Viimeinkin tapasin hienon miehen, mutta pilaan kaiken ihan itse

[Parisuhdekyvytön]

Jo lapsuudenkodissa minä olin "ylimääräinen".Minulle rakentui todella huono itsetunto. Olin erittäin hyvä koulussa,urheilin,olin hoikka,mutta näin itseni maailman huonoimpana ja halusin kuolla.
Kukaan ei nähnyt, ymmärtänyt,puuttunut.

Myöhemmin "elämäni miehet" olivat narsisteja molemmat. Heille oli lasten leikkiä alistaa minua. Siedin kaiken hirveän kohtelun,koska kaikkihan oli minun syytäni,enkä osannut mitään,minusta ei ollut mihinkään.

Talvella tutustuin töissä hienoon mieheen. Kaikki on paremmin kuin ikinä on ollut. Ensimmäistä kertaa seksikin on sellaista, ettei tunnu pahalta. Hän ottaa minut kaikessa huomioon, välittää, on kiltti, auttavainen, keskustelemme kaikesta jne.

Mutta. Minun erostani helvetillisestä suhteesta on kaksi vuotta. Olen hakenut apua, mutta takaumia tulee silti ja muistan joka päivä,kuinka hän käytti henkistä,taloudellista ja seksuaalista väkivaltaa.Olen siis vieläkin aika rikki. Omakuvani on lisäksi aina ollut se, että olen ruma. Mulla voisi olla ok kroppa, mutta nyt en työkiireiden vuoksi ole ehtinyt treenatakaan (166/54). Töissä minulta vaaditaan todella paljon ja koko ajan on niistä vähän mieli maassa.

Mies on upea tyyppi ja hurmaa naisia ympärillään ihan luonnostaan olemalla avoin, vilpitön ja läsnä. Hän saisi kenet tahansa.
Lisäksi hänellä on eksä, josta hän on toista kertaa eronnut vasta vähän aikaa sitten. Hän on miehen mielestä todella kaunis ja erittäin urheilullinen. Hänellä on ongelmia,joita työstää ammattiauttajan kanssa. Mies uskoo niiden vielä väistyvän, mutta takaisin hän ei halua, vaikka halusikin aikanaan eksän kanssa todella onnistua ja yritti kaikkensa. Hän edelleen tykkäilee eksää Facessa.

Minulla on vahva, ahdistava tunne, etten voi koskaan riittää miehelle. Hän kehuu minua kauniiksi,ihanaksi ja seksikkääksikin jatkuvasti. Hän jää tuijottelemaan, koska mulla on muka niin kauniit silmät ja vaivaudun.

Minä en pysty uskomaan miestä. Uskon, että eksä tai joku muu "parveileva" nainen hurmaa hänet itselleen. Mies kyllästyy, jos hän joutuu jankuttamaan näitä jatkuvasti. Minä en ole mustasukkainen, vaan tiedän, että mä en ole ikuisesti hänelle tarpeeksi. Mies on puhunut todella vakavasta suhteesta ja haluaisinkin sitä, mutta en minä uskalla. Uskon, että saan vielä väistyä kauniimman, urheilullisemman ja ulkonäöllisesti kaikin puolin ihanamman tieltä.
Henkisellä tasolla minulla on kyllä vahva olo. Meillä on todella paljon yhteistä ja helppo olla. Mies on kuitenkin visuaalinen olento ja rakastaa kauneutta, joten pelkkä henkisyys ei vaan riitä.

Kai on parempi viheltää peli poikki? Mies ei jaksa vakuutella minua ja minulla on riittämättömyydestäni paha mieli.

 

[astrolabe]

Anna palaa. Kyllä hyvä mies jaksaa elää epävarmuutesi kanssa.

