Toggle sidebar

Vauvakuume 21-vuotiaana

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kuumeilija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
K

Kuumeilija

Vieras
Eikö sitä voisi jo alkaa yrittää tehdä haaveista totta...?

Ajattelin "muinoin", että sitten kun on opiskelupaikka hommattuna, voin jättää ehkäisyn pois. Nyt opiskeluja 2 vuotta takana, ja e-pillerit yhä käytössä. Jotenkin pelottaa! Voisimme todella mieheni kanssa alkaa yrittää lasta, mutta kun se nyt olisi kaikin puolin ihanteellista, meinaa olla pupu pöksyissä.

Tsempatkaa mua! Tai kertokaa omia ajatuksianne, mielipiteitänne... mitä vain.
 
Ainakin sulla olis hyvä ikä alkaa lasta yrittään, ja jos miehen kans kaikki hyvin ja ootta olleet tarpeeksi kauan yhdessä (pahimmat kolhut takana) niin ei muuta kun yritystä putkeen :)
 
Ei oikeaa ikää ole olemassa. Jotkut odottaa että "kaikki on täydellisesti" (jota ei välttämättä koskaan tule) ja jotkut yrittävät kun kummastakin tuntuu että aika on oikea.

Meidän esikoinen syntyi kun olin 19v, mies oli jopa nuorempi. Siitä on jo 7v aikaa ja tässä sitä olleen :hug:
 
mä olen 29 ja mullakin pupu melkeen pöksyssä ja kuumetta pukannu jo vuosii mut ei jotenki uskalla tai jotain,ollaan oltu jo 5v.yhessä ja muutenki oltas valmiita mut mua vaan pelottaa!Hullu(a) varmaan.
 
meidän esikoinen syntyi myös 19 vuotiaita ollessamme ja hyvin olla pärjätty.. äidiksi ja isäksi voi kasvaa jos vain tahtoa on.
ja kunhan ymmärrätte että äitiys opetta olemaan epä itsekäs ja omaa ikaa ei pakolla ole.. väsyttää rahat on tiukassa.. mutta lapset on sen arvoisia
 
Mun mielipide on, että opinnot kannattaa ensin suorittaa loppuun ja ehkä töitäkin vähän tehdä. Olet vielä niin nuori, että vaikka opiskelisit parikin vuotta lisää, niin et olisi mitenkään vanha lapsia saamaan. Jollain ne lapset pitää myös elättää, joten siksi olen tätä mieltä. Täältä palstalta saa liian usein lukea näitä apua auttakaa rahat loppu -juttuja. Lapset ei elä pelkällä rakkaudella, vaikka jotkut niin uskookin. Uskomaton määrä menee rahaa esim vaatteisiin, vaikka kuinka ostaisi käytettynä osan/kaikki.
 
Mulla ja miehellä todellakin kolhuja takana, mutta vaikeudet on selvitetty. Mistä sitä ikinä tietää, että mitä tuleva tuo, mutta aiempien kokemusten perusteella uskallan vahvasti sanoa, että suhteemme on hyvällä, vakaalla ja lujalla pohjalla ja että selviämme tulevaisuudessakin mistä tahansa. Yhdessäoloa takana vuosia. Ei olla kuitenkaan toistemme "ekoja", mies on mua 6 vuotta vanhempi mut itsekin olen ehtinyt nähdä ja kokea sitä mitä olen "tarpeelliseksi" katsonut.

Asiat kaikin puolin kunnossa. Valmiita vanhemmuuteen ja vastuuseen olemme kyllä, mutta juuri se niin jännästi pelottaakin, että nyt sen elämän voisi antaa muuttua totaalisesti jos se on muuttuakseen! Tai siis ei niinkään pelota, mutta juuri jännittää ; tuntuu niin hurjalta, että nyt olisi hyvä aika... Ääh, ei tätä osaa selittää! :D
 
