Viimeinen pisara?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja N34
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

N34

Vieras
Yli kymmenen vuotinen suhde hitsaa kaksi ihmistä kummasti yhteensä. Pahempia riitoja ei ole, elämä on aika tasaista. Lasta olemme yrittäneet parisen vuotta. Mieheni siittiöt ovat tutkimuksen mukaan huonolaatuisia.

Mies ei halua lähteä lapsettomuushoitoihin, enkä minäkään totta puhuakseni ole niistä niin innostunut. Olisin kuitenkin valmis yrittämään. Luulen etten saa miestäni ylipuhuttua tässä asiassa.

Tuntuu siltä, että ainoa tapa saada perhe on erota ja hankkia uusi mies. Kuulostaakin niin inhottavalta... Ikää tulee eikä mitään tapahdu ja mies ei ole valmis tekemään mitään myönnytyksiä. Tuntuu, että olen pakon edessä.

Onko kenelläkään kokemuksia vastaavasta, kertokaa rakkaat ellit!
 
En osaa antaa sinulle viisaita neuvoja, kun ei ole kokemusta vastaavasta. Miehen siitöitä ei ole vielä testattu, joten ajatuksen tasolla voin itsekin tuota pohtia.

Ensimmäisenä varmaan kannattaisi teidän molempien yhdessä miettiä mitä elämältä haluatte ja kuinka tärkeää teille on perhe ja omat lapset.
Miestä ei saa pakotettua hoitoihin vastentahtoaan, mutta tietääkö miehesi kuitenkaan mitä olisi vastassa (mitä hoidot vaativat/mitä maksaa)?
Tai kokeeko miehesi olevansa huonompi miehenä heikkolaatuisen sperman takia?

Tiedän miehen joka on vakaasti sitä mieltä, että jos heille ei lasta tule niin se on ""luonnon tahto"", heitä ei ole silloin ""tarkoitettu"" lisääntymään. En tiedä tilanteesta tarkemmin, vain tuon miehen kannan lapsettomuushoitoihin. Onko miehelläsikin kyse periaatteesta?

Jos miehesi pysyy kannassaan eikä halua lapsettomuushoitoihin, niin silloin sinun kannattaa pohtia mitä Sinä haluat elämältä.
Kuinka tärkeä perhe ja lapset Sinulle on? Oletko valmis luopumaan ajatuksesta saada omia lapsia ja jos olet, niin pohdi vielä kerran oletko aidosti sitä mieltä.
Sillä katuminen vuosien päästä on julmaa.

On sääli, jos kymmenen vuoden hyvä ja tasainen parisuhde kaatuu tällaiseen kysymykseen. Siksi toivotan sinulle paljon tsemppiä ja toivon että löydätte hyvän, molempia tyydyttävän ratkaisun.
 
On ollut samantyyppisiä asioita, mutta olen miettinyt, että mitäs jos minulle käy kuten ystävälleni, joka jätti mukavan miehensä tuon asian kanssa, eikä ole sitten löytänyt kuitenkaan ketään kenen kanssa perhettä haluaisi perustaa. Ikää on nyt 41 v. ja jätti miehen 39-vuotiaana. Että en kyllä uskalla leikkiä tulella... en haluaisi itsekään, että mies olisi minun kanssa vain jos tulen raskaaksi, vaan joka tapauksessa.
 

Yhteistyössä