Vauva yökylään ?!?!

[eiosaasanoa]

Äitini haluaa hoitaa vauvaamme yön. Kovasti jo kavereilleen puhunut, että vauva on tulossa hänelle yökylään. En kertaakaan ole sanonut, että antaisin vielä vauvaa hänelle hoitoon. Miten sitä loukkaamatta sanoo isoäidille, ettei vielä vauvaa anneta hoitoon? Rakastaa vauvaa ja tuntuu, että hänellä ei ole muuta puheen aihetta kuin vauva vauva.. Toisaalta, tuntuu että sanon asiasta miten tahansa, niin hän suutahtaa.

 

[v]

No sanot vaan. Kerrot, että sitten kun tulee tarvetta, voitte antaa vauvan yökylään. Mutta ette nyt koe tarpeelliseksi.

 

[eiosaasanoa]

Olen yrittänyt sanoa, että ei vielä.. mutta hän ohittaa sujuvasti sen mitä sanomme (ei kuuntele).

 

["Nella"]

Sanot ihan suoraan ettet ole vielä valmis antamaan vauvaasi hoitoon. Jos oma äitini olisi siittä suuttunut, niin en olisi välittänyt...

 

[kojootti]

Mitä jos sekä sinä että vauva menisitte yökylään, sulla olis mielenrauha ku olisit lähellä, ja mummukin sais iloita yövieraista? Mummu vois hoitaa yöheräämiset, ja jos joku hätä tulisi niin sä olisit kuitenkin lähellä.
Meidän poika oli ekaa kertaa mammalla yökylässä 7-kuisena, ja kaikki meni hyvin. Imetin vielä noihin aikoihin, mutta tissit eivät yhdestä yöstä räjähtäneet ja pojalle maistui korvike, kaikki meni siis hyvin Ja oli se ihanaa saada nukkua aamulla pitkään. Nyt poika täyttää 3 vuotta, ja on mamman luona n. joka 3. viikonloppu yhden yön, mamman tilauksesta :heart: Mä olen kotiäiti, joten mun seurasta poika saa ihan tarpeekseen Jos olisin työelämässä, en varmaan raaskisi ihan niin usein yökylään antaakaan.

 

["turha"]

Jos mummolla "kavereita" niin minkä ikäinen mummo on?

 

[eiosaasanoa]

Mummo on 47 v ja työkavereita ja harrastus kavereita on paljon. Menisimme yhdessä, mutta.. mummo asuu yksin, on sinkku. Ja asunto on pieni, siellä on vain yksi 120cm sänky ja sohvat. Olen joskus nukkunut sohvalla, mutta aamulla olo sen mukainen. Itse olen levoton nukkuja, joten samassa kapeassa sängyssä ei nukkumisesta tule mitään.

 

[kojootti]

Juu no ei se kyllä taitais olla sulle mikään rentouttava yökyläily, jos tilaa on vähän ja joutuisit vielä sohvalle Minkä ikäinen sun vauva on?

 

[eiosaasanoa]

Vauva on pian 4kk, pieni vielä. Ilmapatjan tietysti voisi ostaa ja ottaa mukaan, mutta onko nekään hyviä nukkua? Olen aina kuvitellut, että ne tuntuu samalta, kuin sairaalassa se muovi lakanan alla.. hiki ja hankala nukkua.

 

[Madicken04]

Mummo on 47 v ja työkavereita ja harrastus kavereita on paljon. Menisimme yhdessä, mutta.. mummo asuu yksin, on sinkku. Ja asunto on pieni, siellä on vain yksi 120cm sänky ja sohvat. Olen joskus nukkunut sohvalla, mutta aamulla olo sen mukainen. Itse olen levoton nukkuja, joten samassa kapeassa sängyssä ei nukkumisesta tule mitään.

Entä jos mummo tulisi teille yökylään ja saisi siinä hoidella vauvaa?

 

[Snoopy]

Vauva on pian 4kk, pieni vielä. Ilmapatjan tietysti voisi ostaa ja ottaa mukaan, mutta onko nekään hyviä nukkua? Olen aina kuvitellut, että ne tuntuu samalta, kuin sairaalassa se muovi lakanan alla.. hiki ja hankala nukkua.

Sellainen velour-päällysteinen on yllättävän hyvä nukkua! Voi hankkia varavuoteeksi itselleen kun saa sitten säilytettyä pienessä tilassa. Kun täyttää ihan piukkaan on ainakin mun selälle sopivan kova alusta, parempi kuin vaahtomuovipatjaviritykset.

Menette vaan kumpikin! =) isoäiti saa mielenrauhan ja sun ei tarvitse olla vauvasta erossa En mäkään tohtisi nuin pienestä olla erossa :heart: vaikka mitään haittaa vauvalle erosta ei varmasti olisikaan.

 

[kojootti]

Kyllä semmonen ilmapatja on itseasiassa ihan yllättävän hyvä Ja se on sitten jatkossakin hyvä hätävara. Se on siitä kiva, että kovuutta on helppo säätää oman maun mukaan. Ja kun sinne laittaa lakanan (ja mikä jottei vaikka petariakin), niin ei se ole erityisen hiostavakaan. Olen kerran semmosella nukkunut telttareissulla, ja mua kyllä hiosti mutta syy oli siinä teltassa eikä patjassa.

 

[kojootti]

Mä luotan siihen, että kun mun poju nyt on ahkerasti anoppilassa yökyläilemässä ja tykkää siitä niiiin kovasti, niin mäkin saan sitten mummona yökylään pieniä lapsenlapsia :saint:

 

[Madicken04]

Sellainen velour-päällysteinen on yllättävän hyvä nukkua! Voi hankkia varavuoteeksi itselleen kun saa sitten säilytettyä pienessä tilassa. Kun täyttää ihan piukkaan on ainakin mun selälle sopivan kova alusta, parempi kuin vaahtomuovipatjaviritykset.

Menette vaan kumpikin! =) isoäiti saa mielenrauhan ja sun ei tarvitse olla vauvasta erossa En mäkään tohtisi nuin pienestä olla erossa :heart: vaikka mitään haittaa vauvalle erosta ei varmasti olisikaan.

TUota voin peesailla. Isälläni on kaksi sellaista "parivuodetta" sitä varten kun lasten perheet tulee yökylään. Kyllä niissä ihan ok nukkuu vaikka huono nukkuja olenkin noin vieraissa paikoissa. Ihan kätevät tosissaan kun saa pieneen tilaan kaapinpohjalle ja siitä vaan täyttää yöksi.

 

[eiosaasanoa]

Olen kyllä pyytänyt meille yöksi, mutta kai se ei ole hänelle sama, kuin että vauva olisi hänen luona yötä. Täytyy ostaa sellainen ilmapatja ja mennä yhdessä mummon luo kylään Saa hoitaa vauvaa ihan kunnolla, jospa siitä hänen hoitoviettinsä laantuu

 

[ljlk]

Sanot äidillesi, että vauva tulee yökylään sitten kun hän itse haluaa (on tarpeeksi vanha sitä halutakseen) tai kun sinulla on itselläsi pakottava syy. Yökyläily täytyy lähteä vauvan (tai äidin) tarpeista, ei mummun halusta. Kerro, että päiväseltään saa hoitaa, jos käyt esim kampaajalla, lääkärissä tms. Mutta yökyläily saa odottaa vielä pitkään...Perusteluksi voit kertoa nykyisen lastenpsykologien suositukset: lapsi voi olla niin monta tuntia erossa pääasiallisesta hoitajastaan kuin hänellä on ikää kuukausina. Esim 3kk:n ikäinen voi olla 3h erossa. Yli vuoden ikäisillä sama sääntö kuuluu: lapsi voi olla erossa pääasiallisesta hoitajastaan yhtä monta vuorokautta kuin hänellä on ikää vuosina. Pieni vauva ei ymmärrä sitä, että äiti tulee huomenna hakemaan. Jos äitiä ei ole lähellä, niin häntä ei ole olemassa. Karua mutta totta.

 

[Mukamaspipsa]

Mä melkein koin itseni ap-kirjoittajan mummuksi. Mulla ei ole vielä lapsenlapsia, mutta mä "pelkään", että tulen olemaan tuommoinen "yöksi-pyytäjä" -mummu.

Ja mä en ainakaan loukkaantuisi, jos siitä kieltäydyttäisiin.

Ja ap:n äiti tuntuu ihan inhimilliseltä, niin kuin myös itse ap

 

[eiosaasanoa]

Niin vielä, siis uskon ja luotan, että äitini hoitaa varmasti hyvin vauvaa. Hoiti meitä lapsiakin hyvin ja hoitaisi varmaan vieläkin On hyvin lapsirakas. Itse en vaan raaski vielä, kova ikävä tulisi jos yö pitäisi erossa olla. Mutta, yhdessä mennään, kun patja ostetaan ja kunhan vauva kasvaa, niin saa yksinkin olla joskus. Toivottavasti saan itsekkin sitten joskus vuosien päästä lapsen ja lapsenlapsen yökylään <3

 

[kojootti]

Olen kyllä pyytänyt meille yöksi, mutta kai se ei ole hänelle sama, kuin että vauva olisi hänen luona yötä. Täytyy ostaa sellainen ilmapatja ja mennä yhdessä mummon luo kylään Saa hoitaa vauvaa ihan kunnolla, jospa siitä hänen hoitoviettinsä laantuu

Ja mikäs sen mukavampaa yhdessäoloa, kun ei sitä enää aikuisena tuu nähtyä omia vanhempiaan samalla tavoin kuin lapsena. Mulla on suhde lähentynyt omaan äitiini lapsen syntymän myötä, ja anopin kanssa olen myös paljon tekemisissä. Mä uskon että teille tulis kiva yökyläreissu

 

[kojootti]

Niin vielä, siis uskon ja luotan, että äitini hoitaa varmasti hyvin vauvaa. Hoiti meitä lapsiakin hyvin ja hoitaisi varmaan vieläkin On hyvin lapsirakas. Itse en vaan raaski vielä, kova ikävä tulisi jos yö pitäisi erossa olla. Mutta, yhdessä mennään, kun patja ostetaan ja kunhan vauva kasvaa, niin saa yksinkin olla joskus. Toivottavasti saan itsekkin sitten joskus vuosien päästä lapsen ja lapsenlapsen yökylään <3

Ihan varmasti saat :heart: Noista yökyläilyistä on jäänyt ainakin mulle itselleni niin kivoja muistoja, että tietysti haluan jatkaa perinnettä. Ja poikakin tosiaan odottaa aina mamman luona yökyläilyä kuin kuuta nousevaa.

 

[eiosaasanoa]

Kun tuon ilmapatjan päätin ostaa, niin tavallaan aloin jo odottamaan tulevaa viikonloppua Viikot äitini on töissä, joten yökyläilymme saa odottaa viikonloppuun. Uskon myös, että meillä tulee olemaan mukava vierailu. Huomenna soitamme mummolle, että saa yhden yökyläilijän sijasta kaksi.
Ihanaa katsoa muutenkin äitini lepertelyä vauvalle, näkee että molemmat nauttii yhdessä olosta.. ja minusta on ihanaa nähdä äitini onnellisena ja vauvan hymyilevän ja nauravan

 

[Mukamaspipsa]

Olen kyllä pyytänyt meille yöksi, mutta kai se ei ole hänelle sama, kuin että vauva olisi hänen luona yötä. Täytyy ostaa sellainen ilmapatja ja mennä yhdessä mummon luo kylään Saa hoitaa vauvaa ihan kunnolla, jospa siitä hänen hoitoviettinsä laantuu

Ihanaa kirjoitusta Kirjoittaa mummu, joka ei vielä edes ole sitä. (Sitä odottelen....)

Mutta tuli jotenkin vaan hyvä mieli tästä

 

[........]

Vauvan hoitoon jättäminen [5/2007] Kaksplus lehdestä/psykoterapeutti Katri Kanninen vastaa:

Olisimme lähdössä mieheni kanssa noin neljän vuorokauden lomalle ja ajankohta on päätetty jo kauan aikaa sitten, mutta nyt mietityttää, voimmeko jättää vauvamme silloin mummolle hoitoon. Vauvamme olisi silloin noin puolivuotias. Lapsemme on ollut kyllä paljon tekemisissä mummonsa kanssa ja he tapaavat joka kuukausi (mummo asuu eri paikkakunnalla), joten kyseessä olisi tuttu henkilö, mutta mietityttää vain, onko se neljä päivää liian pitkä aika? Voiko lapsi alkaa vierastaa meitä? Tai voiko hänelle tulla erosta jotain traumoja?
Maya



Voi kuinka mielelläni vastaisin, että lähtekää vaan matkalle hyvällä mielellä! Valitettavasti näin en voi tehdä, kerron pian miksi, mutta sitä ennen muutama sana parisuhteesta. Tutkimuksissa on todettu parisuhdetyytyväisyyden kohoavan raskauden ajan aina vauvan syntymään saakka. Seuraavat kolme kuukautta tyytyväisyys laskee kuin kissan häntä. Onneksi tämä on ohimenevää. On tärkeää löytää jokin keino, millä yhteinen sävel parisuhteessa säilyy ja kypsyy. Tämä onkin haaste, sillä vauvan turvallinen kehitys on niin riippuvainen ensisijaisesta hoitajasta, että yhteiset matkat eivät tässä vaiheessa ole ensisijainen keino parisuhteen hoitamiseen.

