Vedinkö herneen nenään liian helposti?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Yksi miniä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Y

Yksi miniä

Vieras
Meillä oli mieheni kanssa tuossa jokin aika sitten iso riita, josta mieheni näki asiakseen raportoida äidilleen. Anoppi sitten taas soitti oman versionsa asioiden kulusta minun äidilleni. Äitini soittaa minulle asiasta ja tulee selväksi, että kaikki ei edes ollut totta mitä anoppi oli kertonut.

Minä soitin anopille loukkantuneena siitä, että hän soittaa minun asioitani äidilleni. Minusta minä aikuisena ihmisenä saan itse päättää tarviiko äidin tietää asiasta vai ei.

Siihen en ota kantaa, olisiko mieheni pitänyt asiasta äidilleen kertoa, mutta minusta anoppi teki väärin soittaessaan siitä äidilleni. Olen miehelleni ilmoittanut, että en aio olla anopin kanssa missään tekemisissä. Ainakaan ennen anteeksipyyntöä. Mieheni ottaa asian puheeksi lähestulkoon päivittäin. Olen kuulemma teiniprinsessa sun muuta, kun en voi pyytää anteeksi hänen äidiltään sitä, että soitin anopille, ettei ole hänen asiansa raportoida asioista kenellekään. Omasta mielestäni minulla ei ole anteeksi pyydettävää.

Olenko minä loukkaantunut liian helposti?
 
en tiedä minkä ikäinen olet, mutta kyllä minä olen aina tehnyt selväksi, ettei minun asioitani levitetä pitkin kyliä. ilmoitat vaan, että jatkossa miehesi ei kerro riidoistanne kenellekään. eihän ne muille kuulu ollenkaan! ei aikuiset ihmiset ota kantaa toisten parisuhdeongelmiin, koska siitä ei tule kuin sanomista.
 
Mun mielipide olisi sekä äidilleni että anopille että hv ( en tarkoita nyt hyvää vappua) ja hoitakaa omat asianne. En ole mitenkään tilivelvollinen heille.
Jos mieheni haluaa asiasta puhua äidilleen, häntä ei voi kieltää mutta sinun ei tarvitse puhua muiden kanssa ellet itse halua.
 
No ainakin sinun ympärilläsi on erikoisesti käyttäytyviä, omituisia ja jokseenkin vainoharhaisia ihmisiä. Alkaen sinun miehestäsi (hänestä, jota jo nyt suojelet ja jonka toimintaan et halua ottaa kantaa), ja joka ei ole vielä aikuistunut ja itsenäistynyt elämänsä tässä vaiheessa, ja ilmeisesti syynä tähän on jokseenkin despoottinen mamma, jolla on omalaatuinen käsitys ihmissuhteiden hoidosta.

Sinuna muuttaisin miehen kanssa kauas, vähintään 300 kilsan, päähän tuollaisesta anopista.
 
No melkoinen kuvio!Itse odottaisin myös anteeksipyyntöä anopilta.Sano miehellesi,että sinä pyydät anteeksi omia sanojasi vasta kun anoppi on pyytänyt omaa tekoaan anteeksi.Jos siis olet suutuspäissäsi sanonut jotain,joka ehkä vaatii pientä pahoittelua.Tai sitten lähestyt anoppia itse kuitenkin ja sanot,että mielestäsi hän teki todella väärin ja olisi sen anteeksipyynnön velkaa.

Vaikea sanoa mikä on oikein kun ei tiedä minkäsorttisia ihmisiä sinä ja anoppi sekä miehes olette. =) Mutta varmasti moni muukin olisi loukkaantunut,että anoppi käy sun äidille vielä soittamaan asiasta.Mä ymmärrän sen,että mies puhuu omalle äidilleen,mutta jotenkin sen asian pitäisi jäädä sitten siihen.Itsekin puhun omalle äidilleni mun ja miehen välisistä kiistoista ja äitini on ymmärtänyt osansa niin,että hän vain kuuntelee ja koittaa saada mut ymmärtämään asian toiselta kantilta eikä niin,että kävisi kunnolla soppaan sotkeentumaan.

