H
HS:n gallup
Vieras
Vihreiden nousukiito hiipui: puolue putosi HS-gallupissa kolmanneksi – perussuomalaisten kannatus jatkaa kasvuaan
Kokoomus on yhä vahva ykkönen, toiselle sijalle palasi notkahduksen jälkeen Sdp. Perussuomalaiset paransivat kannatustaan. Keskustan suosio putosi edelleen.
OPPOSITIOPUOLUE vihreitten nousukiito näyttää hieman taittuneen kuukauden takaisesta ennätyksestä.
HS:n tuoreen, elo–syyskuussa tehdyn kannatusgallupin mukaan vihreitä äänestäisi 16,7 prosenttia, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt.
Edellisessä puolueiden kannatusmittauksessa prosenttiosuus oli 17,5, jolla vihreät nousi maan toiseksi suosituimmaksi puolueeksi mutta joutui nyt tyytymään kolmanteen sijaan.
Suosituimman puolueen paikasta pitää yhä vahvasti kiinni hallituspuolue kokoomus, ja toiseksi palasi nyt notkahduksen jälkeen opposition Sdp. Kummankin kannatus nousi puoli prosenttiyksikköä.
NELJÄNNEKSI kannatuskyselyssä putosi pääministeripuolue keskusta, jota äänestäisi enää 16,1 prosenttia. Laskua edellisestä mittauksesta on runsaan prosenttiyksikön verran.Yhtä alhaalla puolueen kannatus on ollut vuonna 2012.
Perussuomalaiset ovat nostaneet suosiotaan jo lähelle lukemia, joissa puolue oli ennen jakautumistaan kesäkuun puoluekokouksen jälkeen. Jussi Halla-ahon johtamia perussuomalaisia kertoi äänestävänsä nyt 9,2 prosenttia, kun taas Sininen tulevaisuus -ryhmän kannatus on pudonnut 1,3 prosenttiin.
KANNATUSTUTKIMUKSISSA ei yleensä luetella puolueita vastaajalle, vaan vain kysytään, minkä puolueen tai ryhmittymän ehdokasta tämä äänestäisi, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt. Kuitenkin perussuomalaiset maininneille esitettiin lisäkysymys, kumpaa ryhmää he loppujen lopuksi tarkoittavat, jotta saataisiin mahdollisimmat tarkat arvioluvut.
Vasemmistoliiton kannatus putosi nyt alle kahdeksaan prosenttiin. Gallupin perää eduskuntapuolueista pitävät Rkp 4,5 prosentin ja kristillisdemokraatit 3,2 prosentin kannatuksellaan.
PÄÄMINISTERI Juha Sipilän (kesk) johtamaan hallitukseen kuuluvien keskustan, kokoomuksen ja Sininen tulevaisuus -ryhmän yhteenlaskettu kannatus on nyt pienempi kuin kertaakaan aiemmin, eli niiden takana on vain 38,5 prosentin luottamus. Kuukausi sitten luku oli 39,7 prosenttia.
Epätietoisia oli vastaajissa nyt 31 prosenttia eli hieman pitkän aikavälin keskiarvoa vähemmän. Epätietoisilla tarkoitetaan niitä, jotka sanoivat, etteivät kävisi uurnilla lainkaan tai eivät osanneet tai haluenneet paljastaa, mitä puoluetta äänestäisivät.
VARMIMPIA kannastaan olivat nyt perussuomalaisten kannattajat, joista täysin varmoja puoluekannastaan oli 46 prosenttia. Lähes yhtä paljon heitä oli myös Sdp:n (45 prosenttia) ja keskustan (44 prosenttia) kannattajissa.
Vasemmistoliittolaisista ja kokoomuslaisista täysin varmoja puolueen kannattajia oli 42 prosenttia, mutta vihreistä vain kolmannes.
”ON ihan luontevaa, että kovan ja nopean kannatusnousun jälkeen jossain vaiheessa tulee jarrutus tai ainakin kyllästymispiste”, arvioi vihreitten suosion notkahdusta johtaja Sakari Nurmela Kantar TNS:stä.
