Meillä ikäeroa 11kk. Ja en ole katunut sekunttiakaan. Eka vuosi kai ehkä raskas? En mä tiedä, eikös aina pienten kanssa? Kuitenkin moni asia hoitui "liukuhihnalla" kuten kylvetykset, vaipanvaihdot jne. Meillä esikko hörppi vielä pullosta maitoa kun kuopus syntyi (en ole voinnut sairauden/lääkityksen vuoksi imettää) niin siinä meni molemmat samassa sylissä kun pulloteltiin. Kaksihan noita kainaloita on.
Vauvan syntyessä esikko nukkui kaksia unia päivässä. Eli aamut kärrytteltiin ja molemmat nukkui vaunuissa. Tultiin kotiin, leikittiin ja syötiin ja sitten kaikki kolme unille. Minä myös, lapset kainaloissa. Iltapäivä ulkoilun aikaan kuopus nukkui vaunuissa...
Kantamiseen kannattaa varautua, mullakin oli liina käytössä, jäi kädet vapaaksi isommalle.
Asia on just niin vaikeaa kuin sen tekee. Ja huomiota voi jakaa kahdella lapselle yhtä aikaa,oli ikäero mikä hyvänsä. Pelkästään vanhempien järjestely kysymys, meillä mieskin osallistuu lasten kanssa olemiseen siinä missä minäkin.
Joidenkin mielestä olen pilannut esikoisen vauva-ajan kun reppana joutui jakaamaan sen siskon kanssa. Niin no kakkosena syntyvä nyt aina jakaa vauva-ajan jonkun toisen kanssa. Samoin kaksoset...
Univelkaa toki tulee, mutta jos ei ole tarve olla superäiti ja voi huonomin nukutun yön jälkeen höllätä rimaa ja vaikka syödä valmista ruokaa tai ei pakota itseää vaikkapa kestovaippa rumbaan niin menee täysin. Eikä huushollia tartte kokoajan siivota ym. Toki miehen osuus meilläkin oli suuri, teki mm. lyhennettyä työaikaa (tosin olis tehnyt joka tapauksessa - oli ikä ero mikä hyvänsä).