Tsemppiä.Ihmissuhteet on vaikeita pirulaisia. =)
 
Ikää minulla ja niehelläni on kummallakin jo reilusti yli 30v. Ja olen siis ihan samaa mieltä, ettei asioita tarvi kertoa muille, kun ei ne kuulukkaan muille. Mieheni mielestä hänen äitinsä kuuluu tietää, että edes joku tietää asioiden oikean laidan. (Ja minun versiotani mistään ei kuitenkaan kysytä, enpä kyllä kertoiskaan) Eli on oikeastaan edes turha yrittää saada hänet olemaan kertomatta asioita.
 
Olokoon tuomoset anopit! Etköhän tuota voi ihan itsenäisesti jatkaa omaa ja yhteiselämää miehen kanssa. Älä välitä anopistas mitään, ole itsevarmana ja kaikillahan meillä väliin riitoja tulee. Tietysti olisin miehellekin vihainen että miks piti äidille mennä asioita juoruamaan. Anna anopin miettiä, kyllä se sieltä ennen pitkää vanhemmuuttaan tulee anteeksi pyytämään..
 
Alkuperäinen kirjoittaja endie:
no kyl mä ymmärrän et mies on haluunnut äidilleen purkautua, mutta en ymmärrä kyllä anopin soittelua siun äidille. ois voinu pitää suunsa kiinni.
Näin. Itse ainakin toivon, että mun ja lasteni välit säilyisivät aina niin läheisinä, että voivat mulle tulla murheitaan kertomaan.

 
Siis mun äitini soitti mulle, kun oli huolissaan tilanteesta ja kysyi, että onko siellä asiat pahastikin. Oli anopilta saanut melko erilaisen kuvan kuin mitä oikeasti oli edes tapahtunut. Ja asia oli ok puhelun jälkeen.

Mä en anopille itselleen ole sanonut mitään väärää omasta mielestäni, mutta miehelleni kyllä suutuspäissäni olen hänet haukkunut (lasten kuullen). Mieheni on nyt suivaantunut myös tästä ja on sitä mieltä, että meidän ei kannata enää edes olla yhdessä.

Nyt kun itse kirjoitan tätä tekstiä, niin tuntuu kuin kirjoittaisin jostakin teinipojasta enkä aikuisesta miehestä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mutsi:
Minusta tosi outoa että miehesi kertoo äidilleen riidoistanne. Vähän kuin joku pikkulapsi: äiti äiti, vaimo kiusaa!
Joillakin ei ole sellaisia ystäviä, joille voisi kertoa. Minusta on pelkästään hyvä, että on edes äiti, joille voi murheitaan purkaa.

 
Alkuperäinen kirjoittaja mutsi:
Minusta tosi outoa että miehesi kertoo äidilleen riidoistanne. Vähän kuin joku pikkulapsi: äiti äiti, vaimo kiusaa!

minust siinä ei oo mitään outoo.
kyllä minäkin omalle äidille välillä puran kaikkee mahollista ja mahdotonta :) vaikka on niitä ystäviäkin joille kertoo.
 
Onhan tuo tosi ihailtavaa että miehelläsi on niinkin hyvät välit äitiinsä vielä tuossa iässä, mutta kyllä mua hieman häritsis jos mun mies menis kertoon äidillensä meidän välisiä asioita... Ja toiseksi että anoppi vielä innokkaana selittäisi tarinaa eteenpäin! Oli se sitten sun äiti tai kuka tahansa muu :| Mä en anteeksi pyytäisi ja sanoisin etten pidä siitä että minun asioita puhutaan julkisesti tarinaa vielä värittäen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mutsi:
Minusta tosi outoa että miehesi kertoo äidilleen riidoistanne. Vähän kuin joku pikkulapsi: äiti äiti, vaimo kiusaa!

