J
Järkyttynyt mamma
Vieras
Illalla piti ottaa vauva keskeen nukkumaan, kun ei sitten millään ruvennut omaan sänkyynsä. Yöllä heräsi itkemään ja luulin, että johtuu vain siitä, että tutti oli hävinnyt. Etsimme tuttia sängystä ja vauvan huuto vain yltyi. Lopussa tutti löytyi, mutat ei se enää kelvannut vauvalle. Huuto vain jatkui, vaikka silittelin ja otin kainaloon jne.
Järkytykseksini huomasin ajattelevani, että vauva huuta vain "kiusakseni", kun ei heti saanut tuttia. Ja hieman tympeentyneenäkin (ja unisena) yritin rauhoitella vauvaa viereen. Mies sitten sanoi, että entäs jos se on tulossa kipeäksi. Silloin havahduin itsekin, että sehän voi tosiaan olla sairas! Ja ties mitä vakavaa! Itse olin korkeintaan ajatellut hampaista johtuvaa tuskaa...
Valot päälle ja vauva syliin. Huuto vain jatkui. Kaveri oli kertonut, että juuri hampaiden puhkeaminen voi olla syynä jatkuvaan huutoon öisin. Mutta ei kahden edellisen hampaan puhjetessa ollut tällaista! Huudon laadusta (kirkuvaa) arvelimme sen olevan kipuitkua ja päätimme laittaa supon. Mutta ei onnistunut -vauva riehtoi niin kovasti ja pani vastaan, että suppoa ei saanut sisään -ei sitten millään. Liekö jonkin verran kuitenkin lääkettä kerennyt liueta, koska jonkun ajan päästä rauhoittui syliini ja lopulta nukkumaan viereeni.
Olikohan siis kyse hampaista? Olen ollut huomaavinani, että vauva aristaa muutenkin yläikeniään. Esim. jos joku kolahtaa niihin, tai rinnalla saattaa päästää joskus pienen itkun...
Nyt nukkuu taas rauhallisesti. Mitähän se yöllinen sitten oli?
Järkytykseksini huomasin ajattelevani, että vauva huuta vain "kiusakseni", kun ei heti saanut tuttia. Ja hieman tympeentyneenäkin (ja unisena) yritin rauhoitella vauvaa viereen. Mies sitten sanoi, että entäs jos se on tulossa kipeäksi. Silloin havahduin itsekin, että sehän voi tosiaan olla sairas! Ja ties mitä vakavaa! Itse olin korkeintaan ajatellut hampaista johtuvaa tuskaa...
Valot päälle ja vauva syliin. Huuto vain jatkui. Kaveri oli kertonut, että juuri hampaiden puhkeaminen voi olla syynä jatkuvaan huutoon öisin. Mutta ei kahden edellisen hampaan puhjetessa ollut tällaista! Huudon laadusta (kirkuvaa) arvelimme sen olevan kipuitkua ja päätimme laittaa supon. Mutta ei onnistunut -vauva riehtoi niin kovasti ja pani vastaan, että suppoa ei saanut sisään -ei sitten millään. Liekö jonkin verran kuitenkin lääkettä kerennyt liueta, koska jonkun ajan päästä rauhoittui syliini ja lopulta nukkumaan viereeni.
Olikohan siis kyse hampaista? Olen ollut huomaavinani, että vauva aristaa muutenkin yläikeniään. Esim. jos joku kolahtaa niihin, tai rinnalla saattaa päästää joskus pienen itkun...
Nyt nukkuu taas rauhallisesti. Mitähän se yöllinen sitten oli?
