Vi**u MÄ VIHAAN TÄTÄ MUN TAVISELÄMÄÄ!!!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja nyt tod. harmaana
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

nyt tod. harmaana

Vieras
Menee niin hermot tähän sovinnaiseen taviselämään. On uusi auto, oma asunto, vakaa mies joka on aina huomaavainen ja kiltti, rakastaa mua sellaisena kun olen. Seksiä harrastetaan kiihkottomasti kerran kuukaudessa jos sitäkään. Ja sitten kun sitä harrastetaan se tapahtuu sängyssä peiton alla, ei sen kummempia suuteluja, aina samalla lyhyellä kaavalla mies räplää vain minun "sitä" muutaman hetken, työntö sisälle, muutama toisto ja se on siinä. Koskaan ei tapella, eletään sovussa ja kerätään S-bonusta. Perheeni rakastaa nykyistäni ja kaikki on muka niin "hyvin". Syksyllä alkaa lapsettomuushoidot kun kaikki niin odottaa meiltä lapsia. MÄ TYLSISTYN KUOLIAAKSI!!!! AHDISTAA!

ARGH!!!!! Mä haluun takaisin mun entiseen elämään missä harrastettiin kiihkeästi seksiä milloin missäkin puskassa tai vaikka uimahallissa, ei ollut huolta huomisesta. Tapeltiin ja rakastettiin. Viihdekäytettiin milloin mitä nyt sattuikaan olemaan aineita tarjolla. Elämä oli jännittävää ja ikinä ei tiennyt mitä huomenna tapahtuu. Elämä oli elämisen makuista. SE on niin ihanaa...

Miten ihmeessä mä olen päätynyt tähän nykyiseen niin tylsään ja kiihkottomaan liittoon!!!??? MÄ HALUUN OLLA VILLI JA VAPAA!!!! Mä haluan tuntea, että mua todella halutaan ja mut otetaan kuin mies naisen ottaa. Haluan saada pääni sekaisin... edes silloin tällöin.

Pidätte varmaan mua hulluna , mutta tältä minusta tuntuu!!!
 
Oletko yrittänyt tehdä aloitetta muualla kuin sängyssä (jos siis sielläkään sinä teet aloitetta) ?
Välillä pitää itse repäistä että mieskin tajuaa että muutosta halutaan!
 
No mun elämä on ihan tavallista kans, mut sängyssä menee loistavasti (tai missä tahansa nyt sitä tehdään). Sen takia olen onnellinen... koitappa saada seksielämäsi kuntoon, se on vaan iso osa elämää, vaikka jotkut muuta väittääkin.
 
Jaajaa. Meikäläinen ei noita nautintoaineita tarvitse (teetä lukuunottamatta), enkä edes villiä seksiä. Silti mulla on kaikkea muuta kuin taviselämä. Sanoisin, että tässä on kuuluisa asenne taas kyseessä. Mitä jos otat sen miehesi villisti ja rajusti, otat ohjat sängyssä?

Ja sitten voit alkaa rakentaa sitä omaa elämää sellaiseen suuntaan, mikä sua miellyttää. Olethan sinä vapaa ihminen, villikin voit varmasti olla. Et sinä orja ole. Mene taideleirille, ryhdy kalliokiipeilijäksi, ilmoittaudu vaaliehdokkaaksi, osallistu mielenosoituksiin...
 
mmm--- Minä olen aina se joka tekee aloitteen. Olen yrittänyt vaikka mitä keinoja, edes viettelevät vaatteet tai mitkään ei saa miestäni innostumaan. Olen yrittänyt puhua asiasta hänelle ja hän aina ymmärtää mutta muutosta ei tule. Ainoa mitä en ole kokeillut on uhkailu erolla koska se minusta ei ole mikään rakentava keino.
 
Nyt kattelet Alibin sivuilta löytyiskö sieltä sulle sopivaa piripäähörhöä. Ja sit vaan tutustumaan sopiviin ehdokkaisiin ja odottelemaan et kakku on lusittu ja siviili koittaa kaikkine jännittävine tapahtumineen.
 
Minusta tuntuu samalta, mutta meillä on lapsia, joten ei ole niin helppo enää lähteä. Älä hanki lapsia jos tuolta tuntuu ja ala miettimään vaihtoehtoja tai edes puhu miehen kanssa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vrs:
Nyt kattelet Alibin sivuilta löytyiskö sieltä sulle sopivaa piripäähörhöä. Ja sit vaan tutustumaan sopiviin ehdokkaisiin ja odottelemaan et kakku on lusittu ja siviili koittaa kaikkine jännittävine tapahtumineen.

