Vauva syö huonosti - mikä neuvoksi?

[Huolestunut ja hermostunut äiti]

8kk tyttömme syö todella nirsosti. Jokainen ruokailu (5 kertaa per päivä) on yhtä houkuttelua, huijaamista ja pelleilyä, että menisi edes yksi lusikallinen lisää. Tytön paino on ollut koko ajan miinuskäyrillä. Maito on syötettävä ennen ruokaa, sillä muuten ei saa edes 3 desiä päivän mittaan täyteen. Nyt menee reilu neljä desiä päivässä.

Terkkari neuvolassa sanoi, että yrittäisin saada 5 desiä päivässä ruokavalioon. Mites tuputat jos ei syö?? Puurot tehdään maitoon, vauvan jogurtti on käytössä ja yli jäävä maito sekoitellaan ruokaan. Nämä siis laskettu maitokiintiöön.

Neuvola lääkäri sanoi tytön olevan terve ja jäntevä, mutta yrittäisin saada vähän enemmän ruokaa alas vaikka useammin päivässä. Eikös yli 5 kertaa päivässä ole jo hampaillekin epäterveellistä? Muutenkin tuntuu, että koko päivä menee ruokailuun...

Olen huolissani tytön painosta ja että saa tarpeeksi kalsiumia. Välillä meinaa mennä hermo, kun ei mene suusta alas kuin pari lusikallista. Jokaisen syödyn lusikallisen jälkeen kehun vauvaa ja jos ei syö, yritän olla tekemättä asiasta numeroa. Tämä alkaa vaan olla aikamoista tuskaa...Reilu kuukausi sitten kaikki mitä annettiin meni alas ja pieni suu odotti ammollaan seuraavaa lusikallista. Eipä enää... Hampaita on kyllä tulossa, mutta ei kai tämä voi näin kauan kestää?!

Onko kenelläkään samalaista? Neuvot olisivat tarpeen.... tai edes vertaistuki.

 

[Tuttu tunne]

meillä ei mennä ainakaan vielä miinuskäyrillä, mutta muuten tilanteesi on kuin meillä.
tyttäreni on 10kk ja tosiaan ruokailuhetket on tuskallisia..myönnän että alan itsekin olla väsynyt tilanteeseen kun ruokaa menee alas tyyliin 2-3 lusikallista. eikä sillä ole mitään väliä kuka lusikkaa neidin suuhun työntää. Erityisesti aamut ja päivät on hankalia syömisen suhteen, useinmiten koko päivä. Joskus kuitenkin päivällinen ja iltapuuro maistuu sitten paremmin.
Mekin on yritetty tehdä ruokailuhetkestä rauhallinen, mutta myönnän että on ollut pakko käyttää kepulikonsteja kuten kirjoja, laulamista, "leluja" (esim lusikka, kansia tms astioita) ym jotta saisi vähän enemmän ruokaa menemään.
Imetän mutta tyttö on alkanut itse vähentää myös sitä.
Yritin keskustella neuvolanterveydenhoitajan kanssa siitä, miten pystyn huolehtimaan siitä että tyttö saa riittävästi maitoa...en saanut juuri minkäänlaista vastausta
Jos annan lisämaitoa niin oma maidontuotanto tyrehtyy tuotapikaa.
Meillekin on tulossa hampaita...voisihan se siihenkin liittyä mutta...aika kauan kestää jos se on ainoa syy syömättömyyteen.
Meillä myös syödään aamupuuro, lounas, välipala, päivällinen ja iltapuuro. Tämä ateriarytmi on mielestäni hyvä.

Lohtu sinun tilanteessasi on se että lapsesi on syönyt aiemmin ihan reippaasti. Mikäli tämä johtuu hampaista niin on takuulla ohimenevää. Nyt sun pitäis varmaan vaan yrittää itse olla stressaamatta ja uskoa että kaikki kääntyy vielä parhain päin...Ainakin itse olen huomannut että sitten kun itse hermostun niin sitä ruokaa menee alas vielä vähemmän.

 

[Alessia]

Oletko antanut välillä huikan vettä tai maitoa? Meillä se auttaa saamaan lisää ruokaa alas. Ja tosiaan, jotain näperrettävää vauvan käteen ja suu aukeaa huomaamatta...

Tosiasia on, että vauvan ruokahalu vaihtelee kausiluontoisesti. On ihan normaalia, että välillä suu on koko ajan auki ja välillä mikään ei mene alas. Hampaat voi tietysti vaikeuttaa syömistä, silloin voisi antaa kipulääkkeen tuntia ennen ruokaa. Muussa tapauksessa luottaisin siihen, että VAUVA EI PIDÄ ITSEÄÄN VAPAAEHTOISESTI NÄLÄSSÄ, vaan syö kyllä sen minkä tarvitsee. Yritä siis olla rauhallisin mielin.