 

[Määäää]

Tiedän tunteen. Mulla on taas niin


Ollut pitkään suhteessa, missä mua ei ole kehuttu, ystävät kehuu mutta ei mies. Tapasimpa halutun miehen ja en voi uskoo, että se valitsi juuri mut. Oon kaunis, ihana, täydellinen sen silmissä, silti kyselen siltä että tykkäätkö musta ym.. Pelkään, että menetän viä sen näillä kyselyillä. Oon kertonut, että meillä on kylmä suhde ja oon ollut onneton vuosia, mutta en oo osannut lähtee. Näyttää niin vihreetä valoo, että taidan antaa palaa

 

["lilja"]

olet sinänsä oikeassa,mutta toisaalta väärässä. Sinä voisit riittää miehelle.

mutta koska tunnet että et riitä lopulta ajat sillä miehen pois! Tiedän että tuollaista on hyvin vaikea muuttaa!

itellä kävi niin. minulla tuo ilmeni myös nk. mustasukkaisuutena(itse näen sen olevan menettämisen pelkoa). Tiesin että ajan sillä liiallisella rajoittamisella miestäni kauemmaksi,tiesin että mun ei pitäis tehdä niin. (minun historia on siis äitiä useamman kerran pettänyt valehteleva isä, ja kaksi vakavaa suhdetta jossa minua todella petettiin, luotin sinisilmäisesti noihin miehiin) En kuitenkaan pystynyt hallitsemaan sitä järkyttävää ahdistusta joka aiheutui siitä jos mies oli ilman minua porukassa jossa oli naisia, en vain pystynyt,ainoa tapa hallita tuota pelkoa ja ahdistusta oli se että mies ei mennyt porukkaan missä on naisia(vapaa-ajalla). tiedän kuinka helppoa on pettäminen.

no sitten tuli näitä pieniä toistuvia valheita, jolloin mulla alkoi hälytyskellot soimaan ei,ei taas tätä samaa..

katsoin puhelimen.. mies jäi vlaheesta kiinni(tosin ei ollut kyse naisesta) mutta valheesta kuitnakin. en pystynyt enään luottamaan yhtään mihinkään mitä mies sanoi!

loppuhan siitä sitten tuli

 

["a p"]

Minä en ole mustasukkainen. Annan miehelle tilaa ja vapautta ihan täysin ja luotan, että hän kyllä kertoo pääsääntöisesti minulla missä mennään. Minä vain uskon vahvasti, että hän ei vuosikausia voi olla kanssani, vaikka hän itse toista sanookin. Uskon myös, että hän on tällä hetkellä varmastikin sitä mieltä, että olen hänelle
kaikkea tai ainakin riittävästi, mutta en tule riittämään pitkään. Hän näkee kaikki kauneudet ympärillään ja jättää minut kuitenkin ennemmin tai myöhemmin. Vaikka mies olisi kuinka fiksu, niin ulkoinen kauneus ajaa silti sisäisen ohi heikkoina hetkinä.

Haluan, että mies on onnellinen ja kaunis nainen rinnallaan hän olisikin.
Mies lupasi antaa minulle aikaa alkaa luottaa ja uskoa, mutta kyllä hän jo alkaa kypsyä jatkuvaan vakuutteluun, minkä uskonkin. Eikä vakuuttelu edes auta mitään, koska itse en ole koskaan itseäni nähnyt kuin vain ja ainoastaan rumana.

 

["lilja"]

[QUOTE="a p";28428933]Minä en ole mustasukkainen. Annan miehelle tilaa ja vapautta ihan täysin ja luotan, että hän kyllä kertoo pääsääntöisesti minulla missä mennään. Minä vain uskon vahvasti, että hän ei vuosikausia voi olla kanssani, vaikka hän itse toista sanookin. Uskon myös, että hän on tällä hetkellä varmastikin sitä mieltä, että olen hänelle
kaikkea tai ainakin riittävästi, mutta en tule riittämään pitkään. Hän näkee kaikki kauneudet ympärillään ja jättää minut kuitenkin ennemmin tai myöhemmin. Vaikka mies olisi kuinka fiksu, niin ulkoinen kauneus ajaa silti sisäisen ohi heikkoina hetkinä.

Haluan, että mies on onnellinen ja kaunis nainen rinnallaan hän olisikin.
Mies lupasi antaa minulle aikaa alkaa luottaa ja uskoa, mutta kyllä hän jo alkaa kypsyä jatkuvaan vakuutteluun, minkä uskonkin. Eikä vakuuttelu edes auta mitään, koska itse en ole koskaan itseäni nähnyt kuin vain ja ainoastaan rumana.[/QUOTE]

en tarkoittanutkaan että olet mustasukkainen,vaan että ajat tuolla miehen pois,ihan niinku mä ajoin mustasukkaisuudella.. molemmilla meillä on samat syyt niihin tunteisiin vaikka ilmenevät eritavalla.

 

["a p"]

Juuri näin.