Vauva on biologisesti virittäytynyt luomaan alusta lähtien kiinteän suhteen häntä ensisijaisesti hoivaavaan vanhempaan, tässä tapauksessa ilmeisesti äitiin. Ensimmäinen puoli vuotta on tärkeää aikaa turvallisen perusmallin rakentamisen kannalta. Tällöin vauva oppii luottamaan siihen, että saa apua, kun sitä tarvitsee.

Äidistä on tullut 5-6 kuukauden ikään mennessä vauvan mielessä korvaamaton, ja jopa pienetkin erot, kuten äidin katoaminen vessan oven taakse, voivat saada vauvan hälytyskellot soimaan.

Isän merkitys kasvaa päivä päivältä, mutta ei edes työssäkäyvä isä, saati sitten harvemmin tapaava (myöhemmin varmasti rakas) mummo, pysty vauvan kokemusmaailmassa korvaamaan äitiä tässä ikävaiheessa pidempiä aikoja.

Vauva on vahvasti läsnä nykyhetkessä. "Menneisyys" (aiemmat kokemukset) rakentuu hiljalleen vauvan muistiksi, oletuksiksi siitä, millainen maailma on. Vauva ei kykene kuvittelemaan muuta kuin aiemmin kokemansa. Vauvaa ei kuvaannollisesti "ole olemassa yksin". Vauva on olemassa vain äidin kanssa jaetun kautta. Äiti on vauvan muisti ja kokemuksien välittäjä. Vauvan aivot pystyvät käsittelemään kiihtymystä hyvin rajallisesti. Jotta vauva selviäisi kiihtymystilojen yli, hän tarvitsee tuttua äitiä: tuoksua, ääntä, syliä, kaikkea mikä on vauvalle tuttua ja turvallista.


Kokemukset, jotka ovat liian intensiivisiä vauvan kestettäväksi, johtavat hetkelliseen olemassaolon jatkuvuuden katkeamiseen (tyhjyyden tunne, ahdistus, paniikki, putoamisen tunne). Tällaiset kokemukset voivat jäädä vauvan kehon mieleen traumamuistoiksi ja voivat johtaa välttämiskäyttäytymiseen, jonka avulla vauva pyrkii (ei tietoisesti) selviämään sietämättömien kokemuksien kanssa. Tällaista käyttäytymistä voi olla esimerkiksi lohdutuksen tarpeen tukahduttaminen tai sylistä kieltäytyminen.

Arjessa vauva joutuu kohtaamaan miltei päivittäin hänelle sietämättömiä kiihtymystiloja (vaikkapa istuminen auton turvaistuimessa nälän yllättäessä). Olennaista onkin, että vauva saa toistuvasti kokemuksia siitä, että yhteys vanhempaan palautuu uudelleen ja mieli rauhoittuu vanhemman avulla. Nämä arkiset kokemukset eivät ole traumaattisia, toisin kuin mitä pidemmät erot vanhemmasta saattavat olla. Joskus toki elämässä sattuu asioita (sairaalareissu, äidin vakava uupuminen), jolloin vanhempi joutuu jättämään imeväisikäisen vauvan pidemmäksi ajaksi hoitoon. Ideaalitapauksissa hoitajana toimii silloin toinen vanhempi, joka on vauvalle päivittäisestä arjesta tuttu.

Vielä matkaanne ajatellen, jo maiseman vaihdos, vaikkakin yhdessä vauvan kanssa, voi tuntua virkistävältä vastapainolta arjen rutiineille. Onnea ja jaksamista vauvan hoitoon ja parisuhteeseen!

Katri Kanninen

 

[Snoopy]

...ja saat itse rentoutua ja katsella vaikka tv:tä tai lueskella ja usuttaa äidin vaipanvaihtoon

 

[kojootti]

Minustakin se on ihanaa nähdä isovanhemmat lastenlapsiensa kanssa. Ei siitä niin kauaa ole, kun isovanhemmat asuivat samassa pihapiirissä ja yhteiselo oli tiiviimpää. Perheeseen kuului useita sukupolvia. Mä en halua mitenkään väheksyä psykologeja ja heidän oppejaan, mutta kun nuo kaikki lapsenkasvatusneuvot muuttuvat kovin tiheään tahtiin, niin en tahdo ottaa niistä mitään turhia paineitakaan. Mulla on oma, onnellinen lapsuus elettynä ja tottakai otan onkeeni omista kokemuksista enemmän kuin jonkun muun sanomisista. Ja mä uskon vakaasti, että mun lapsi on äärimmäisen onnellisessa asemassa, koska hänellä on tosi läheiset suhteet kaikkiin isovanhempiin, täteihin ja serkkuihin. Vaikkei enää nykyään asutakaan tiiviisti samassa pihapiirissä, niin kyllä mä haluan silti ajatella, että me ollaan yksi iso perhe.