Vihreät onnistui realisoimaan puoluebarometreissä jo aiemmin näkyneen hyvän imagonsa kuntavaaleissa, joiden jälkeisissä mittauksissa suosio on vain jatkanut nousuaan uutta puheenjohtajaa juhlittaessa.
”VÄHITELLEN edessä on kuitenkin politiikan arki ja poliittiset linjaukset”, Nurmela sanoo. Hänestä on ennenaikaista arvioida, onko kyseessä väliaikainen vihreitten suosion kasvun pysähdys vai pysyvämpi käänne.
Myös erikoistutkija Jenni Karimäki Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksesta pitää jopa ennustettavana, ettei minkään puolueen kannatus voi kasvaa loputtomiin.
Karimäki arvioi myös, että Turun puukotukset, niiden jälkipuinti ja voimistunut maahanmuuttopuhe ovat voineet vähentää vihreitten ja kasvattaa perussuomalaisten kannatusta. Vastaava ilmiö on näkynyt myös Ruotsissa ja Saksassa, vaikka Suomessa kumpikaan puolue ei ole nyt hallitusvastuussa.
”TIETYSTI myös media ja muut puolueet ovat alkaneet nyt enemmän haastaa puheenjohtaja Touko Aaltoa positiivisen puoluekokousjulkisuuden jälkeen”, Karimäki huomauttaa.
Eri puolueita kuntavaaleissa äänestäneistä moni vakuutti gallupissa uskollisuutta oma puoluettaan kohtaan. Vaikka kyselyissä ei päästä käsiksi yksilötason muutoksiin, voidaan kannatussiirtymiä arvioida välillisesti.
VIHREITÄ kuntavaaleissa äänestäneistä jopa 76 prosenttia toimisi samoin, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt. Kokoomuslaisista uskollisia olisi 70, vasemmistoliittolaisista 66, demareista 62 ja keskustalaisista 61 prosenttia.
Perussuomalaisia kuntavaaleissa äänestäneistä uskollisia olisi 56 prosenttia, kun kuukausi sitten vastaava osuus oli vain 36 prosenttia.
Sivussa tovin olleita perussuomalaisia näyttää nyt palanneen puolueen riveihin.
Kokoomus on yhä vahva ykkönen, toiselle sijalle palasi notkahduksen jälkeen Sdp. Perussuomalaiset paransivat kannatustaan. Keskustan suosio putosi edelleen.
OPPOSITIOPUOLUE vihreitten nousukiito näyttää hieman taittuneen kuukauden takaisesta ennätyksestä.
HS:n tuoreen, elo–syyskuussa tehdyn kannatusgallupin mukaan vihreitä äänestäisi 16,7 prosenttia, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt.
Edellisessä puolueiden kannatusmittauksessa prosenttiosuus oli 17,5, jolla vihreät nousi maan toiseksi suosituimmaksi puolueeksi mutta joutui nyt tyytymään kolmanteen sijaan.
Suosituimman puolueen paikasta pitää yhä vahvasti kiinni hallituspuolue kokoomus, ja toiseksi palasi nyt notkahduksen jälkeen opposition Sdp. Kummankin kannatus nousi puoli prosenttiyksikköä.
NELJÄNNEKSI kannatuskyselyssä putosi pääministeripuolue keskusta, jota äänestäisi enää 16,1 prosenttia. Laskua edellisestä mittauksesta on runsaan prosenttiyksikön verran.Yhtä alhaalla puolueen kannatus on ollut vuonna 2012.
Perussuomalaiset ovat nostaneet suosiotaan jo lähelle lukemia, joissa puolue oli ennen jakautumistaan kesäkuun puoluekokouksen jälkeen. Jussi Halla-ahon johtamia perussuomalaisia kertoi äänestävänsä nyt 9,2 prosenttia, kun taas Sininen tulevaisuus -ryhmän kannatus on pudonnut 1,3 prosenttiin.
KANNATUSTUTKIMUKSISSA ei yleensä luetella puolueita vastaajalle, vaan vain kysytään, minkä puolueen tai ryhmittymän ehdokasta tämä äänestäisi, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt. Kuitenkin perussuomalaiset maininneille esitettiin lisäkysymys, kumpaa ryhmää he loppujen lopuksi tarkoittavat, jotta saataisiin mahdollisimmat tarkat arvioluvut.
Vasemmistoliiton kannatus putosi nyt alle kahdeksaan prosenttiin. Gallupin perää eduskuntapuolueista pitävät Rkp 4,5 prosentin ja kristillisdemokraatit 3,2 prosentin kannatuksellaan.
PÄÄMINISTERI Juha Sipilän (kesk) johtamaan hallitukseen kuuluvien keskustan, kokoomuksen ja Sininen tulevaisuus -ryhmän yhteenlaskettu kannatus on nyt pienempi kuin kertaakaan aiemmin, eli niiden takana on vain 38,5 prosentin luottamus. Kuukausi sitten luku oli 39,7 prosenttia.
Epätietoisia oli vastaajissa nyt 31 prosenttia eli hieman pitkän aikavälin keskiarvoa vähemmän. Epätietoisilla tarkoitetaan niitä, jotka sanoivat, etteivät kävisi uurnilla lainkaan tai eivät osanneet tai haluenneet paljastaa, mitä puoluetta äänestäisivät.
VARMIMPIA kannastaan olivat nyt perussuomalaisten kannattajat, joista täysin varmoja puoluekannastaan oli 46 prosenttia. Lähes yhtä paljon heitä oli myös Sdp:n (45 prosenttia) ja keskustan (44 prosenttia) kannattajissa.
Vasemmistoliittolaisista ja kokoomuslaisista täysin varmoja puolueen kannattajia oli 42 prosenttia, mutta vihreistä vain kolmannes.
”ON ihan luontevaa, että kovan ja nopean kannatusnousun jälkeen jossain vaiheessa tulee jarrutus tai ainakin kyllästymispiste”, arvioi vihreitten suosion notkahdusta johtaja Sakari Nurmela Kantar TNS:stä.
Vihreät onnistui realisoimaan puoluebarometreissä jo aiemmin näkyneen hyvän imagonsa kuntavaaleissa, joiden jälkeisissä mittauksissa suosio on vain jatkanut nousuaan uutta puheenjohtajaa juhlittaessa.
”VÄHITELLEN edessä on kuitenkin politiikan arki ja poliittiset linjaukset”, Nurmela sanoo. Hänestä on ennenaikaista arvioida, onko kyseessä väliaikainen vihreitten suosion kasvun pysähdys vai pysyvämpi käänne.
Myös erikoistutkija Jenni Karimäki Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksesta pitää jopa ennustettavana, ettei minkään puolueen kannatus voi kasvaa loputtomiin.
Karimäki arvioi myös, että Turun puukotukset, niiden jälkipuinti ja voimistunut maahanmuuttopuhe ovat voineet vähentää vihreitten ja kasvattaa perussuomalaisten kannatusta. Vastaava ilmiö on näkynyt myös Ruotsissa ja Saksassa, vaikka Suomessa kumpikaan puolue ei ole nyt hallitusvastuussa.
”TIETYSTI myös media ja muut puolueet ovat alkaneet nyt enemmän haastaa puheenjohtaja Touko Aaltoa positiivisen puoluekokousjulkisuuden jälkeen”, Karimäki huomauttaa.
Eri puolueita kuntavaaleissa äänestäneistä moni vakuutti gallupissa uskollisuutta oma puoluettaan kohtaan. Vaikka kyselyissä ei päästä käsiksi yksilötason muutoksiin, voidaan kannatussiirtymiä arvioida välillisesti.
VIHREITÄ kuntavaaleissa äänestäneistä jopa 76 prosenttia toimisi samoin, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt. Kokoomuslaisista uskollisia olisi 70, vasemmistoliittolaisista 66, demareista 62 ja keskustalaisista 61 prosenttia.
Perussuomalaisia kuntavaaleissa äänestäneistä uskollisia olisi 56 prosenttia, kun kuukausi sitten vastaava osuus oli vain 36 prosenttia.
Sivussa tovin olleita perussuomalaisia näyttää nyt palanneen puolueen riveihin.