksi en nyt muista lääkkeen nimeä.
 

Yhteistyössä