Taidanpa lopettaa yrittämisen. Ymmärrän, että häntä kypsyttää, mutta minä en puolestani voi omakuvalleni mitään. Hän varmaan järkyttyy hetkeksi suunnan muutoksesta ihan yhtäkkiä, mutta me tiedämme molemmat, ettei hän kauaa yksin ole (ehkä vuorokauden ) ja se johtuu vain siitä,että hän on niin ihana, kiltti, välittävä, huomioiva, fiksu, arvostettava ja kunnioitettava mies.

 

["lilja"]

[QUOTE="a p";28429015]Juuri näin.

Taidanpa lopettaa yrittämisen. Ymmärrän, että häntä kypsyttää, mutta minä en puolestani voi omakuvalleni mitään. Hän varmaan järkyttyy hetkeksi suunnan muutoksesta ihan yhtäkkiä, mutta me tiedämme molemmat, ettei hän kauaa yksin ole (ehkä vuorokauden ) ja se johtuu vain siitä,että hän on niin ihana, kiltti, välittävä, huomioiva, fiksu, arvostettava ja kunnioitettava mies.[/QUOTE]

en tarkoittanut että sun pitää luovuttaa!
mutta jos en aiot tehdä niin kerro miehelle sitten etukäteen ajatuksistasi,anna hänelle ees mahdollisuus

 

["a p"]

En usko, että hän jaksaa toistella asioita minulle, jotka eivät kuitenkaan mene ollenkaan "jakeluun". Ymmärrän, että se turhauttaa. Minä vain en voi sille mitään, että en voi nähdä asioita kuten hän. Hän puolestaan ei käsitä, miten minä en näe peilistä kaunista ihmistä tai miten minä en käsitä, että muutkin miehet olisivat minusta kiinnostuneita tai miten en voi ymmärtää, että hän on minusta ylpeä.

Meillä ei kotona edes ole kuin pienet peilit vessassa. En halua katsoa itseäni peilistä, koska sitten en edes kehtaisi lähteä mihinkään. Luulin, että mies arvostaa minua muuten ja näkee minut "suloisena", sisäisen kauneuden vuoksi, mutta hän on painottanut, kuinka tärkeää intohimon vuoksi myös ulkoinen on.

Kurjaa, että kaikki menee elämässä pilalle siksi, että alunperin jo meni kaikki tosi pieleen.

 

["juu"]

nii ei sitkandeis terapiaan mennä?

 

["a p"]

Juu. Olen käynytkin pitkän aikaa, tosin suurin osa ajasta on mennyt akuuteista eksän aiheuttamista asiosita toipumiseen, eikä tähän syvään ongelmaan. Mutta ei kai itsetunto tästä oikeasti koskaan paranekaan. Jos se on kohta 40 vuotta ollut huono ja välillä lytättynä vielä tuotakin huonompi ja jos/ kun tämän hienonkin tsäänssin pilaan sillä, niin en jaksa enää yrittääkään.

 

["lilja"]

[QUOTE="a p";28429148]En usko, että hän jaksaa toistella asioita minulle, jotka eivät kuitenkaan mene ollenkaan "jakeluun". Ymmärrän, että se turhauttaa. Minä vain en voi sille mitään, että en voi nähdä asioita kuten hän. Hän puolestaan ei käsitä, miten minä en näe peilistä kaunista ihmistä tai miten minä en käsitä, että muutkin miehet olisivat minusta kiinnostuneita tai miten en voi ymmärtää, että hän on minusta ylpeä.

Meillä ei kotona edes ole kuin pienet peilit vessassa. En halua katsoa itseäni peilistä, koska sitten en edes kehtaisi lähteä mihinkään. Luulin, että mies arvostaa minua muuten ja näkee minut "suloisena", sisäisen kauneuden vuoksi, mutta hän on painottanut, kuinka tärkeää intohimon vuoksi myös ulkoinen on.

Kurjaa, että kaikki menee elämässä pilalle siksi, että alunperin jo meni kaikki tosi pieleen.[/QUOTE]

Minun mielestä ei ehkä kannata jatkaa tuon miehen kanssa.. ei siksi että sinulla on ongelma joka vaikuttaa suhteeseen,vaan koska tuo mies kuulostaa pinnalliselta!

jos hänelle on se ulkoinen kauneus tärkeintä.. niin se on sellainen juttu mikä joka naisella tulee muuttumaan,kukaan ei oo 20v ikuisesti!

lisäksimitäs jos tuut raskaaksi,raskausarvet, riippurinnat..sitten tuo mies menee vieraisiin tai lähtee nuoremman matkaan?