Johan on taas kärjistetty :o Eihän se tuota tarkoita, jos ei ole tyytyväinen elämäänsä.

Välillä tuntuu että tuollaisia kommentteja laukoo juuri ne kateelliset jotka kuvittelee omassa täydellisessä elämässään olevansa muiden yläpuolella; aina on varaa tuomita jos jollakin elämä heittääkin eri suuntaan kuin mitä itse hyväksyy. Ootkohan sama tyyppi joka mut haukkui eräs aamu ketjussani? Tuon kommentin perusteella voisin hyvin kuvitella.
 
OK! Harmi! Eikös kaikissa suhteissa tule taantuma vaihe jossain vaiheessa ja sitten alkaa uudelleen vilkastumaan? Kauanko olette seurustelleet?

Oletko pihdannut? Siis ettet tee aloitetta, kauanko miehesi kestää olla ilman että itse tekee aloitetta?
Meillä oli kanssa vähän aikaa sitten todella kuollutta sänky elämä, johtui molempien väsymyksestä raskaiden töiden takia ja kun yritettiin lasta niin siitä tuli jotenkin pakko pullaa. Nyt kun olen raskaani niin pitäisi touhuta melki joka päivä (jos jaksaa), mutta silti aina samalla kaavalla (se ei kyllä haittaa).
 
Itekin kyllä välillä kaipaan villiä nuoruuttani. Nyt kun kökötän kotona kahden alle 2 vuotiaan kanssa niin mikä meno vain ois jännempää... Mutta meillä on kyllä onnellinen ja rakastava suhde vaikkakin nykyään suurimman osan ajasta arkinen niin kyllä seksi yms pelaa. Onkohan siulla nyt ihan oikea suhde tai siis kumppani, miettisit elämää ja mita siltä haluat ettei tarvii loppu ikäää miettiä ja katua....
 
Alkuperäinen kirjoittaja mmm:
OK! Harmi! Eikös kaikissa suhteissa tule taantuma vaihe jossain vaiheessa ja sitten alkaa uudelleen vilkastumaan? Kauanko olette seurustelleet?

Oletko pihdannut? Siis ettet tee aloitetta, kauanko miehesi kestää olla ilman että itse tekee aloitetta?
Meillä oli kanssa vähän aikaa sitten todella kuollutta sänky elämä, johtui molempien väsymyksestä raskaiden töiden takia ja kun yritettiin lasta niin siitä tuli jotenkin pakko pullaa. Nyt kun olen raskaani niin pitäisi touhuta melki joka päivä (jos jaksaa), mutta silti aina samalla kaavalla (se ei kyllä haittaa).

Olen pihdannut :-) Mutta sitten meillä ei ole seksiä ollenkaan, kerran tuossa vierähti 4 kk, kunnes mulla meni hermo!!!

 
Alkuperäinen kirjoittaja WcAnkka:
Alkuperäinen kirjoittaja Vrs:
Nyt kattelet Alibin sivuilta löytyiskö sieltä sulle sopivaa piripäähörhöä. Ja sit vaan tutustumaan sopiviin ehdokkaisiin ja odottelemaan et kakku on lusittu ja siviili koittaa kaikkine jännittävine tapahtumineen.

Johan on taas kärjistetty :o Eihän se tuota tarkoita, jos ei ole tyytyväinen elämäänsä.

Välillä tuntuu että tuollaisia kommentteja laukoo juuri ne kateelliset jotka kuvittelee omassa täydellisessä elämässään olevansa muiden yläpuolella; aina on varaa tuomita jos jollakin elämä heittääkin eri suuntaan kuin mitä itse hyväksyy. Ootkohan sama tyyppi joka mut haukkui eräs aamu ketjussani? Tuon kommentin perusteella voisin hyvin kuvitella.

Juu en tarkoittanut, että haluan ketään nistiä, mutta ei sen elämän ihan näin tylsää tarvitsisi olla!!!

 
Ollaan oltu yhdessä melkein kolme vuotta, ensimmäisen kuukauden aikana meillä oli seksiä ainakin 3 kr/vko mutta sitten se lopahti eikä ole kertaakaan korjaantunut. Vaikka mitä tekisin...
 
