Vielä siitä imetyksestä..

[Emppu]

Itse olisin halunnut imettää pitkään kaikkia kolmea lastani. Kaikilla on kuitenkin painonnousu lähes lakannut (100g/viikko) n. kolmen-neljän kuukauden iässä ollen jo sitä ennenkin aika niukkaa. Olen jonkinlainen "imetysfanaatikko", olen lukenut ohjeita, imettänyt tiuhaan ja kauan (tuntikausia päivässä), luonani on käynyt imetystukihenkilö jne. Kuitenkin olen joutunut antamaan korviketta kaikille lapsilleni viimeistään 4 kk:n iässä. Aluksi lähes itkien, mutta kun olen huomannut lapsen voivan paremmin, en ole itseäni jaksanut enää kolmannen kohdalla syyllistää.
Imuote on ollut kunnossa jne, mutta maitoa ei vain tule tarpeeksi.
Kaikesta tästä huolimatta saatan "katsoa pitkään" jos huomaan / kuulen että joku ei imetä. Niin syvään on iskostettu "kaikki pystyvät imettämään"...

 

[Hohhoijja]

Imetys tuntuu olevan "kamalaa" kun se on niin sitovaa.Pullo vaan kehiin niin pääsee äitikin "tuulettumaan"! Viis lapsen oikeudesta parhaimpaan ravintoon.Sillä ei todellakaan ole sama saako vauva äidinmaitoa vai lehmänmaitoa jota ne tuttelit on.Mä ymmärrän kyllä sen että kaikki eivät pysty imettämään mutta että se jätetään tekemättä täysin itsekkäistä syystä niin se on käsittämätöntä!Voihan sitä tarvittaessa vaikka osittais imettääkkin jos se sitoutuminen vauvan imetykseen puoleksi vuodeksi tuntuu mahdottomalta.

 

[******]

Ja tuo yksi = yllättävän monta?

Mutta siis oikeasti, uskon vakaasti siihen että harvassa ne äidit joilla imettämättömyyden syy on siinä ettei viitsi tai rinnat menee pilalle. Ja toisaalta, he jotka ei imetyksestä sitä vertaa välitä niin tuskin vaivautuvat tänne vääntämään asiasta kättä. Eli täällä keskusteluissa kyllä valtaosa imettämättömistä on juuri heitä joilla imetys ei vain onnistunut vaikka olisi kuinka halunnut.

vaikka tietty kaikillahan se onnistuu jos vain oikeasti haluaa... :snotty:

Mun kokemuksen mukaan syy olla imettämättä on juuri se alkuaikojen vaatima panostus; pitäis olla valmis olla joskus parikin tuntia imettelemässä. On vaa helpompaa pistää korviketta kehiin, tutti suuhun ja menoks. Nää on sellasia tapauksia jotka on imettäny 2-4 viikkoa, korvikkeen kanssa kokoajan. Tai sitten ei uskota maidon riittävyyteen; ikään kuin varmuuden vuoks annetaan korviketta lisänä ekoista viikoista asti, sen takia, että vauva viettää paljon aikaa rinnalla. Sitten ihmetellään miten se maito ihan yhtäkkiä loppuikin 3 kk jälkeen.

Eli harva sitä etukäteen miettii, että ei viitsi imettää, mutta sitten kun se vauva on rinnalla paljon, niin onkin paljon helpompi tukea harsolla se pullo hyvään asentoon ja jatkaa touhuja. Tai jopa syöttää sylissä, mutta toisin ku imetyksessä, siinä sylissä ei sitten tarvii olla kauaa. Ku pullo on tyhjä tai lapsi täynnä, niin laitetaan tuttia suuhun tms ja jatketaan touhuja.

Monelta äidiltä oon kuullu miten lapsi ei oo mitenkään voinu saada tarpeeks ruokaa ku on halunnu tissille 1-2 tunnin välein! Ja ollu sitten tissillä joskus jopa tunnin. Jos näille äideille sais jotenkin välitettyä viestin, että kaikki tuo on vielä ihan normaalia, että tuskin se maito on loppunu mihinkään, ja että ihan kohta helpottaa... Parin kuukauden päästä on niin helppo liikkua ja mennä vauvan kanssa kun maidot on aina mukana. Ja yhtäkkiä syöttö sujuukin hetkessä ja sitä jää kaipailemaan niitä tunnin imetyksiä

Ihan totta kirjoituksesi - onnistuu etenkin kun on yksi lapsi tai muut lapset ovat reilusti isompia. Tilanne vain on sitten eri kun on vaikka touhukas 2-3 -vuotias taapero vauvan lisäksi hoidettavana. Ei voi vain tuntitolkulla ihan rauhassa imettää ja keskittyä vain siihen, vaikka niin sitä maitoa varmasti alkaisikin herua enemmän. Se, että "pitää touhuta kaikenlaista" ei ole äidin mielihalu tai itsekkyyttä, vaan pieni pakko, jos haluaa pitää huolta myös isommasta/ isommista lapsista, heidän ruuistaan, perustarpeistaan ja turvallisuudestaan. Meillä esim esikko paineli ovista ulos kun minä yritin keskittyä imettämiseen ihan rauhassa. Tai teki jotain muuta kiellettyä, mihin oli pakko sännätä väliin. Mut en kuitenkaan lopettanut imettämistä vaan annoin korviketta imettämisen lisäksi.

Mutta ihan hyvä että valistetaan Perustiedot olisi hyvä olla jokaisella, mutta rajansa yrittämiselläkin. Se on tärkeintä, että vauvaa ei kuukausitolkulla huudateta nälässä vain oman imetysfanaattisuuden vuoksi. Uskoisin, että naisten hormonitoimintakin "latistuu" iän karttuessa, että kaikilla ei vain heru

 

[vicy]

Kaikki korvike-äidit, joita minä tunnen on juuri niitä jotka eivät vaan viitsi imettää "kun se on niin kauheeta kun ei pääse ilman vauvaa mihinkään" ja "kyllä ny 2kk ikäisen vauvaa pitäs jo pullosta osata syödä" jne.
Meidän neuvolassakin on sellainen asenne, että heti jos vauva on vähänkin rätynen niin syy on "maito on loppumassa, anna pulloa" ja maailman suurin ihmetys oli kun meidän vauvat söivät pelkkää rintaa 4kk ikäisiksi asti.. Eli neuvoloidenkin pitäisi huomattavasti enemmän panostaa imetysmyönteisyyteen...
Mutta kyllä minäkin myönnän ettei imetys kaikilla onnistu, jos joka syötöllä syötetään ensin molemmat rinnat ja jos sittenkin vielä vauva juo reippaasti tuttelia päälle...

 

[vicy]

Ja tuo yksi = yllättävän monta?

Mutta siis oikeasti, uskon vakaasti siihen että harvassa ne äidit joilla imettämättömyyden syy on siinä ettei viitsi tai rinnat menee pilalle. Ja toisaalta, he jotka ei imetyksestä sitä vertaa välitä niin tuskin vaivautuvat tänne vääntämään asiasta kättä. Eli täällä keskusteluissa kyllä valtaosa imettämättömistä on juuri heitä joilla imetys ei vain onnistunut vaikka olisi kuinka halunnut.

vaikka tietty kaikillahan se onnistuu jos vain oikeasti haluaa... :snotty:

Mun kokemuksen mukaan syy olla imettämättä on juuri se alkuaikojen vaatima panostus; pitäis olla valmis olla joskus parikin tuntia imettelemässä. On vaa helpompaa pistää korviketta kehiin, tutti suuhun ja menoks. Nää on sellasia tapauksia jotka on imettäny 2-4 viikkoa, korvikkeen kanssa kokoajan. Tai sitten ei uskota maidon riittävyyteen; ikään kuin varmuuden vuoks annetaan korviketta lisänä ekoista viikoista asti, sen takia, että vauva viettää paljon aikaa rinnalla. Sitten ihmetellään miten se maito ihan yhtäkkiä loppuikin 3 kk jälkeen.

Eli harva sitä etukäteen miettii, että ei viitsi imettää, mutta sitten kun se vauva on rinnalla paljon, niin onkin paljon helpompi tukea harsolla se pullo hyvään asentoon ja jatkaa touhuja. Tai jopa syöttää sylissä, mutta toisin ku imetyksessä, siinä sylissä ei sitten tarvii olla kauaa. Ku pullo on tyhjä tai lapsi täynnä, niin laitetaan tuttia suuhun tms ja jatketaan touhuja.

Monelta äidiltä oon kuullu miten lapsi ei oo mitenkään voinu saada tarpeeks ruokaa ku on halunnu tissille 1-2 tunnin välein! Ja ollu sitten tissillä joskus jopa tunnin. Jos näille äideille sais jotenkin välitettyä viestin, että kaikki tuo on vielä ihan normaalia, että tuskin se maito on loppunu mihinkään, ja että ihan kohta helpottaa... Parin kuukauden päästä on niin helppo liikkua ja mennä vauvan kanssa kun maidot on aina mukana. Ja yhtäkkiä syöttö sujuukin hetkessä ja sitä jää kaipailemaan niitä tunnin imetyksiä

Ihan totta kirjoituksesi - onnistuu etenkin kun on yksi lapsi tai muut lapset ovat reilusti isompia. Tilanne vain on sitten eri kun on vaikka touhukas 2-3 -vuotias taapero vauvan lisäksi hoidettavana. Ei voi vain tuntitolkulla ihan rauhassa imettää ja keskittyä vain siihen, vaikka niin sitä maitoa varmasti alkaisikin herua enemmän. Se, että "pitää touhuta kaikenlaista" ei ole äidin mielihalu tai itsekkyyttä, vaan pieni pakko, jos haluaa pitää huolta myös isommasta/ isommista lapsista, heidän ruuistaan, perustarpeistaan ja turvallisuudestaan. Meillä esim esikko paineli ovista ulos kun minä yritin keskittyä imettämiseen ihan rauhassa. Tai teki jotain muuta kiellettyä, mihin oli pakko sännätä väliin. Mut en kuitenkaan lopettanut imettämistä vaan annoin korviketta imettämisen lisäksi.

Mutta ihan hyvä että valistetaan Perustiedot olisi hyvä olla jokaisella, mutta rajansa yrittämiselläkin. Se on tärkeintä, että vauvaa ei kuukausitolkulla huudateta nälässä vain oman imetysfanaattisuuden vuoksi. Uskoisin, että naisten hormonitoimintakin "latistuu" iän karttuessa, että kaikilla ei vain heru

tähän on pakko sanoa, että kyllä imetysmaratoneihin pystyy vaikka on isompia lapsiakin, jos vaan haluaa...
nimim. Mulla on ollut 3 alle 3 vuotiasta joten tiedän mistä puhun...

 

[ninaTT]

Ihan totta kirjoituksesi - onnistuu etenkin kun on yksi lapsi tai muut lapset ovat reilusti isompia. Tilanne vain on sitten eri kun on vaikka touhukas 2-3 -vuotias taapero vauvan lisäksi hoidettavana. Ei voi vain tuntitolkulla ihan rauhassa imettää ja keskittyä vain siihen, vaikka niin sitä maitoa varmasti alkaisikin herua enemmän. Se, että "pitää touhuta kaikenlaista" ei ole äidin mielihalu tai itsekkyyttä, vaan pieni pakko, jos haluaa pitää huolta myös isommasta/ isommista lapsista, heidän ruuistaan, perustarpeistaan ja turvallisuudestaan. Meillä esim esikko paineli ovista ulos kun minä yritin keskittyä imettämiseen ihan rauhassa. Tai teki jotain muuta kiellettyä, mihin oli pakko sännätä väliin. Mut en kuitenkaan lopettanut imettämistä vaan annoin korviketta imettämisen lisäksi.

Mutta ihan hyvä että valistetaan Perustiedot olisi hyvä olla jokaisella, mutta rajansa yrittämiselläkin. Se on tärkeintä, että vauvaa ei kuukausitolkulla huudateta nälässä vain oman imetysfanaattisuuden vuoksi. Uskoisin, että naisten hormonitoimintakin "latistuu" iän karttuessa, että kaikilla ei vain heru

Mun siskolla onnistu imetys kunnolla vasta nro kolmosen kanssa - ku jaloissa pyöri 1v ja 3v sisarukset, hänen miehensä muutti pois ja sen jälkeen tappoi itsensä, minä lapsineni hääräsin ympäriinsä... Miten? En tiedä Mutta 5kk asti ei poju saanu muuta ku rintamaitoa, vaikka joskus saikin pullosta ku sisko otti vapaata. Tai mun rinnoista.

Mun neuvo pitää tarpeeks ikäeroa lasten välillä sopii kyllä tähänkin Ei kannata tehdä seuraavaa ennen ku edellinen on tarpeeksi iso. Sen lisäks liinassa imettäminen vapauttaa kädet aika hyvin, vaikkei sitä ihan samalla tavalla voi sännätä perässä jne.

Sisko ku imettää pienintä niin antaa vähän periks isommille. Kokee, että tuo nuorin lapsi ansaitsee äitinsä ja imetyksen vaikka vanhemmat vähän sotkiskin. Mieluummin imettää "rauhassa" ja siivoaa sitten ne pöydältä revityt paperit sen jälkeen ku että jättäis kesken ja juoksis väliin.

Mutta juu, tietty mieluummin korviketta kun että nälässä pitää.

 

[Terveisiä maalta]

mut jos sovitaan että näiden kahden leirin keskellä on "vauvan ruokinta fanaatikot" mä voisin liittyä niihin

Mistä tän salaseuran tunnussanan saa??

Musta tuli pari viikkoa sitten (edeltä suunnittelematta) taaperoimettäjä ja jatkan niin kauan, kun se sopivalta (mulle ja lapselle, muista viis ) tuntuu, mutta imetysfanaatikoksi en tunnustaudu.

*muoks* ja eihän se imetys vauvaan 100% sido, ensimmäisten kuukausien jälkeen. Mäkin käyn jo töissä jne. ja silti imetys jatkuu...

 

[ninaTT]

Itse olisin halunnut imettää pitkään kaikkia kolmea lastani. Kaikilla on kuitenkin painonnousu lähes lakannut (100g/viikko) n. kolmen-neljän kuukauden iässä ollen jo sitä ennenkin aika niukkaa. Olen jonkinlainen "imetysfanaatikko", olen lukenut ohjeita, imettänyt tiuhaan ja kauan (tuntikausia päivässä), luonani on käynyt imetystukihenkilö jne. Kuitenkin olen joutunut antamaan korviketta kaikille lapsilleni viimeistään 4 kk:n iässä. Aluksi lähes itkien, mutta kun olen huomannut lapsen voivan paremmin, en ole itseäni jaksanut enää kolmannen kohdalla syyllistää.
Imuote on ollut kunnossa jne, mutta maitoa ei vain tule tarpeeksi.
Kaikesta tästä huolimatta saatan "katsoa pitkään" jos huomaan / kuulen että joku ei imetä. Niin syvään on iskostettu "kaikki pystyvät imettämään"...

Eikös 100g/viikko ole ihan normaali painonnousu 3-4 kk ikäiselle? Vai muistanko mä nyt ihan väärin...?

 

[Madicken04]

Ihan totta kirjoituksesi - onnistuu etenkin kun on yksi lapsi tai muut lapset ovat reilusti isompia. Tilanne vain on sitten eri kun on vaikka touhukas 2-3 -vuotias taapero vauvan lisäksi hoidettavana. Ei voi vain tuntitolkulla ihan rauhassa imettää ja keskittyä vain siihen, vaikka niin sitä maitoa varmasti alkaisikin herua enemmän. Se, että "pitää touhuta kaikenlaista" ei ole äidin mielihalu tai itsekkyyttä, vaan pieni pakko, jos haluaa pitää huolta myös isommasta/ isommista lapsista, heidän ruuistaan, perustarpeistaan ja turvallisuudestaan. Meillä esim esikko paineli ovista ulos kun minä yritin keskittyä imettämiseen ihan rauhassa. Tai teki jotain muuta kiellettyä, mihin oli pakko sännätä väliin. Mut en kuitenkaan lopettanut imettämistä vaan annoin korviketta imettämisen lisäksi.

Mutta ihan hyvä että valistetaan Perustiedot olisi hyvä olla jokaisella, mutta rajansa yrittämiselläkin. Se on tärkeintä, että vauvaa ei kuukausitolkulla huudateta nälässä vain oman imetysfanaattisuuden vuoksi. Uskoisin, että naisten hormonitoimintakin "latistuu" iän karttuessa, että kaikilla ei vain heru

Tuota, sen verran kommentoin tähänkin että itse opin kakkosen kanssa imetyksessäkin huomattavasti luovemmaksi mitä olin esikoisen kanssa. Ehkä kun vauvan käsittely oli ennestään tuttua ja lapsi oli vahvempi ja parempi syömään.

Mutta siis kuopuksella jäi aika lyhyeksi se vaihe kun imetys vaati pitkiä paikallaan olo-sessioita jne. Pian lapsi oli rinnalla jo niin tukevasti että pystyin samalla (joskus kantoliinan turvin) myös liikkumaan ja touhuamaan tuon 1v3kk vanhemman esikoisen kanssa. tarvittaessa jos esikoisella oli jotain vaarallista tekeillä pystyin laskemaan kuopuksen pois rinnalta siksi aikaa kun kävin pelastamassa isoveikan ja keksimässä tälle järkevämpää tekemistä.

Ihmiset ja lapsetkin ovat erilaisia, mutta meinaan vaan että joskus se imetys saattaa sujua helpomminkin toisen kanssa. Esikoisen ollessa kyseessä olin itse paljon häiriöherkempi ja usein tunsin että imetys vaatisi juuri tietyn paikan, ajan ja rauhallisuuden. Kakkosen kanssa se olisi sujunut suurinpiirtein missä vaan.

 

[äitylix2]

Mul ei kyl kumpikaa muksu oo syöny tuntikaupalla. Imasevat viidessä minuutissa, max 10 min, sen mitä tarttevat ja sit vaan lutkuttavat. Ja sit oon irrottanut rinnalta ja ollaan tehty jotain muuta.

 

[hp]

Ei mulla ole tarvetta ollut päästä tuulettumaan lasten vauva-aikoina, vaikka pulloruokittuja ovatkin. Hirveän työlääksi olen kokenut pulloruokkisen, yöllä pitänyt mennä vauvan kanssa keittiöön, lämmittää korvikkeet ja sitten syöttämään. Röyhtäytys, vauva takaisin petiin ja pullon huuhteluun. Sitten pääsi takaisin sänkyyn itsekin. Reissuun kun lähdettiin piti varata pulloarsenaali matkaa varten ja tietenkin korviketetrat ja pullonlämmitin joka toimi autossakin. Vettä pulloon, että sai huuhtaista maitopullot. Autolla reissatessakin syötin vauvat sylissä. Yhden kerran muistan syöttäneeni alta vuoden ikäisen sitterissä, se oli se hetki kun vauva huusi ruokaa ja esikoinen huusi huulessa olevaa hampaiden mentävää reikää sylissä. Silloin syötin toisella kädellä vauvaa sitteriin ja toisella kädellä lohdutin esikoista.

Mistähän tässä ketjussa taas olikaan kyse Unohtu jo... Niin fanaatikoista... Itse en ole pahemmin fanaatikkoihin näissä asioissa törmäilly. Muutaman sammakon olen kuullut erilaisten ihmisten suusta. Itse pidän imetystä kaikkein ihanteellisimpana vaihtoehtona, mutta jos se ei onnistu, korvike on ihan hyvä kakkonen. Yleensä sanon, että tarpeeksi hyvä

 

[--]

Miten te jaksatte? Mä myönnän, että oman jaksamisen ja mielenterveyden takia päädyin osittaisimetykseen. Lapsi on hyvinvoiva ja onnellinen. Ei yksinkertaisesti kiinnosta, mitä joku random ihminen minusta ajattelee.

 

[Emppu]

Itse olisin halunnut imettää pitkään kaikkia kolmea lastani. Kaikilla on kuitenkin painonnousu lähes lakannut (100g/viikko) n. kolmen-neljän kuukauden iässä ollen jo sitä ennenkin aika niukkaa. Olen jonkinlainen "imetysfanaatikko", olen lukenut ohjeita, imettänyt tiuhaan ja kauan (tuntikausia päivässä), luonani on käynyt imetystukihenkilö jne. Kuitenkin olen joutunut antamaan korviketta kaikille lapsilleni viimeistään 4 kk:n iässä. Aluksi lähes itkien, mutta kun olen huomannut lapsen voivan paremmin, en ole itseäni jaksanut enää kolmannen kohdalla syyllistää.
Imuote on ollut kunnossa jne, mutta maitoa ei vain tule tarpeeksi.
Kaikesta tästä huolimatta saatan "katsoa pitkään" jos huomaan / kuulen että joku ei imetä. Niin syvään on iskostettu "kaikki pystyvät imettämään"...

Eikös 100g/viikko ole ihan normaali painonnousu 3-4 kk ikäiselle? Vai muistanko mä nyt ihan väärin...?

Tämä nuorin oli kyllä itseasiassa vähän alle 3 kk, ja käppyrät notkahti siinä vaiheessa reilusti alle -2 jossa oli aiemmin ollut. En muista noita "normaaleja" painonnousumääriä, mutta meillä ne ei niitä olleet. Esikoisella jäi jossain vaiheessa alle 50g:n, mutta pääosin tota +100g.