Vauva viikoksi hoitoon

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja milloin?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
En puutu keskustelun tasoon, vaan kysyn alkuperäiseltä kirjoittajalta samaa mitä joku jo mietti. Eli miksi haluatte odottaa häiden ja ennen kaikkea häämatkan kanssa kunnes vauva on syntynyt? Se olisi minustakin hyvä idea lähteä matkalle jo nyt jos se on mahdollista, niin tätä asiaa ei tarvitsisi miettiä lainkaan.

Toinen mahdollisuus olisi lyhentää viikon matka pariin yöhön, jos viikko tuntuu pitkältä ajalta.

Häät tulevat varmasti myös olemaan erilaiset kuin lapsettoman pariskunnan unelmahäät, riippuen vauvan luonteesta tietysti. Mutta elämänarvot ja päivittäiset rutiinit muuttuvat niin paljon ettet voi aavistaakaan. On hyvä suunnitella etukäteen, mutta laadi myös suunnitelma B, C ja D... ;)

Ja miksi et ""aio"" imettää puolta vuotta pitempään? Ei kai sellaista voi oikein tietää tässä vaiheessa... =)

Oma mielipiteeni on että viikko on liian pitkä aika alle 1-vuotiaalle, pari yötä on tarpeeksi. Tai ehkä se olisi vain liikaa minulle?! =) Meidän 1 v 2 kk:n ikäinen tyttö on ollut kerran yökylässä, ja kyllä häntä kaipasi mahdottomasti seuraavana aamuna! Jälleennäkemisen riemu oli rajaton puolin ja toisin, ja tyttö oli selvästi kaivannut meitä vaikka kaikki oli mennyt hyvin.

Kesäksi suunnitellaan parin yön kahdenkeskeistä reissua, sillä ei olla käyty ulkomailla pitkään aikaan ja syksyllä on tulossa toinen lapsi. Koko perhe ollaan lähdössä Kanarialle jouluna, ja ennen sitä kesällä kotimaan matkalla.
 
siis hirvee keskustelu taas! ihan tiedoksi vaan että kaikki ei kerkiä mennä naimisiin enne lapsen tuloa. ja miks helvetissä pitäis kaikkien haluta naimisiin! ei se olle kuin paperilappu!itse sain kuulla että on vuosi aikaa tehdä lapsi jos haluan sellaisen saada(munasarjoissa vikaa) eipä siinä tullut mieleni alkaa meneen eka naimisiin jne. lapsi on aina tervetullut, ei tarvitse todellakaan olla naimisissa. minä olen samaa mieltä mamma5.n kanssa. minun poikani on ollut hoidossa 3kk iästä asti öitä ja viikonloppuja ja hyvin on mennyt. oma aika on parisuhteessa tärkeää, ei itseä ja miestä saa unohtaa vaikka lapsen tekeekin!se vasta itsekästä onkin. itselleni ei tulis pieneen mieleenkään lähteä ulkomaille lapsen kanssa vaan ihan kutulomalle miehen kanssa!!
 
tarkoittaako se, ettei heivaa lastansa jatkuvasti hoitoon sitä, että unohtaa itsensä ja miehensä? Jos parisuhde ei kestä lasten (jotka kuuluvat siis siihen samaan perheeseen) läsnäoloa, silloin siinä parisuhteessa on jotain pahasti pielessä.
 
minullepa vaan neuvolassa sanottiin että tulehdus on pilannut munasarjani siihen kuntoon että maksimissaan minulla on vuosi aikaa saada lapsia- no täytyykin kysyä sieltä valehtelivatko????aika outoa jos näin on. oletko aivan varma? aika törkee valhe mielestäni.ja en todellakaan tarkoita ettei lapsi mahtuisi parisuhteeseen, mutta täällä kun mollataan niitä jotka yhdeksi yöksi jättävät lapsensa hoitoon kun haluavat miehen kanssa omaa aikaa. ei se lapselle haittaa tee jos äiti ja isä välillä haluavat omaa aikaa. ja mollattiin täällä mamma5.n juttujakin. noh, tää nyt on tälläinen himopalsta että kaikkia mollataan ,teki sitten niin tai näin.
 
Hei,

Jellyllä lienee kyse ennenaikaisista vaihdevuosista, ts. munasarjojen toiminta on hiipunut ennen aikojaan. Eli FSH (follikkelia stimuloiva hormoni) on koholla ja lähellä vaihdevuositasoa. Tällöin raskaaksitulo on erittäin epätodennäköistä tietyn ajan kuluttua, vaikkapa nyt vuoden. Tuon voi aikaansaada juuri tulehdus, joku elimellinen sairaus tms., mutta useinkaan syytä ei saada selville. Koholla olevaan FSH:n ei auta mikään lääke tms., mutta koeputkihedelmöitystä voidaan vielä yrittää suurilla progesteronannoksilla, mutta vastetta ei aina saada. Tästä syystä on kiire saada lapsi alulle, jos sellaista toivoo.

Tämä näin tavispohjalta. Eli kertaapa vielä ne kurssikirjat, ennen kuin lähdet tositoimiin potilaiden pariin... ;)
 
Olet ihan oikeassa tuossa, mutta aikaa ei voida määritellä. Tai voidaan tietysti kuukaudesta kahteenkymmeneen vuoteen, mutta kukaan lääkäri ei voi sanoa että sinulla on nyt vuosi aikaa tulla raskaaksi. Sellaista vaan ei voida todeta.