Mies on vakityössä, itse teen koulun ohella töitä. Ja vaikka vanhempiemme rahoilla emme elä tai ajattele myöhemminkään elävämme, niin taloudellista tukea on saatavilla jos sitä kiperästi tulisimme tarvitsemaan (erittäin epätodennäköistä!). Tukiverkosto muutoinkin hyvä, mistä olen jo etukäteen kiitollinen.
 
itse olen 19 vuotias, täytän kaksikymmentä ja olen puolessa välissä raskaana. mielestäni olen hyvässä iässä ja täysin valmis. se on jokaisesta kiinni, jos tunnette olevanne valmiita vanhemmuuteen nii anti mennä vaan :) kovasti tsemppiä teille! :)
 
Mulla oli monta vuotta vauvakuume, enne kuin sitten ryhdyttiin hommiin. Oon tyytyväinen, että opiskelin opinnot, ja olin vuoden päivät töissä, ja taloudell. tilanne parantui. Mies ehti tuossa ajassa myös saada vakipaikan ja opiskella opinnot. Niinpä olemme saaneet toteuttaa haaveemme myös omasta talosta ja monesta muusta, matkustellakin ehdittiin. Olen siis 24. Ja en päivääkään liian nuori tai vanha.

Mutta aivan yhtä oikein on mennä omaa tietänsä... Kaikki tietää sisimmissään sen oman oikean hetken ja pääasia on ETTÄ ELÄÄ VALINTOJENSA MUKAAN.

Juu, ja kyllä muakin jännitti silloin kun ajattelin et nyt se voi sit olla anytime, kun ehkäisy jätettiin... Nyt tuolla tuhisee 6kk vanha kullanmuru :D
 
Hyvältähän tuo kuulostaa. :) Onhan lapsen saaminen ja vanhemmaksi tuleminen jännittävä asia, mutta jos se oikealta tuntuu, niin... Siitä vaan toimeksi. Eihän sitä tiedä minkä aikaa menee ennen tärppäämistä. Jos epäilyttää valmius, niin sitten suosittelen odottamaan.
 
Valmius ei siis epäilytä, vaan tuntuu niin jännältä, että nyt tosiaan voisimme jättää tämän ehkäisyn pois! Sellainen kutkuttava fiilis. :D

Mä oon matkustellut 9kk:n ikäisestä asti (okei, ehkä siinä vaiheessa ei vielä ollut oikein ymmärrystä tuon matkanteon päälle :D ), joten esimerkiksi matkustelu ilman lapsia ei oo mulle enää mikään toteuttamaton asia. Oon nähnyt paljon eri paikkoja ja maailmankolkkia, ja miksi lapsen kanssakin ei voisi matkustella?

Lisäksi TIEDÄN selviäväni loppuopinnoista äitinäkin, vaikka tokihan kaikki mahdollinen tässä elämässä olisi varmasti helpompaa ilman muksuja. :D

Oma talo ei vielä ole suuri haave, meillä on ihana koti nytkin ja menee vielä muutaman vuoden ainakin (joskus varmaan käy liian pieneksi, jos lapsia siunaantuu useampi), ja tosiaan talon ehtii laittaa myöhemminkin.

Kaikki, mistä haaveilen kipeästi nyt / ylipäätään elämässäni, on lapsi.
 
Minä olin 23-vuotiaana kolmen lapsen äiti. Nuorena jaksoi lapsien kanssa hyvin, toipui synnytyksistä nopeasti ja kehittyi organisoijana ja ajankäyttäjänä väkisin.

Nuorella äidillä on tosin nuoren naisen kipuilut naisenroolinsa kanssa siinä samalla...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kuumeilija:
Valmius ei siis epäilytä, vaan tuntuu niin jännältä, että nyt tosiaan voisimme jättää tämän ehkäisyn pois! Sellainen kutkuttava fiilis. :D

Mä oon matkustellut 9kk:n ikäisestä asti (okei, ehkä siinä vaiheessa ei vielä ollut oikein ymmärrystä tuon matkanteon päälle :D ), joten esimerkiksi matkustelu ilman lapsia ei oo mulle enää mikään toteuttamaton asia. Oon nähnyt paljon eri paikkoja ja maailmankolkkia, ja miksi lapsen kanssakin ei voisi matkustella?