Alkuperäinen kirjoittaja nyt tod. harmaana:
Menee niin hermot tähän sovinnaiseen taviselämään. On uusi auto, oma asunto, vakaa mies joka on aina huomaavainen ja kiltti, rakastaa mua sellaisena kun olen. Seksiä harrastetaan kiihkottomasti kerran kuukaudessa jos sitäkään. Ja sitten kun sitä harrastetaan se tapahtuu sängyssä peiton alla, ei sen kummempia suuteluja, aina samalla lyhyellä kaavalla mies räplää vain minun "sitä" muutaman hetken, työntö sisälle, muutama toisto ja se on siinä. Koskaan ei tapella, eletään sovussa ja kerätään S-bonusta. Perheeni rakastaa nykyistäni ja kaikki on muka niin "hyvin". Syksyllä alkaa lapsettomuushoidot kun kaikki niin odottaa meiltä lapsia. MÄ TYLSISTYN KUOLIAAKSI!!!! AHDISTAA!

ARGH!!!!! Mä haluun takaisin mun entiseen elämään missä harrastettiin kiihkeästi seksiä milloin missäkin puskassa tai vaikka uimahallissa, ei ollut huolta huomisesta. Tapeltiin ja rakastettiin. Viihdekäytettiin milloin mitä nyt sattuikaan olemaan aineita tarjolla. Elämä oli jännittävää ja ikinä ei tiennyt mitä huomenna tapahtuu. Elämä oli elämisen makuista. SE on niin ihanaa...

Miten ihmeessä mä olen päätynyt tähän nykyiseen niin tylsään ja kiihkottomaan liittoon!!!??? MÄ HALUUN OLLA VILLI JA VAPAA!!!! Mä haluan tuntea, että mua todella halutaan ja mut otetaan kuin mies naisen ottaa. Haluan saada pääni sekaisin... edes silloin tällöin.

Pidätte varmaan mua hulluna , mutta tältä minusta tuntuu!!!



En ymmärrä miksi sun pitää elää siinä missä olet, senkun lähdet ja otat entisen elämän takaisin. Ei kai sua kukaan pyssyn kans uhkaa et pitäis siinä pysyä?????

 
Alkuperäinen kirjoittaja lois:
Alkuperäinen kirjoittaja nyt tod. harmaana:
Menee niin hermot tähän sovinnaiseen taviselämään. On uusi auto, oma asunto, vakaa mies joka on aina huomaavainen ja kiltti, rakastaa mua sellaisena kun olen. Seksiä harrastetaan kiihkottomasti kerran kuukaudessa jos sitäkään. Ja sitten kun sitä harrastetaan se tapahtuu sängyssä peiton alla, ei sen kummempia suuteluja, aina samalla lyhyellä kaavalla mies räplää vain minun "sitä" muutaman hetken, työntö sisälle, muutama toisto ja se on siinä. Koskaan ei tapella, eletään sovussa ja kerätään S-bonusta. Perheeni rakastaa nykyistäni ja kaikki on muka niin "hyvin". Syksyllä alkaa lapsettomuushoidot kun kaikki niin odottaa meiltä lapsia. MÄ TYLSISTYN KUOLIAAKSI!!!! AHDISTAA!

ARGH!!!!! Mä haluun takaisin mun entiseen elämään missä harrastettiin kiihkeästi seksiä milloin missäkin puskassa tai vaikka uimahallissa, ei ollut huolta huomisesta. Tapeltiin ja rakastettiin. Viihdekäytettiin milloin mitä nyt sattuikaan olemaan aineita tarjolla. Elämä oli jännittävää ja ikinä ei tiennyt mitä huomenna tapahtuu. Elämä oli elämisen makuista. SE on niin ihanaa...

Miten ihmeessä mä olen päätynyt tähän nykyiseen niin tylsään ja kiihkottomaan liittoon!!!??? MÄ HALUUN OLLA VILLI JA VAPAA!!!! Mä haluan tuntea, että mua todella halutaan ja mut otetaan kuin mies naisen ottaa. Haluan saada pääni sekaisin... edes silloin tällöin.

Pidätte varmaan mua hulluna , mutta tältä minusta tuntuu!!!



En ymmärrä miksi sun pitää elää siinä missä olet, senkun lähdet ja otat entisen elämän takaisin. Ei kai sua kukaan pyssyn kans uhkaa et pitäis siinä pysyä?????

Perheeltä ja ystäviltä tulevat paineet on aivan liian kovat.
 
ootko IHAN varma että kaipaat sitä entistä elämää... joskus aika kultaa muistot ja oletkin saattanut illan viimeisinä tunteina haaveilla just sellaisesta elämästä mitä nyt elät. Mutta jos oot varma ettei sun elämäs ole tällaista, niin ÄLÄ MISSÄÄN NIMESSÄ nyt ala lasta hankkimaan tähän tilanteeseen!!!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja lois:
Alkuperäinen kirjoittaja nyt tod. harmaana:
Menee niin hermot tähän sovinnaiseen taviselämään. On uusi auto, oma asunto, vakaa mies joka on aina huomaavainen ja kiltti, rakastaa mua sellaisena kun olen. Seksiä harrastetaan kiihkottomasti kerran kuukaudessa jos sitäkään. Ja sitten kun sitä harrastetaan se tapahtuu sängyssä peiton alla, ei sen kummempia suuteluja, aina samalla lyhyellä kaavalla mies räplää vain minun "sitä" muutaman hetken, työntö sisälle, muutama toisto ja se on siinä. Koskaan ei tapella, eletään sovussa ja kerätään S-bonusta. Perheeni rakastaa nykyistäni ja kaikki on muka niin "hyvin". Syksyllä alkaa lapsettomuushoidot kun kaikki niin odottaa meiltä lapsia. MÄ TYLSISTYN KUOLIAAKSI!!!! AHDISTAA!

ARGH!!!!! Mä haluun takaisin mun entiseen elämään missä harrastettiin kiihkeästi seksiä milloin missäkin puskassa tai vaikka uimahallissa, ei ollut huolta huomisesta. Tapeltiin ja rakastettiin. Viihdekäytettiin milloin mitä nyt sattuikaan olemaan aineita tarjolla. Elämä oli jännittävää ja ikinä ei tiennyt mitä huomenna tapahtuu. Elämä oli elämisen makuista. SE on niin ihanaa...

Miten ihmeessä mä olen päätynyt tähän nykyiseen niin tylsään ja kiihkottomaan liittoon!!!??? MÄ HALUUN OLLA VILLI JA VAPAA!!!! Mä haluan tuntea, että mua todella halutaan ja mut otetaan kuin mies naisen ottaa. Haluan saada pääni sekaisin... edes silloin tällöin.

Pidätte varmaan mua hulluna , mutta tältä minusta tuntuu!!!



En ymmärrä miksi sun pitää elää siinä missä olet, senkun lähdet ja otat entisen elämän takaisin. Ei kai sua kukaan pyssyn kans uhkaa et pitäis siinä pysyä?????

Perheeltä ja ystäviltä tulevat paineet on aivan liian kovat.

Just tollaisilta ihmislitä täytyis lasten hankkiminen kieltää - lapsen tulee saada syntyä rakastettuna ja odotettuna. Toivon todellakin ettet lasta tule nyt millään hoitomuodolla saamaan. *tulkoon munanjohtimien tukekutuminen ja kohdun limakalvon surkastuminen*
 
Mullakin, kuten varmaan monilla muillakin, on ollut villit sinkkuvuodet joihin on kuulunut bilettämistä ja baarittelua, irtosuhteita, krapula-aamuja... Mutta en mä ainakaan kaipaa hetkeäkään sitä elämänvaihetta takaisin! Ei se ollut oikeastaan hauskaa edes silloinkaan, koko ajan oli kuitenkin haku päällä jos tulisi vastaan se oikea jonka kanssa mennä naimisiin ja perustaa perhe.

Nykyisen miehenikin kanssa oli alkuvaiheessa aikamoista "säpinää", juhlimista, koko päivä saattoi mennä sängyssä, villiä menoa.. Mutta eipä sitäkään kaipaa, kun tilalle on tullut vahva yhteenkuuluvuuden tunne, yhteiset vuodet, yhteiset muistot, yhteiset suunnitelmat. Mielestäni myös meidän seksielämä on mennyt parempaan suuntaan vaikkei se niin repäisevää enää olekaan. Varsinkaan nyt kun on vauva perheessä.

Mutta jos todellakin olet tylsistynyt elämääsi, tee sille jotain. Aloita siitä seksistä tai vaihtoehtoisesti: ala harrastaa jotain, hanki uusia kavereita, hanki elämää parisuhteen ulkopuolella... Ehkä miehesikin kiinnostuu sinusta uudella tavalla, kun sinulla on muutakin elämää kuin kodin seinien sisäpuolella. Lisäksi saat hyvän mielen itsellesi.

Mielestäni voisit myös nauttia siitä seesteisestä elämästäsi, joka sinulla nyt on. Ainakin minä nautin ihan valtavasti tästä kotiäitinä olemisesta ja "tylsästä" elämästäni ilman sekoiluja ja kankkusia.
 
Jos voisin ja uskaltaisin, pakkaisin vain vaatteet ja häipyisin johonkin mistä kukaan ei minua löydä. Eläisin vain itselleni enkä kenellekkään muulle. Ei ulkopuolisten paineita tai typeriä sääntöjä tai epäitoivoisia yrityksiä olla tavallinen ja sovinnainen...
 

Yhteistyössä