PS. Teitä tavispohjalaisia on vähän liikaakin. Jos asia kiinnostaa, niin hanki kurssikirjat ja lähde opiskelemaan. Ja olen jo ihan tositoimissa potilaiden kanssa, ties vaikka sinuakin hoitanut.
 
Ok.

No eipä kyllä kiinnosta...

Ihan vaan vinkkinä, että kannattaa varmaan noin lekurina olla hiukan hienotunteisempi. Ei ole varmaan Jellystä (sorry et puhun sinun suullasi, voin olla ihan väärässäkin) kiva lukea jostain Ellit-palstalta ""lääkäriopiskelijan"" oikovan hänelle lääkärin taholta aiemmin kerrottuja asioita. Kun nyt on näinkin vakavasta asiasta kyse kuin lapsen saamisesta.

Kauemmas alkuperäisestä aiheesta tuskin voidaan eksyä ;
 
tämä on julkinen keskustelupalsta. jos haluaa tuoda henkkoht. asioitaan täällä julki niin kyllä ne silloin on ihan kenen tahansa ruodittavissa ja kannattaa sitten kestää ne seuraukset.
 
no kyllä tää ketju on mennyt ihan yli äyräiden jo aikoja sitten. älkää hyvät ihmiset tuoko asioitanne tänne julki jos ette kestä kommentteja siitä.

annettaisko tämän ketjun jo oikeasti mennä..
 
En tiedä lukeeko ap enää tätä ketjua, on sen verran alatyylistä ollut... mutta kerron kuitenkin omat mietteeni aiheesta.

Ennen kuin vauva syntyy voi olla aika vaikea miettiä sopivaa ajankohtaa ja sitä miten vauva tulee suhtautumaan eroon äidistä, koska jokainen vauva on yksilö ja jokainen vauva kehittyy omalla tavallaan.

Meillä esikoisen kohdalla imetys loppui varhain ja hän oppi aika varhain nukkumaan yönsä ilman syöttöjä. Joten 5 kk:n iässä hänet oli niiden puolesta helppo antaa yhdeksi yöksi mummulle hoitoon. Enempää en olisi raaskinutkaan erossa. Ensimmäinen pitkä ero meillä oli n 1,5 vuoden iässä kun lapsi oli häämatkamme aikana mummulassa. Silloin kaikki meni kivuttomasti ja kivasti - jopa niin että sekä lapsi että mummu halusivat tehdä tästä perinteen ja niimpä lapsi on ollut sen jälkeen joka kesä viikon mummulla ihka omalla lomalla.

Kakkonen on nyt 8kk ja hän ei ole ollut vielä kertaakaan yökylässä. Ei häntä oikein voi antaakaan kun hän on vielä imetyksellä ja varsinainen yösyöppö. En halua eroon yöksi ennen kuin hän osaa nukkua yönsä syömättä ja toisaalta en halua antaa mummoille ""vaivaksi"" yöllä heräävää lasta. Ja iso tekijä tässäkin on se että en halua olla vielä lapsestamme erossa, se on tätä syvää symbioosivaihetta se. Kakkosen kohdalla ehkä vuoden päästä kesällä kokeilemme pidempää mummulalomaa.

Onnellista odotusta ja ihanaa häiden suunnittelua!
 
Kannanpa minäkin korteni kekoon.. Meillä 7kk ikäinen vauva, mietimme neljän päivän kaupunkilomaa ilman häntä, muta päädyimme ottamaan hänet ja isovanhemmat mukana, emme voi olla erossa niin pitkää aikaa. Hän on kyllä ollut isovanhemmilla yökylässä kahdesti ja hyvin on mennyt.

Tuttavaperheemme jätti kaksosensa (8kk) isovanhempien huomaan ja olivat viikon ulkomailla. Kotiin tullessa olivat vierastaneet jonkin aikaa (tyyliin tunnin) ja sitten kaikki oli kuten ennenkin. Eivät tuntuneet unohtaneen vanhempiaan.

 
mahdoton ajatus ottaa vaikka isovanhemmat reissuun mukaan, näin saisitte kahdenkeskistä aikaa, mutta ei tarvitsisi olla vauvasta liian pitkiä aikoja erossa.

Me ollan havaittu tämä matkustusmuoto toimivaksi, saa olla perheen kanssa yhdessä, mutta käydä illalla syömässä kahdestaankin tai mennä vaikka rauhassa sukeltamaan.
 
Kaikki riippuu varmaan ihan lapsesta. Meillä ei vauva suostunut syömään rintaa kuin pakottamalla vajaat kolme kuukautta. Nukkui sairaalasta tulon jälkeen 8 tunnin yöunia. Joten jonkun sanomisien mukaan hän siis unohti minut äidin joka yö?!
uolen vuoden iäässä jo huomattiin et hän tunnisstaa muitakin kuin vain minut ja isän. Pappaa nähtiin ehklä parin viikon välein ja aina kun näki rupesi hillumaan ja kiljahtelemaan sylissä. Tästä syystä ajattelimme et tunnistaa ja muistaa papan kun hänet näkee. Teitenkään lapsi ei muista sitä mitä ei näe, mut kun taas näkee niin kyllä tutut kasvot muistaa!!
 

Yhteistyössä