Lisäksi TIEDÄN selviäväni loppuopinnoista äitinäkin, vaikka tokihan kaikki mahdollinen tässä elämässä olisi varmasti helpompaa ilman muksuja. :D

Oma talo ei vielä ole suuri haave, meillä on ihana koti nytkin ja menee vielä muutaman vuoden ainakin (joskus varmaan käy liian pieneksi, jos lapsia siunaantuu useampi), ja tosiaan talon ehtii laittaa myöhemminkin.

Kaikki, mistä haaveilen kipeästi nyt / ylipäätään elämässäni, on lapsi.[/quote

Hyvä, itse tiedät kyllä, mä puhuinkin omasta taipaleestani... toivottavasti et kokenut, et sulle saarnasin. Ja mä en ois selvinyt opinnoista vauvan kanssa -on vaativa vauva. 6kk nyt ja jatkuvasti saa kantaa ja viihdyttää sekä huus ekat 4kk. ja öisinki herättää tunnin välein . Ihana sälli, mut kannattaa olla varasuunnitelma, eli se ett joutuu kenties pitämään välivuoden tms.
Click to expand...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ellamaaria:
Alkuperäinen kirjoittaja Kuumeilija:
Valmius ei siis epäilytä, vaan tuntuu niin jännältä, että nyt tosiaan voisimme jättää tämän ehkäisyn pois! Sellainen kutkuttava fiilis. :D

Mä oon matkustellut 9kk:n ikäisestä asti (okei, ehkä siinä vaiheessa ei vielä ollut oikein ymmärrystä tuon matkanteon päälle :D ), joten esimerkiksi matkustelu ilman lapsia ei oo mulle enää mikään toteuttamaton asia. Oon nähnyt paljon eri paikkoja ja maailmankolkkia, ja miksi lapsen kanssakin ei voisi matkustella?

Lisäksi TIEDÄN selviäväni loppuopinnoista äitinäkin, vaikka tokihan kaikki mahdollinen tässä elämässä olisi varmasti helpompaa ilman muksuja. :D

Oma talo ei vielä ole suuri haave, meillä on ihana koti nytkin ja menee vielä muutaman vuoden ainakin (joskus varmaan käy liian pieneksi, jos lapsia siunaantuu useampi), ja tosiaan talon ehtii laittaa myöhemminkin.

Kaikki, mistä haaveilen kipeästi nyt / ylipäätään elämässäni, on lapsi.[/quote

Hyvä, itse tiedät kyllä, mä puhuinkin omasta taipaleestani... toivottavasti et kokenut, et sulle saarnasin. Ja mä en ois selvinyt opinnoista vauvan kanssa -on vaativa vauva. 6kk nyt ja jatkuvasti saa kantaa ja viihdyttää sekä huus ekat 4kk. ja öisinki herättää tunnin välein . Ihana sälli, mut kannattaa olla varasuunnitelma, eli se ett joutuu kenties pitämään välivuoden tms.
Click to expand...

Siis joo, en kokenut, että olisit saarnannut! :) Mukava kuulla erilaisiakin mielipiteitä ja kokemuksia! Mutta pohdinkin omaa tilannettani verrattuna sinun tilanteeseesi. :)
Click to expand...
 
Minä sain 22-vuotiaana toisen lapseni. Seurusteltu 17-vuotiaasta, ja edelleen yhdessä.
Opiskelijana lapsenhankinnassa on se hyvä puoli, että kun tulotaso on jo entuudestaan pienempi, niin osaa pitää menot pienenä eikä "pudotus" äitiysrahalle/kotihoidontuelle ole niin läheskään niin kaameaa kuin sellaisille jotka ovat tottuneet 8*kotihoidontuen kokoiseen summaan ja ottaneet niskoilleen asuntolainan jne..
 

Similar threads

?
pedofilia netissä/savon sanomat
Viestiä
31
Luettu
1K
Aihe vapaa
kookosta
K

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa