vauvakuume

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ä

äiti

Vieras
hirmunen vauvakuume.... mutta ite työtön ja miehellä koulu loppuu vasta ens vuoden lopussa.... meillä ennestään yks lapsi 4-v.
Haluisin vaan nyt jo lisää lapsia mutta ei taida ajan kohta olla sopiva???? on vissiin pakko odottaa vielä muutama vuosi.....
 
Mullakin on kauhea kuume, mutta ei vaan taida elämäntilanne olla ihan paras lapselle. Toisina päivinä iskee kapinahalu ja ihmetys: tarvitseeko kaiken nyt niin viimeisen päälle valmista ollakaan? Toisina päivinä järki taas kolkuttelee, ja sanoo, että olishan ne opinnot tosiaan hyvä saada edes puoli väliin tai mieluiten ihan loppuun... oi ja voih
 
Aivan kuin suoraan omista ajatuksistani... Vauvakuume painaa päälle, mutta olen juuri vaihtanut työpaikkaa, joten nyt ei passaa heti jäädä äitiyslomailemaan. Meille oli tulossa yllätysvauva vielä tovi sitten, mutta meni valitettavasti kesken. Sen jälkeen sainkin tämän uuden työn joten päätimme, ettei mietitä toista vielä toviin.
Talonrakennus alkaa huhtikuussa, joka myöskin hieman viivyttää vauvahaaveita. Muttakun se KUUME painaa vain päälle!!!
 
Ajatteletteko asiaa siltä kantilta, että vaikka aikaisempi raskaus on teillä ehkä alkanu ihan surutta muutaman kuukauden sisällä ehkäsyn poisjättämisestä, niin nyt ei ehkä niin käykään!
Meillä oli esikoinen 2.5v kun päätettiin, että nyt voi toinen tulla. Ja sitä ei ole koko tänä 1.5vuoden aikana kuulunu!

Mitä sitten vaikka miehellä on koulu kesken, tai itse on vaihtanu just työpaikkaa tms??? Jos seiltä tuntuu, että nyt olis hyvä alkaa puuhaamaan pikkusisarusta (tai esikkoa), niin ei se vauva vaadi ok-taloa, vakituista työpaikkaa, ja paria volvoa siihen pihaan. Sille lapselle riittää se, että se on haluttu ja kaivattu ja tervetullut, ja että nyt suunnilleen on vanhempien talous kunnossa, ettei ihan nälkää tarvitse nähdä.
 
No tuo talouspuoli tässä pelottaakin, kun opintotuella ei ne tulot ole kovin korkealla. Ikää on jo ihan tarpeeksi ja naimisissakin ollaan, mutta kun menin aloittamaan uudet opinnot, niin sehän se epäilyttää....
 
Sisu, hyvä pointti, tota olen itsekin miettinyt, että eihän se vauva sieltä sormia napsauttamalla tule (varsinkin kun luulin että mä en tuu lapsia saamaan)
Mutta joku "järkieste" tässä on, meille tulee muutto toisella paikkakunnalle tässä jossaan vaiheessa ja saisin koulun siihen mennessä käytyä hyvin loppusuoralle ja miehenki opinnot sitten päättyisivät.. mut silti ollaan puhuttu et mitä jos nyt..
Suurin este on se, että olisko sit hurjan rankkaa opiskella opinnot loppuun kun pitäis vaihtaa koulua ja olis 2 pientä lasta.. kun yhdenkin lapsen kanssa + 2 opiskelevaa vanhempaa tekee välillä tiukkaa.. :|
 
Alkuperäinen kirjoittaja Sisu:
Ajatteletteko asiaa siltä kantilta, että vaikka aikaisempi raskaus on teillä ehkä alkanu ihan surutta muutaman kuukauden sisällä ehkäsyn poisjättämisestä, niin nyt ei ehkä niin käykään!
Meillä oli esikoinen 2.5v kun päätettiin, että nyt voi toinen tulla. Ja sitä ei ole koko tänä 1.5vuoden aikana kuulunu!

Mitä sitten vaikka miehellä on koulu kesken, tai itse on vaihtanu just työpaikkaa tms??? Jos seiltä tuntuu, että nyt olis hyvä alkaa puuhaamaan pikkusisarusta (tai esikkoa), niin ei se vauva vaadi ok-taloa, vakituista työpaikkaa, ja paria volvoa siihen pihaan. Sille lapselle riittää se, että se on haluttu ja kaivattu ja tervetullut, ja että nyt suunnilleen on vanhempien talous kunnossa, ettei ihan nälkää tarvitse nähdä.

Ei ne asiat nyt ihan näin yksinkertaisesti mene.
Jos nyt ilmoittaisin olevani raskaana, niin mun määräaikaista työsuhdetta ei tod näk jatkettaisi huhtikuun jälkeen (jolloin mut olisi tarkoitus vakinaistaa). Lisäksi äitiyspäiväraha jäisi hyvin pieneksi joten miksi en vain malttaisi mieltäni muutamaa kuukautta ja minulla olisi vakipaikka, sekä vielä hyvä äitiyspäivärahakin? :)
 
Miten te hoitsu-x olette järjestäneet asianne? Onko lapsi päivähoidossa vai vuorotteletteko jotenkin? Mulla mies olis kyllä pian työelämässä. Se vaan epäilyttää, että saisinko sitten itse opiskeltua enää äitinä... En ihan kovin pientä haluaisi päivähoitoon viedä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja myymä:
Alkuperäinen kirjoittaja Sisu:
Ajatteletteko asiaa siltä kantilta, että vaikka aikaisempi raskaus on teillä ehkä alkanu ihan surutta muutaman kuukauden sisällä ehkäsyn poisjättämisestä, niin nyt ei ehkä niin käykään!
Meillä oli esikoinen 2.5v kun päätettiin, että nyt voi toinen tulla. Ja sitä ei ole koko tänä 1.5vuoden aikana kuulunu!