 

[ömöö]

Oletteko antaneet sormiruokaa tai oman lusikan, jolla lapsi saa sotkea (tai jopa syödä jos motoriikka riittää)? Jos hampaat vaivaa, kannattaa kokeilla antaa ruoka jääkaappikylmänä (aikuisen mielestä tietysti inhottavaa, mutta voi kelvata lapselle). Maissinaksuja voi dipata soseeseen tai puuroon. =)

 

[miinuskäyräneiti]

Kuulostaa tutulta, varsinkin tuo maidon juominen on tökkinyt meillä oikeastaan aina. Ja miinuskäyrien tyttö on hänkin. Joka paikkaan sotken maitoa ja tosiaan puurot teen maitoon ynm. Jos teillä on aikaisemmin syöty hyvin, niin luulen, että nyt on vain joku kausi juuri esim. hampaista johtuen. Meillä taas on tökkinyt aikaisemmin tosi pahasti mutta viimeiset kaksi viikkoa on ruoka uponnut tosi hyvin. Jopa maitokin, ainakin hänen mittakaavassaan hyvin. Eli näitä vaiheita tosiaan tulee. Katsele vielä jonkin aikaa, eiköhän se siitä taas helpota jossain vaiheessa.

 

[edellinen]

Niin, tuosta maidosta. Oletko kokeillut eri lämpöisinä antaa sitä? Meillä joskus uppoaa parhaiten ihan jääkaappikylmänä. Joskus taas pitää lämmittää hyvin. Joskus siltä väliltä.
Välillä taas uppoaa parhaiten tuttipullosta. Joskus taas nokkamuki on ainut mistä suostuu ottamaan.

 

[Ap:lle]

Jos tyttösi paino on ollut aina miinuskäyrällä, niin eikö se ole hänelle silloin normaalia? Toiset lapset on keskimmääräistä pienempiä ja toiset isompia. Tärkeintä on kai että paino kasvaa johdonmukaisesti. Meillä pojalla tapahtui noihin aikoihin notkahdus painokäyrällä. Johtuiko sitten imetyksen vähentymisestä kiinteiden myötä (eli kiinteät olivat vähäenergisempää kuin maitoni) tai liikunnan lisääntymisestä, tiedä häntä.

Ymmärrän miten ahdistavaa voi olla jos lapsi ei syö. Ei ole mitään niin tyydyttävää näkyä äidille, kuin lapsi jolle maistuu ruoka!

Nyt esikoiseni on miltei 2v. Tällä lyhyellä kokemuksella voin antaa seuraavia "vinkkejä": Kokeile antaa ruoka kylmänä (meillä oikeastaan vasta nyt on alkanut maistumaan lämmitetty ruoka) ja anna lapsen touhuta myös itse. Mitä enemmän puutuin lapsen syömiseen tai tuputin, sitä enemmän homma meni temppuiluksi. Ruokailu on ruokailua, ei sen kummempaa viihdettä. Jos ruokailu ei onnistu, niin jätä kylmästi se ateria väliin ja tarjoat myöhemmin. Maidon antaminen ennen ateriaa hieman mietityttää, sillä eihän silloin lapsella ole enää nälkä.. Voisitko kokeilla jollain aterialla toisinpäin? Alle 1v. meillä suurinta herkkua olivat Hipp-hedelmäsoseet (100% hedelmää/marjaa) ja sotkinkin niitä surutta miltei kaiken sekaan. Nokare hedelmäsosetta kasvissoseen seassa tekee ihmeitä Eikä lapseni nykyään ole mitenkään perso makealle, vaan syö oikein hyvin kaikenlaista ruokaa. Soseiden avulla sain hänet maistelemaan inhokkejakin!

Edelleen voi olla päiviä joina tuntuu ettei poika syö juuri mitään ja toisinaan taas ihan kamalasti. Eli lapsi säännöstelee itse syömistään. Hän alkoi syömään itsenäisesti suht aikaisin, 1 v. ja siitä lähtien hän on syönyt sen mitä alas menee. Vanhemmilta tulevat ainoastaan ruoka-ajat ja menu.

P.S. "Tuttu tunne"; jos olet imettänyt jo 10 kk, niin tuskin maidontulo loppuu ihan noin vain. Vai olenko ihan väärässä....?

 

[miinuskäyräneiti]

Edelliselle: ensinnäkin ymmärrän ihan hyvin, että maitoa annetaan ennen kiinteitä varsinkin jos se maidon juominen muuten on kamalan vaikeaa. Niin tehdään meilläkin. Se on ainut keino saada edes jotenkin maito uppoamaan neitiin. Jos jälkeenpäin yrittää, niin ei maistu, ei millään. Ei vaikka pitäisi tunnin tauon välissä. Kyllä meillä silti kiinteitäkin menee.

Ja tosiaan miinuskäyrillä mennään mekin, mutta sitä syömistä ruvettiin meilläkin kyttäämään neuvolankin toimesta nimenomaan niihin aikoihin tarkemmin, kun alkoi tämä liikkuminen. Se nimittäin aiheuttaa monille hyvillekin syömäreille painossa notkahdusta, ei niinkään esim. se ettei enää rintaa syö, kuten epäilit. Eli energiantarve tulee aika suureksi kun liikkeessä ollaan monta tuntia päivässä. Joskus jopa öisinkin, ainakin meillä... No, meillä siis ei ole ollut varaa mihinkään suuriin notkahduksiin juuri tältä osin, että koko ajan ollaan menty ihan alareunoilla painonnousussa muutenkin.

