verenvuoto

[verevä]

Hei!

Olen nyt rv 14+2 ja viimeiset kaksi viikkoa olen vuotanut rusehtaavaa verta joka päivä. Verta tulee noin parisen kertaa päivässä ja sellainen teelusikallinen (tai ehkä ruokalusikallinen) kerrallaan.

Reilu kaksi viikkoa sitten luulin saaneeni keskenmenon, verta tuli aivan hurjasti (+ iso lähes nyrkinkokoinen klöntti). Kävin lääkärissä, istukka vuoti jostain ja sain viikon saikkua. Np-ultra oli viikko sitten, siellä kaikki hyvin ja lääkäri sanoi että saa elää lähes normaalisti jos ei tule vuotoja. Samalla sanoi että ruskeaa tuhruvuotoa voi tulla vielä muutaman viikon ajan. Olin siinä tilanteessa niin hämmentynyt, etten hoksannut kysyä, että pitääkö elää hissuksiin (ei nostelua, siivousta, seksiä...) myös sen ruskean vuodon takia vai ainoastaan mikäli runsasta verivuotoa vielä esiintyy.

Kertokaa, kaikki te muut verekkäät odottajat, miten olette eläneet kuvailemastani vuodosta huolimatta?

 

[vko 18+4]

minulla myös istukka falskasi johtuen sen sijainnista. Vuoto alkoi jo vkolla 12. Sitä onkin sitten oltu sairaslomalla melkeimpä siitä asti. Lääkärini oli sitä mieltä, että niin kauan kuin vuotoa tulee ei töihin ole asiaa. Samalla piti sitten jättää liikunta (kävelylenkkejä saan tehdä voinnin mukaan), siivous (raskaampi kotityö) ja nostelut ja pinnistelyt. Pahimpina hetkinä oli myös kyykistely- kielto ja seksiäkin tulisi välttää. Nyt on aika korjannut tilanteen ja saisin mennä jo muutaman viikon kuluttua töihin jos vain jaksan ja verta ei tule (verta ei ole tullut lainkaan kahteen viikkoon). Ongelmaksi on nyt sitten tullut näin jälkeenpäin hemoglobiinin lasku ja yleiskunnon heikkeneminen. Eli tässä nyt vielä kuukausi kotona vahvistetaan itseämme toukan kanssa hiljakseen ja sitten taas voidaan jatkaa ns. normaalia elämää. Rauhallisesti kun otat ja vältät fyysistä ponnistelua niin se istukkakin siitä voimistuu ja paranee. Sinuna pyytäisin saikkua ainakin niin kauan kun verta tai tuhruverta ilmaantuu vähänkin ja mielellään viikon pari ylikin jotta tilanne varmasti on rauhoittunut. Asiaa ei nimittäin auta se jos koko ajan joutuu miettimään tuleeko sitä vai ei...stressi voi kuulemma myös lisätä tihuttelua; tätä mieltä oli lääkärinikin...kotona kun on helpompi kuitenkin rentoutua. Vaikeahan sitä on olla hermoilematta (itsellä ainakin ""kilahti"" joka kerta kun näin vilauksenkin vuodosta), mutta koeta suunnata ajatukset muualle. Itse aloin saikun alettua suunnitella lastenhuonetta, toteutus on vielä syksyllä edessä mutta hauska sitä on ollut suunnitella.
Tsemppiä!