Mitä sitten vaikka miehellä on koulu kesken, tai itse on vaihtanu just työpaikkaa tms??? Jos seiltä tuntuu, että nyt olis hyvä alkaa puuhaamaan pikkusisarusta (tai esikkoa), niin ei se vauva vaadi ok-taloa, vakituista työpaikkaa, ja paria volvoa siihen pihaan. Sille lapselle riittää se, että se on haluttu ja kaivattu ja tervetullut, ja että nyt suunnilleen on vanhempien talous kunnossa, ettei ihan nälkää tarvitse nähdä.

Ei ne asiat nyt ihan näin yksinkertaisesti mene.
Jos nyt ilmoittaisin olevani raskaana, niin mun määräaikaista työsuhdetta ei tod näk jatkettaisi huhtikuun jälkeen (jolloin mut olisi tarkoitus vakinaistaa). Lisäksi äitiyspäiväraha jäisi hyvin pieneksi joten miksi en vain malttaisi mieltäni muutamaa kuukautta ja minulla olisi vakipaikka, sekä vielä hyvä äitiyspäivärahakin? :)

No jos vakinaistaminen on noin lähellä, niin johan sitä sitten varmaan malttaa odottaa.
Mutta kun tuntuu, että tänä päivänä kaikki pitää olla niin viimeisen päälle suunniteltua ja valmisteltu eikä missään suhteessa uskalleta ottaa riskejä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja niin:
Miten te hoitsu-x olette järjestäneet asianne? Onko lapsi päivähoidossa vai vuorotteletteko jotenkin? Mulla mies olis kyllä pian työelämässä. Se vaan epäilyttää, että saisinko sitten itse opiskeltua enää äitinä... En ihan kovin pientä haluaisi päivähoitoon viedä.

Minä aloitin opinnot kun tyttö oli 1v ja 9kk. Suoritin ammattitutkinnon normaali aikataulussa, iltaopiskeluna. Onhan se rankkaa opiskella ja hoitaa perheen pyöritys samanaikaisesti, mutta selvittiin me... Mutta mun miehelle kuuluu siitä kyllä iso kiitos, hän oli tukena koko opintojen ajan, ja joka ilta kun tulin koulusta niin koti oli siistinä, koira käytetty ulkona ja tyttö oli nukkumassa. Toisenlaisen miehen kans ei välttämättä onnistuis.
 
Täällä myös kamala vauvakuume! :wave: Mutta mun tilanne on vähän toinen, meillä kolme lasta. Kummallakin vakituinen työ, omakotitalo... Mutta mies ei enää tahdo neljättä. Se on asiasta aivan ehdoton. Ja mulla niin sylissä vielä paikka neljännelle vaaville... :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja Sisu:
Alkuperäinen kirjoittaja myymä:
Alkuperäinen kirjoittaja Sisu:
Ajatteletteko asiaa siltä kantilta, että vaikka aikaisempi raskaus on teillä ehkä alkanu ihan surutta muutaman kuukauden sisällä ehkäsyn poisjättämisestä, niin nyt ei ehkä niin käykään!
Meillä oli esikoinen 2.5v kun päätettiin, että nyt voi toinen tulla. Ja sitä ei ole koko tänä 1.5vuoden aikana kuulunu!

Mitä sitten vaikka miehellä on koulu kesken, tai itse on vaihtanu just työpaikkaa tms??? Jos seiltä tuntuu, että nyt olis hyvä alkaa puuhaamaan pikkusisarusta (tai esikkoa), niin ei se vauva vaadi ok-taloa, vakituista työpaikkaa, ja paria volvoa siihen pihaan. Sille lapselle riittää se, että se on haluttu ja kaivattu ja tervetullut, ja että nyt suunnilleen on vanhempien talous kunnossa, ettei ihan nälkää tarvitse nähdä.

Ei ne asiat nyt ihan näin yksinkertaisesti mene.
Jos nyt ilmoittaisin olevani raskaana, niin mun määräaikaista työsuhdetta ei tod näk jatkettaisi huhtikuun jälkeen (jolloin mut olisi tarkoitus vakinaistaa). Lisäksi äitiyspäiväraha jäisi hyvin pieneksi joten miksi en vain malttaisi mieltäni muutamaa kuukautta ja minulla olisi vakipaikka, sekä vielä hyvä äitiyspäivärahakin? :)

No jos vakinaistaminen on noin lähellä, niin johan sitä sitten varmaan malttaa odottaa.
Mutta kun tuntuu, että tänä päivänä kaikki pitää olla niin viimeisen päälle suunniteltua ja valmisteltu eikä missään suhteessa uskalleta ottaa riskejä.

Peesaan kyllä siinä mielessä myös omastakin kokemuksesta, että ihmiset miettii liikaa että pitää olla kaikki valmiina esikoista varten, mutta itse tosiaan hommasin ensin lapsen, sen jälkeen menin naimisiin, ja urakin on vielä kesken :) Tärkeimmän olen kuitenkin jo saavuttanut, ja se on rakas pieni tyttäreni :)
 

Yhteistyössä