 

[tuttu tunne]

Ei se maidontulo varmaankaan seinään lopu mutta käsittääkseni maitoa nousee rintoihin tarpeen mukaan, ja jos tarve vähenee--> vähenee myös maidon määrä.
Että jos neiti nyt syö niukasti ja vaikkapa viikon päästä on taas sillä tuulella että söisi tissiä entiseen malliin, niin eipä sitä sitten enää herukaan samaa määrää...
Tätä tarkoitin.

 

[amélie]

Meillä myös pieniruokainen neiti, nyt 5 kk. Juo maitoa 3-6 dl päivässä ja soseita menee n. 2 prk/päivä. Lisäksi annan riisi- ja kaurapuuroa, mutta ei sitä mene muutamaa lusikallista enempää, joskus ehkä 50 ml.

Meillä maito on pakko antaa ennen sosetta, koska muuten maitoa ei menisi juuri ollenkaan. Neiti juo yleensä 40 ml sylissä ja sitten alkaa temppuilla pullolla ja itkeä. Sitten jatkamme juomista kylkiasennossa. Näin hän juo taas parikymmentä milliä ja lopettaa. Siitä eteenpäin saamme maitoa menemään laulun avulla. Kuitenkin maksimiannos on 140 ml. Usein juo 70-100 ml, ja siihen saa laulaa jo monta laulua. Laulaminen siis auttaa, ainakin toistaiseksi.

Mitään ohjeita en osaa antaa, mutta vertaistukihalitsempityksiä lähettelen. On todella raskasta henkisesti, kun lapsi ei syö kunnolla. Babysitterissa saan maitoa menemään joskus paremmin. Meillä auttaa, kun vauva saa touhuta omiaan samalla.

Imetyskään ei onnistunut meillä kuin kuukauden. Välillä tunnen itseni tosi surkeaksi äidiksi, kun olen epäonnistunut lapsen hoidon tärkeimmällä osa-alueella eli vauvan ruokkimisessa.

 

[amélie jatkaa]

Alussa vauvan paino kehittyi heikosti, mutta imetyksen lopettamisen jälkeen painon kehitys on ollut ihan hyvää eli kulkenyt keskikäyrällä. Kuitenkin nyt viime kuukauden aikana paino oli noussut vain parisataa grammaa. Terveydenhoitaja ei vielä puhunut mistään miinuskäyristä, mutta käski aloittaa pikaisesti kaurapuuron.

Toivottavasti nämä ovat vain vaiheita... Niin on pakko jaksaa uskoa.

 

[*********]

Ei yksikään lapsi jolle säänölllisesti ruokaa tarjotaan tapa itseään nälkään!
Nyt viiden vuoden kokemuksella olen oppinut, että ruokahalu tulee ja menne, samoin kuin voimakkaat kasvukaudet, eli voi käydä niin, että pari kuukautta syödään niin kuin hevonen ja sitten kuin lintu.

Meillä auttoi jossain vaiheessa ruokailun määrien vähentäminen. Eli vain 3 tai 4 ateriaa päivässä niin, että lapselle ehti tulla oikeasti nälkä aterioiden välillä ja silloin ruokaa meni huomaamatta enemmän kuin mitä useammilla aterioilla. Toinen mikä auttoi hampaidentulon aikaan oli antaa kaikki ruoka kylmänä. Joskus kun oli oikein huono ruokakausi meillä elettiin pelkällä hedelmäsoseella ja jugurtilla...

 

[syömätön täälläkin]

Meilläkin oli vasta samanlainen kausi, akoi kun lapsi täytti 7kk ja lähti liikkeelle ja hampaat tulivat.
Paras neuvo, jonka sain, oli se että lakataan tarjoamasta ruokaa enempää kuin pari kertaa päivässä, koska on selvää että lapsi ei syö. Oli iso henkinen helpotus lakata stressaamasta. Tarjosin siis sitä ainoaa sosetta, mitä vauva söi, kaksi kertaa päivässä kylmänä. Aamulla ja illalla puuroa, samaa kuppia siis kierrätin. Välillä vaan maitoa.

TERve lapsi ei tosiaan nälkään kuole, eikä kuoltu meilläkään. Ei hyvin syö nytkään, mutta syö ja on sopusuhtainen. Miinuksella mennään, mutta siitä en ole ollenkaan huolissani. Aika harvassa on ne vauvat jotka ois aina menneet tasaisesti nollakäyrällä.

Eli kokeiles sitä, että annat vaan lounaan ja päivällisen. Puuroa voit tarjota suoraan omalta lautaseltasi jos sitä ei kerran mene niin ei tule tiskiä eikä turhaa vaivaa. Käteen lapselle sormisyötävää ruokailutilanteessa. Oma kehonkieli rennoksi; et tuijota lasta, hartiat rentona, et tuputa ruokaa. Laittakaa vaikka levy soimaan ja lauleskele ja naureskele mukana. Maito jääkaappikylmänä unenpöpperössä ja omasta mukista ruuan kanssa.