 

["vieras"]

No etkö sinä ap haluisi elää yhtään onnellisemmin? Vaikka sinulla olisi surkea menneisyys niin sinä pystyt halutessasi elää toisinkin. Työtä se vaatii, sitkeää työtä itsensä kanssa. Mutta sinulla on vain 1 elämä, on sääli jos alistut menneisyyden asetelmaan ja hukkaat onnen.

Todennäköisesti mies on aidosti sitä mieltä, että sinä olet hänelle hyvä. Ongelma on nyt sinun päässäsi. SINÄ uskot olevasi huono ja riittämätön. Ja uskot, että sinun kuuluisi tyytyä vähempään. Vaikea ongelma, koska omakuvasi on vääristynyt. Mutta kuten sanoin, voit muuttaa sitä jos haluat.

 

["vieras"]

Anteeksi nyt mutta...
Jos mies on liian hyvä niin laita toki heti kiertoon. Varmaan löytyy joku nainen joka ei hyvyydestä marise.
Ei tajua!

 

["vieras"]

[QUOTE="a p";28429285]Juu. Olen käynytkin pitkän aikaa, tosin suurin osa ajasta on mennyt akuuteista eksän aiheuttamista asiosita toipumiseen, eikä tähän syvään ongelmaan. Mutta ei kai itsetunto tästä oikeasti koskaan paranekaan. Jos se on kohta 40 vuotta ollut huono ja välillä lytättynä vielä tuotakin huonompi ja jos/ kun tämän hienonkin tsäänssin pilaan sillä, niin en jaksa enää yrittääkään.[/QUOTE]

Voi tokkiinsa, kyllä se itsetunto voi parantua Minulla saman kuuloinen menneisyys, ikä ja terapiassa ravannut myös. Jossakin vaiheessa tuli mitta täyteen surkeutta ja päätin että minä haluan elää! Haluan olla onnellinen ja tyytyväinen, minä ansaitsen onnen niinkuin kaikki muutkin ihmiset.

 

["a p"]

En minä sille mitään voi. Ymmärrän sitten jälkikäteen joitakin asioita, kuten esim. sen, että minäkuva tosiaan oli vääristynyt aikanaan abina, kun kirjoitin 6 ällää, kympin todistuksen, juoksin kaksi lenkkiä päivässä, painoin 47kg ja suunnittelin itsemurhaa, koska olin ruma, lihava ja tyhmä. Jos yritin puhua siitä, ei kukaan tajunnut, vaan sanoivat, että kalastelen vain kohteliaisuuksia. Mulla oli silloinkin tosi paha olla. Myöhemmin huonot miessuhteet, joissa minua haukuttiin ja syyllistettiin koko ajan vahvistivat tätä samoin vaativa työ, jossa täytyisi olla virheetön ja aina jaksava.

Haluaisin paremman tulevaisuuden, mutta tuntuu, että en jaksaisi enää yrittää.

 

["vieras"]

[QUOTE="a p";28429318]En minä sille mitään voi. Ymmärrän sitten jälkikäteen joitakin asioita, kuten esim. sen, että minäkuva tosiaan oli vääristynyt aikanaan abina, kun kirjoitin 6 ällää, kympin todistuksen, juoksin kaksi lenkkiä päivässä, painoin 47kg ja suunnittelin itsemurhaa, koska olin ruma, lihava ja tyhmä. Jos yritin puhua siitä, ei kukaan tajunnut, vaan sanoivat, että kalastelen vain kohteliaisuuksia. Mulla oli silloinkin tosi paha olla. Myöhemmin huonot miessuhteet, joissa minua haukuttiin ja syyllistettiin koko ajan vahvistivat tätä samoin vaativa työ, jossa täytyisi olla virheetön ja aina jaksava.

Haluaisin paremman tulevaisuuden, mutta tuntuu, että en jaksaisi enää yrittää.[/QUOTE]

Eihän tuossa ole vaihtoehtoja. Mene ammattiauttajan juttusille. Sun päässä piiri pieni pyörii ja vauhti vaan lisääntyy.

 

["vieras"]

[QUOTE="a p";28429318]En minä sille mitään voi. Ymmärrän sitten jälkikäteen joitakin asioita, kuten esim. sen, että minäkuva tosiaan oli vääristynyt aikanaan abina, kun kirjoitin 6 ällää, kympin todistuksen, juoksin kaksi lenkkiä päivässä, painoin 47kg ja suunnittelin itsemurhaa, koska olin ruma, lihava ja tyhmä. Jos yritin puhua siitä, ei kukaan tajunnut, vaan sanoivat, että kalastelen vain kohteliaisuuksia. Mulla oli silloinkin tosi paha olla. Myöhemmin huonot miessuhteet, joissa minua haukuttiin ja syyllistettiin koko ajan vahvistivat tätä samoin vaativa työ, jossa täytyisi olla virheetön ja aina jaksava.

Haluaisin paremman tulevaisuuden, mutta tuntuu, että en jaksaisi enää yrittää.[/QUOTE]

Aika voimakkaasti tuo kuvasi on kyllä vääristynyt. Valitset elämääsi asioita, jotka vahvistavat tuota huonoa kuvaa, ja niinkuin nyt, eliminoit kaikki parempaa kuvaa edustavat asiat, eli suhteesi tuohon hienoon mieheen. Se on sääli, mutta sinä voit valita. Ei sinun tarvitse olla uhri.

 

["a p"]

Ammattiauttajalla olen käynyt vuosia. Kävin myös depressiokoulun. Hartiavoimin olen yrittänyt tehdä töitä nähdäkseni itseni yhtään parempana. Helppoa se ei kuitenkaan ole. Nykyisessä työssänikään mikään ei riitä ja varmasti sitä painotetaan, jos jossakin et ole hyvä.

Ulkonäköasioille en mitään voi. Minusta peili ei valehtele. Minusta ei yli vuosikymmeneen saanut ottaa yhtään valokuvia. Pahoitin niistä niin mieleni. Mies on ottanutt meistä kuvia ja iloitsee niistä. Minulle tulee niistä kaikista vain paha mieli. Näen niissä hienon miehen ja auttamattoman ruman, säälittävän naisen. Mies haluaisi kertoa suhteesta kaikille, mutta minä en halua, koska uskon vankasti kaikkien säälivän miestä ja ihmettelevän, koska hänhän saisi kenet tahansa.

Olisin kyllä valmis tekemään töitä, mutta työkalut ovat aika vähissä ja voimat myös.

 

["joo"]

melko sekopäistä. Tiesitkö, että työpaikkaa VOI vaihtaa. Valintoja voi tehdä. Sulla on myös asennoitumisongelma. Jätä se ukko, ni ehit ekana, jos krt siltä tuntuu. Uuh

 

["a p"]

Jepjep.

Hyvä saada vähän peiliä omille ajatuksille ja ratkaisuille.

 

[voisitko]

ajatella niinpäin, että nautit miehen seurasta niin kauan kuin sitä kestää. Mitä siinä olisi menetettävää. Saattaisi vaikka käydä niin, että huomaat olevasi eläkeiässä vielä saman miehen kanssa..

 

["a p"]

Jos edes alitajuisesti olen epävarma itsestäni ja tiedän hänen pitävän myös naiskauneudesta, niin syöhän se koko suhdetta tietenkin. En suoranaisesti työnnä häntä pois, mutta häpeän itseäni ja uskon muiden säälivän häntä. Kun nyt kirjoittelen ajatuksiani auki, niin eihän tämä ihan toimivalta vaikuta. Olen näistä puhunut miehelle ja hän ymmärtääkin kyllä ja hän tietää, että hänen seurassaan paremmallakin itsetunnolla varustettu nainen voi kokea näin, koska hänen ympärillään tosiaan on naisia kosolti. Hän ei kuitenkaan ihan usko eikä käsitä miten syvää minun huono itsetuntoni on. Hän sanoo, että miehetkin ovat minusta kiinnostuneita ja minun täytyy tietää se. En minä tiedä, enkä usko.

 

[Data]

Kyllä itsetuntosi paranee, kun olet miehesi kanssa muutaman vuoden. Ei kaikki tapahdu hetkessä. Mies valitsi sinut ja näkee sinut siten kuin sinut pitää nähdä.

 

["vieras"]

Mutta mitä pahaa on sun elämässä tapahtunut, että ajattelet itsestäsi noin?