Minustakin tuo on vähintään omituista! Kyllä tuollaset asiat tavataan oman perheen kesken selvittää. Onko äitinsä miehellesi sitten se parhaan kaverin virkaa toimittava? Voisin kuvitella, että jos puolison kanssa riitelee, niin saattaa haluta puhua asiasta jonkun kanssa. Minulla se ainakin olisi se ystävä, jonka kanssa muutenkin asioista puhutaan aina. Onko miehellesi tuo henkilö sitten oma äiti? Ei oikein kerro hyvää miehen tavoista jos näin on...

Kannattaa varmaan miettiä laajemminkin parisuhdettanne, mihin se on menossa ja mitä kumpikin siltä haluaisitte.
 
mielestäni miehesi on anteeksipyynnön sulle velkaa, sekä anoppisi sulle myös. Mutta toi on lapsellista "mä en ole missään tekemisissä äitisi kanssa", koska jos sä meinaat elää loppuelämäsi miehesi kanssa on se aika lapsellista ja ylireagointia.

Aikuiset osaa selvittää riidat ilman dramatiikkaa.
 
Riideltiin koulussa ja mentiin kotiin kertomaan oma versio äideille. Sitten äidit huusivat |O puhelimessa toisilleen naamapunaisena että mitä se teidän tyttö kiusaa meidän tyttöä :laugh: Riidelkää ja sopikaa itse. Jos tarvitsette apua niin hakekaa ammattilaisilta, näin sukulaissuhteet säilyvät hyvinä jatkossakin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja endie:
minust siinä ei oo mitään outoo.
kyllä minäkin omalle äidille välillä puran kaikkee mahollista ja mahdotonta :) vaikka on niitä ystäviäkin joille kertoo.
Mä olen melkein viiskymppinen ja jos mä kuuntelijaa tarvitsen, niin mieluummin kyllä vanhemmilleni kerron murheistani kuin kavereilleni.

 
Miksi miestä syytetään siitä että hän puhuu asioistaan. Jos tilanne olisi toisin päin, joku nainen kertoisi että miehensä ei tahdo että hän puhuu asioistaan muille niin johan olisi mekkala valmis. Että mies on kotinatsi joka haluaa vaan piilotella ongelmia yms.
 
Alkuperäinen kirjoittaja miljoonakala:
Miksi miestä syytetään siitä että hän puhuu asioistaan. Jos tilanne olisi toisin päin, joku nainen kertoisi että miehensä ei tahdo että hän puhuu asioistaan muille niin johan olisi mekkala valmis. Että mies on kotinatsi joka haluaa vaan piilotella ongelmia yms.

Itse en miestäni haukkuis sukulaisille, kaverit on eri asia. Lapsellista käytöstä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mutsi:
Itse en miestäni haukkuis sukulaisille, kaverit on eri asia. Lapsellista käytöstä.
Mä taas ajattelen toisin. Mulla on kavereita, joilla omien sanojensa mukaan ei ole puolisoltaan mitään salattavaa ja tiedän, että jos jonkin asian kaverille kerron, hän kertoo sen ainakin puolisolleen ja mä en voi tietää, kelle kaikille puoliso asian kertoo. Joten mieluummin kerron läheisilleni, joihin voin luottaa. Tosin ap:n tilanteessa nyt oli ikävää se, että anoppi ei ollutkaan poikansa luottamuksen arvoinen.

 
Alkuperäinen kirjoittaja höhhöh:
No kyllä meilläkin on pidetty riidat oman kodin seinien sisällä ja myös sovittu siellä, joskus sovinnon jälkeen on saatettu ystäville asiasta puhua.

no perheitä on erilaisia =) toisille se auttaa, että voi purkautua jollekin ulkopuoliselle ja saada mahdollisesti hieman erilaista katsantokantaa sieltä.
 

Yhteistyössä